tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Syntyykö ”helmikuun järkiliitto”? Kaikki isot asiat edelleen auki

Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta ja paikallisesta sopimisesta ovat päättyneet tältä päivältä. Työmarkkinajohtajat jatkavat niitä jälleen viikonloppuna.

Neuvottelulähteistä kerrotaan, että tänään käsiteltiin lähinnä paikallista sopimista ja sen edellytyksiä. Neuvotteluihin tulee tauko, koska eri osapuolten on tahoillaan pohdittava edellytyksiään paikalliseen sopimiseen. Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hallinnon on määrä puida tilannetta tänään.

Asioiden kerrotaan edenneen, mutta hitaasti.

Yhteiskuntasopimuksen on arvioitu voivan syntyä nopeasti, kunhan paikallisesta sopimisesta päästään sopuun. Vaihtoehdot kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi ovat tiettävästi jo pitkälti tiedossa, mutta kokonaisuus on vielä sopimatta.

Palkansaajajärjestöt ovat kutsuneet hallintojaan koolle maanantaiaamuksi. Onkin mahdollista, että neuvotteluissa yritetään puristaa ratkaisua maanantain vastaisena yönä. Näin työmarkkinajärjestöt ehtisivät vielä saada aikaan ”helmikuun järkiliiton”, jota julkisuudessa on peräänkuulutettu.

Eräs työmarkkinajohtaja toteaa kuitenkin, että kaikki isot asiat ovat yhä auki ja paljon pitäisi tapahtua, jotta ratkaisu olisi mahdollinen.

Neuvotteluissa haetaan rajoja sille, miten ja mitä työehdoista voitaisiin sopia paikallisesti. Järjestöjen on ollut vaikeaa sopia myös kriisilausekkeesta eli tavasta, jolla yrityksen kriisitilanteisiin voidaan reagoida. Keskusteluita paikallisesta sopimisesta on vaikeuttanut se, että osalla liitoista on jo laajat valmiudet sopia työehdoista paikallisesti, kun taas osalle yrityskohtainen sopiminen on hyvin uutta.

Keskustelua aiheesta

HS: Poliisi lopettaa Rautatientorin Suomi ensin -mielenosoituksen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Maahanmuuttokriittinen Suomi ensin -mielenosoitusleiri Rautatientorilla toukokuun lopussa.

Helsingin sanomat uutisoi Helsingin poliisin aikovan lopettaa Rautatientorin Suomi ensin -mielenosoituksen. Lehden tietojen mukaan lopettamispäätöksen taustalla on viimeaikaiset pahoinpitelyt ja jatkuvat häiriöt.

Mielenosoitus on määrätty purettavaksi kello 18 mennessä. Helsingin poliisi on vahvistanut HS:lle, että purku tapahtuu tänään.

Turvapaikanhakijoiden ja heidän tukijoidensa Oikeus elää -leiri ja maahanmuuttokielteinen Suomi ensin -leiri ovat osoittaneet mieltään Rautatientorilla useita kuukausia. Suomi ensin -leiri on ollut pystyssä yhteensä 136 vuorokautta.

Leirejä oltiin viimeksi häätämässä toukokuussa Maailma kylässä -festivaalin alta. Tuolloin Helsingin kaupunki ilmoitti, että mielenosoitusten on siirryttävä muualle, koska kaupunki on vuokrannut alueen useille eri kesätapahtumille. Siirtämispäätös peruttiin kuitenkin myöhemmin.

Juttua on päivitetty klo 15:19.

Kysely paljasti epäkohdan – lainmukainen suunnitelma puuttuu joka viidennestä työpaikasta

Kuva: Thinkstock

Viidesosa isojen työpaikkojen henkilöstön edustajista kertoo, ettei heidän työpaikallaan ole laadittu yhdenvertaisuussuunnitelmaa.

Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK kysyivät yhdenvertaisuussuunnitelmasta vähintään 30 henkeä työllistävien työpaikkojen henkilöstön edustajilta. Suunnitelma on ollut tämän kokoisissa työpaikoissa pakollinen vuoden alusta lähtien.

Akavalaisista henkilöstön edustajista 54 prosenttia kertoi työpaikallaan laaditun yhdenvertaisuussuunnitelman. STTK:laisista vastaava osuus oli 51 ja SAK:laisista 46 prosenttia.

Yhdenvertaisuussuunnitelman ilmoitti puuttuvan 21 prosenttia SAK:laisista ja STTK:laisista sekä 19 prosenttia akavalaisista henkilöstön edustajista.

