Lue lisää: Odotettu tieto nyt ulkona – Brexit-sovun perustukset ovat valmiina

Tänään päivällä mediaa tavannut eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi, että huomisen ja ylihuomisen EU:n huippukokouksessa on edelleen syytä olla valmistautunut kaikkiin vaihtoehtoihin.

EU:n brexit-neuvottelija Michel Barnier antoi eilen tilannekatsauksen lähinnä EU:n eurooppaministereitä kokoavan yleisten asioiden neuvostossa ministereille.

EU:n päämiesten eli Eurooppa-neuvoston kokouksessa 17.–18. lokakuuta 2019 keskustellaan useista tärkeistä asioista, kuten EU:n pitkän aikavälin budjetista, viiden seuraavan vuoden prioriteeteista, brexitistä ja Syyrian tilanteesta.

Tytti Tuppurainen pitää mahdollisena sitä, että kokouksessa saatetaan päättää pakotteista sotilaallisiin toimiin Pohjois-Syyriassa ryhtynyttä Turkkia kohtaan.

– Se on mahdollista, koska ulkoasiainneuvosto maanantaina päätti jo pakoteregiimin (pakotejärjestelmän) luomisesta. Päämiehet neuvottelevat siitä. Kysymys ei ole mitenkään helppo. Luotan päämiesten arviointikykyyn, Tuppurainen sanoi.

EU:n budjettia eli monivuotista rahoituskehystä viedään myös puheenjohtajamaa Suomen toimesta huippukokouksessa eteenpäin.

– Me teemme parhaamme, että se valmistuisi vuoden loppuun mennessä, kuten päämiehet ovat itse kesäkuussa jo päättäneet, että tavoite on saada sopu vuodenvaihteeseen mennessä. Meistä tämä ei jää kiinni, Tuppurainen sanoo.

Kaikkein tiukimmat budjettikannat lähtevät yhden prosentin tasosta. Komission esittämä taso on 1,1 prosenttia EU-27:n (eli EU ilman Britanniaa) BKT:stä. Tuppuraisen, joka on käynyt valtioitten kanssa kahdenvälisiä neuvotteluja, mukaan nämä molemmat vaikuttavat varsin epärealistisilta jäsenmaiden kantojen valossa.

– Johonkin tähän välimaastoon se budjetin kokonaistaso tullee asettumaan, hän paaluttaa.

Lähtökohta on myös sitoa budjettivarat oikeusvaltioperiaatteeseen. Eli jos jonkin jäsenmaan oikeusvaltiossa olevat puutteet uhkaavat yhteisiä budjettivaroja, varat voidaan jälkikäteen jäädyttää.

Komissio on esittänyt EU:n maatalous- ja koheesiorahojen vähentämistä. Rahaa pitäisi ohjata enemmän muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Tuppuraisen mukaan näyttää siltä, että jäsenmaiden tahto on kuitenkin jossain määrin kasvattaa maatalouden rahoitusta.

– Se varmaan heijastuu sitten lopullisessakin sovussa. Ennen kaikkea maaseudun kehittäminen on jäsenmaille asia, johon he haluavat ohjata yhteisiä varoja. Vastakkainasettelua perinteisten politiikkalohkojen ja uusien prioriteettien välillä jäsenmaat ovat selvästi halunneet välttää. Moni näkee, että maatalouspolitiikkakin on osa modernia varojen käyttöä. Esimerkiksi ilmastohaasteisiin vastaaminen edellyttää toimia maataloudessa.

– Toivomme, että päämiehet kävisivät perusteellisen ja tuloksekkaan keskustelun siitä, mikä voisi olla suurin piirtein budjetin koko ja pääluokkien välinen ihannetasapaino ja miten ehdollisuuksia viedään eteenpäin. Tästä toivomme, että saamme ohjeistusta, jotta pystymme sitten hyvällä menestyksellä viimeistelemään tulevan rahoituskehyssovun päätelmäluonnoksena toimivan neuvottelulaatikon, Tuppurainen summaa.