Syntyykö ”helmikuun järkiliitto”? Kaikki isot asiat edelleen auki

Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta ja paikallisesta sopimisesta ovat päättyneet tältä päivältä. Työmarkkinajohtajat jatkavat niitä jälleen viikonloppuna.

Neuvottelulähteistä kerrotaan, että tänään käsiteltiin lähinnä paikallista sopimista ja sen edellytyksiä. Neuvotteluihin tulee tauko, koska eri osapuolten on tahoillaan pohdittava edellytyksiään paikalliseen sopimiseen. Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hallinnon on määrä puida tilannetta tänään.

Asioiden kerrotaan edenneen, mutta hitaasti.

Yhteiskuntasopimuksen on arvioitu voivan syntyä nopeasti, kunhan paikallisesta sopimisesta päästään sopuun. Vaihtoehdot kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi ovat tiettävästi jo pitkälti tiedossa, mutta kokonaisuus on vielä sopimatta.

Palkansaajajärjestöt ovat kutsuneet hallintojaan koolle maanantaiaamuksi. Onkin mahdollista, että neuvotteluissa yritetään puristaa ratkaisua maanantain vastaisena yönä. Näin työmarkkinajärjestöt ehtisivät vielä saada aikaan ”helmikuun järkiliiton”, jota julkisuudessa on peräänkuulutettu.

Eräs työmarkkinajohtaja toteaa kuitenkin, että kaikki isot asiat ovat yhä auki ja paljon pitäisi tapahtua, jotta ratkaisu olisi mahdollinen.

Neuvotteluissa haetaan rajoja sille, miten ja mitä työehdoista voitaisiin sopia paikallisesti. Järjestöjen on ollut vaikeaa sopia myös kriisilausekkeesta eli tavasta, jolla yrityksen kriisitilanteisiin voidaan reagoida. Keskusteluita paikallisesta sopimisesta on vaikeuttanut se, että osalla liitoista on jo laajat valmiudet sopia työehdoista paikallisesti, kun taas osalle yrityskohtainen sopiminen on hyvin uutta.

Keskustelua aiheesta

HS:n päätoimittaja Päivi Anttikoski irtisanoutui

Kuva: Kari Hulkko
Sanomatalossa Helsingissä tapahtuu. Yksi päätoimittajista irtisanoutui.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Päivi Anttikoski on irtisanoutunut. Hän on ollut yksi lehden kolmesta päätoimittajasta syksystä 2014. Anttikoski vastasi Helsingin Sanomien journalistisista digitaalisista sisällöistä.

Näillä näkymin päätoimittajan tehtävään ei haeta suoraan seuraajaa, vaan tehtävät jaetaan sisäisin järjestelyin, tiedottaa Sanoma.
Anttikoski sanoo tiedotteessa pohtineensa työelämän muutosta jo jonkin aikaa.

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoo, ettei Anttikosken lähtöön liity millään tavalla dramatiikkaa.

– Päivi on saanut hienosti vauhtia HS:n digitaaliseen kehitykseen. Digitaalisten tilausten määrä kasvaa nyt vauhdilla. Päivi lähtee tilanteessa, jossa Hesarilla menee oikein hyvin, Niemi sanoo.

Hänen mukaansa HS:ssa jatketaan kahdella päätoimittajalla eikä lehdessä ole tällä hetkellä suunnitelmia laittaa Anttikosken paikkaa hakuun.

Niemen lisäksi päätoimittajana jatkaa Antero Mukka.

Eurobarometri: Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa euroa

Kuva: Arja Jokiaho

Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa talous- ja rahaliittoa sekä yhteistä valuuttaa euroa, ilmenee Eurobarometri-kyselyn Suomea koskevasta raportista.

Raportin mukaan EU merkitsee suomalaisille ennen muuta myönteisiä käytännön asioita, kuten yhteistä rahaa sekä vapautta matkustaa, opiskella ja työskennellä EU:n alueella.

EU:n suurimpia ongelmia ovat suomalaisten mielestä maahanmuutto EU:n ulkopuolelta ja julkisen talouden tila.

Keskustelua aiheesta

99 % HUS:n lääkäreistä otti influenssarokotteen

HUS:n erikoissairaanhoidossa on tehty kuusi vuotta pioneerityötä koko Suomessa henkilöstön influenssarokottamisen puolesta. Tavoitteena on ollut estää potilaiden influenssatartunnat rokottamalla henkilökunta kattavasti.

Myös potilaiden ja lähiomaisten rokottamista tehostettiin järjestämällä joukkorokotuspisteitä sairaaloiden aulatiloihin.