– Yhdenvertaisuuslaissa säädetty velvoite ei saa jäädä tyhjäksi kirjaimeksi. Suunnitelman avulla voidaan tuoda näkyviin työpaikalla piilevät syrjivän kohtelun riskitekijät ja puuttua niihin, SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto huomauttaa.

Moni henkilöstön edustajista ei osannut sanoa, onko hänen työpaikallaan yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tietämättömiä oli 33 prosenttia SAK:laisista, 28 prosenttia STTK:laisista ja 27 prosenttia akavalaisista vastaajista.

– Yhdenvertaisuussuunnittelusta on eniten hyötyä silloin, kun työpaikan tilanne on arvioitu yhdessä henkilöstön kanssa ja ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tämä onnistuu parhaiten, kun kaikki ymmärtävät yhdenvertaisuussuunnittelun tärkeyden ja sitoutuvat siihen, Akavan asiantuntija Miika Sahamies sanoo.

Mukana Pride-kulkueessa.

Palkansaajajärjestöjen kyselyjen perusteella yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan useimmiten osana tasa-arvosuunnitelmaa. Seuraavaksi yleisintä on laatia yhdenvertaisuussuunnitelma erikseen tai henkilöstösuunnitelman yhteydessä.

– Jokaisella työpaikalla tulee yhdessä harkita, onko yhdenvertaisuussuunnitelma tarkoituksenmukaista tehdä omana suunnitelmanaan vai osana muuta suunnitelmaa. Ratkaisu riippuu kunkin työpaikan omasta tilanteesta, STTK:n lakimies Anja Lahermaa toteaa.

SAK:n luottamushenkilöpaneelin kyselyyn vastasi 589 henkilöstön edustajaa, Akavan työpaikkojen tasa-arvosuunnittelua koskevaan kyselyyn 407 ja STTK:n tasa-arvokyselyyn 604 henkilöstön edustajaa. Kyselyt tehtiin maalis- ja huhtikuussa.

SAK, Akava ja STTK järjestävät tiistaina yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kanssa seminaarin työelämän yhdenvertaisuudesta. Seminaari on osa Helsinki Pride -viikon ohjelmaa.

Palkansaajien keskusjärjestöt osallistuvat myös Helsinki Pride -pääkulkueeseen lauantaina 1.7.

Keskustelua aiheesta

Presidentti Martti Ahtisaari 80 vuotta – rauhantekijä ja ovien avaaja

Kuva: DPA / LEHTIKUVA / MONIKA SKOLIMOWSKA
Presidentti, rauhannobelisti Martti Ahtisaari täyttää tänään 80 vuotta.

Suomen tasavallan presidentin virka on Martti Ahtisaarelle merkittävä vaihe moninaisissa tehtävissä, mutta vain yksi etappi.

Juhannusaattona 23. kesäkuuta 80 vuotta täyttävä Martti Ahtisaari on kansainvälinen rauhanvälittäjä, jonka painoarvo kasvoi ja tehtävät vain lisääntyivät, vaikka ansaittu eläke odotti.

Hänen presidenttikauden jälkeen perustamansa rauhanvälitysjärjestö CMI on nyt yksi lajinsa merkittävimmistä maailmassa. Ahtisaari matkustaa tänään ympäri maailmaa juhlittuna rauhannobelistina.

Ahtisaaren nousi vuoden 1994 presidentinvaalien ennakkosuosikiksi. Siirryttiin suoraan kansanvaaliin. Moni näki Ahtisaaren vanhan politiikan vaihtoehtona. Sosiaalidemokraattien ehdokas vetosi avoimuudellaan kansalaisiin ja saavutti kannatusta yli puoluerajojen. Hän vaati politiikkaan uudistusta ja ratkaisuja suurtyöttömyyteen.

Ahtisaari yllätti poliittisen valtarakenteen ytimen ulkopuolelta ja tuntui oudolta poliittisessa eliitissä, johon kuuluvat päättäjät ja poliittiset journalistit. Ahtisaaren merkitystä muutoksen agenttina ei heti nähty. Hänen mukanaan esiin nousi vaikuttajana myös kolmas sektori, vapaaehtoinen kansalaistoiminta.

Työllisyysryhmä saavutti tavoitteet.

Suomalaiset dramatisoivat mielellään historiaansa ja presidenteillä on erityinen rooli. Ahtisaaren tehtäväksi tuli luotsata Suomi uuteen kansainvälisyyteen ja yhdentyvään Eurooppaan.

