“Siinä on huomioitava maahanmuutto kokonaisvaltaisesti. Tarvitsemme suunnitelman maahanmuuttajien integroimiseksi suomalaiseen työelämään, mutta myös esimerkiksi kielitaitoon, päivähoitoon, koulunkäyntiin, opiskeluun, asumiseen ja kulttuuriin liittyviä toimenpiteitä. Ulkomailta opiskelemaan tulleiden jäämistä Suomeen on helpotettava ripeän työlupamenettelyn kautta”, puheenjohtaja Antti Palola esittää.

Palolan mielestä perustelu löytyy Tilastokeskuksen marraskuussa julkaisemasta väestöennusteesta.

“Syntyvyys on Suomessa laskussa jo kahdeksatta vuotta. Työikäisten määrä vähenee 57 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Työelämän ulkopuolella on enemmän suomalaisia kuin työelämässä. Väestö ikääntyy. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden näkökulmasta yhtälö on mahdoton: rahat loppuvat, jos muutosta ei tapahdu ja työllisten määrä ei kasva.”

“Yleistämistä on vältettävä. STTK tuomitsee ehdottomasti kaikki rikolliset teot, emme suvaitse minkäänlaista rasistista käyttäytymistä tai syrjintää yhteiskunnassa ja työpaikoilla ketään kohtaan. Maahanmuuttajilta edellytämme lakien noudattamista ja suomalaista elämänmuotoa kunnioittavaa käyttäytymistä.”

Palola korostaa, että humanitäärinen maahanmuutto pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden osalta ovat eri asioita kuin työperäinen maahanmuutto.

“Työperäisen maahanmuuton ohella Suomen on EU:n jäsenenä kannettava yhteisvastuuta muiden kanssa myös humanitäärisestä maahanmuutosta. Se ei kuitenkaan ole ratkaisu demografisen kehityksen vuoksi syntyneeseen työllisten tarpeeseen.