HUS on EU-maiden kärkikastia 92 %:n työssä olevan henkilöstön rokotuskattavuudellaan. Rokotteen sai yhteensä 17 900 työntekijää ja opiskelijaa. Määrä on 2 000 henkilöä enemmän kuin viime epidemiakaudella.

Ammattiryhmistä rokotuskattavuus oli lääkäreillä 99 prosenttia ja hoitohenkilökunnalla 96 prosenttia.

Lukuisissa yksiköissä lähes koko henkilöstö suojasi itsensä ja potilaansa ottamalla rokotteen.Influenssarokotusten

Kuluvalla influenssakaudella panostettiin entistä laajemmin potilaiden ja lähiomaisten rokottamiseen.
HUS-sairaanhoitoalueilla perustettiin marraskuun ajaksi sairaaloiden aulatiloihin potilaiden ja lähiomaisten matalan kynnyksen influenssarokotuspisteitä, joiden toiminta sai runsaasti kiitosta.

HUS on myös suosittanut influenssakauden aikana sairaalaan tutkimukseen tai hoitoon tuleville potilaille rokotuksen ottamista jo etukäteen terveyskeskuksessa. Tämän lisäksi henkilökunta rokottaa potilaita osastoilla ja poliklinikoilla.

HUS-sairaaloissa on tänä talvena rokotettu jo liki 6 600 potilasta tai heidän lähiomaistaan, joka on 4 000 henkilöä enemmän kuin viime epidemiakaudella.

Keskustelua aiheesta

Rakennusliiton Suokas tiukkana yleissitovuudesta: ”Se ei Suomesta poistu ilman tappelua”

Kuva: Getty Images
Työehtosopimusten yleissitovuutta ei saa pois suomalaisesta työmarkkinakäytännöstä ilman taistelua, toteaa Rakennusliiton varapuheenjohtaja Riku Suokas blogikirjoituksessaan.
– Se ei Suomesta poistu ilman tappelua, jossa kaadutaan, jos kaadutaan, saappaat jalassa. Yleissitovuus on turvannut puoli vuosisataa suomalaisten työssä käynnin edellytykset, mahdollisuuden tulla palkalla toimeen. Ei tätä anneta sovinnolla pois, Suokas kirjoittaa.

Suokas toteaa, että Suomessa on yli kaksi miljoonaa liittoihin kuuluvaa palkansaajaa.

– Eivät he luovu toimeentulostaan vain sen takia, että poliittisessa vallassa olevat tai poliitikkoja käskyttävät miljonäärit näin vaativat. Yleissitovuus ei ole yhtä tärkeä kaikille. Taistelu yleissitovuudesta ei kuitenkaan jättäisi ketään sen ulkopuolelle.

Suomen Yrittäjien mielestä Suomen yleissitovuusjärjestelmä on uudistettava niin, että sen piiriin kuuluu vain palkan vähimmäisehdot.

– Jos paikallinen sopiminen vapautetaan työnantajien ja erityisesti Suomen Yrittäjien haluamalla tavalla, suomalaisen työtä tekevän tulevaisuus on ohrainen. Kymmenien prosenttien palkkojen alennus ja jatkuva kilpailu työpaikoista ulkomailta puskevan halpatyövoiman kanssa, Suokas kirjoittaa.

Keskustelua aiheesta

SK: Valtakunnansyyttäjä sanoo tehneensä virhearvion ja olleensa esteellinen – lehden mukaan syyttäjänvirastot ostivat koulutusta veljen yhtiöltä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Matti Nissinen.

Suomen Kuvalehden mukaan syyttäjänvirastot ostivat koulutusta valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen veljen yhtiöltä. Myös Nissinen kävi itse koulutuksen läpi vuonna 2007 ollessaan valtionsyyttäjä.

Matti Nissinen sanoo lehdelle esittäneensä itse mahdollisuutta veljensä yhtiön tarjoamaan johtamisvalmennukseen. Hän sanoo tehneensä virhearvion ja olleensa esteellinen.

– Oikeudellisesti katsottuna tilanne on ongelmallinen ja virhearviointi minulta, Matti Nissinen kommentoi SK:lle.

Valtakunnan syyttäjän mukaan on hyvä, että asia nousee esiin.

– Se pakottaa miettimään omia menettelytapojaan. En kuitenkaan tunnustaudu veljeni yhtiön myyntimieheksi, vaan osaamisten kehittäjäksi, ja Deep Leadin (veljen yhtiö, toim. huom) tuote on myynyt itseään.

Deep Lead perustuu Vesa Nissisen kehittämään metodiin syväjohtamisesta.