Turvallisuushakuisen, sisäänpäin kääntyneen ja varovaisen Suomen tuli avautua ja yhdentyä – sekä poliittisista että taloudellisista syistä. Kansalliseen kertomukseen piti kirjoittaa uusi luku, jossa Suomi ei ole enää yksin, muiden hylkäämä. Ahtisaari avasi ovia, auttoi myös Boris Jeltsiniä ja Bill Clintonia rauhan tiellä.

Ahtisaari loi kuvaa maailmasta, joka perustuu yhteistyöhön ja keskinäiseen riippuvuuteen kylmän sodan vastakkainasettelun maailmankuvan tilalle. EU-jäsenyys oli taloudellinen mahdollisuus, mutta myös turva. Vanhan puolueettomuuspolitiikan tilalle tuli uusi ajattelu. Myös Venäjällä oli paikka eurooppalaisessa turvallisuusjärjestelmässä.

Ahtisaari antoi aikaa ja presidentin arvovallan suomalaisen vientiteollisuuden käyttöön. Suomen etsiessä tietä ulos siihenastisen historiansa pahimmasta lamasta, johon vaikutti Neuvostoliiton romahdus. Konkurssien aalto tuhosi yrityksiä ja yksityisten ihmisten unelmia vielä presidenttikauden alkaessa.

Ahtisaari tunsi vastuuta kansalle annetuista lupauksista ja käynnisti tasavallan presidentin työllisyystyöryhmän. Se asetti kunnianhimoiset tavoitteet työttömyyden nujertamiseksi ja kasvun käynnistämiseksi. Tavoitteet saavutettiin – kuten ministeri Antti Tanskanen myöhemmin osoitti tutkimuksissaan – vaikka siihen harvat uskoivat.

”Ikuinen pakolainen.”

Ahtisaari on syntynyt Viipurissa ja Karjalan evakoita, ”ikuinen pakolainen”, kuten hän itse sanoo. Norjalaisista sukujuurista suomalaistuneen isän sotilasammatti vei perheen eri puolille Suomea.

Martti-poika sai vaikutteita karjalaisista sukuyhteyksistä sekä Kuopion ja Oulun kasarmeilta. Itse hän pitää Oulua kotikaupunkinaan, koska siellä hän kävi koulunsa ja hankki ammatin ”hitaasti hahmottavien opettajana, mistä on ollut sittemmin paljon hyötyä”, kuten Ahtisaari kuvailee viitaten sovittelutehtäviin. Hän sai nuorena opettajana tuntuman kansainvälisyyteen Ruotsin kehitysaputyössä Pakistanissa.

Vuonna 1965 Ahtisaari aloitti uransa suomalaisessa diplomatiassa, kun Jaakko Iloniemi kutsui hänet työtoverikseen ulkoministeriön uuden kehitysyhteistyön palvelukseen. Tärkeä oli nimitys 1973 suurlähettilääksi Tansaniaan, akkreditoituna myös Mosambikiin, Somaliaan ja Sambiaan. Näin Ahtisaari loi verkoston Afrikan vapaustaistelijoihin ja tuleviin valtiomiehiin.

Afrikkalaiset oppivat luottamaan Ahtisaareen ja halusivat hänet YK:n Namibia-komissaariksi etsittäessä tietä ulos apartheid-politiikasta. Hänestä tuli myös YK:n pääsihteerin erikoisedustaja Namibiaan, 1984 kehitysyhteistyön alivaltiosihteeri, vuonna 1987 YK:n hallinnosta vastaava alipääsihteeri. Samalla hän toimi yhä Namibian erikoisedustajana. Ahtisaari oli avainhenkilö Namibian tiellä itsenäisyyteen.

Monet tuntemattomat prosessit.

Ahtisaari palasi ulkoministeriöön valtiosihteeriksi eli kansliapäälliköksi.

Kansainväliset tehtävät veivät 1992 Balkanin kriisin selvittelyyn ja sieltä tasavallan presidentiksi. Presidenttiyden loppumetreillä 1999 Ahtisaari palasi rauhanneuvottelijaksi ja saavutti yhden merkittävimmistä voitoistaan Balkanin rauhoittajana. Ahtisaari osoitti, miten kohteliaisuus, ystävällisyys ja peräänantamattomuus yhdistetään neuvottelussa.

Balkanin jälkeen tulivat Acehin rauhanprosessi tsunamin varjossa, IRAn aseidenriisunta sekä monet tuntemattomammat prosessit.

Uuden vuosituhannen alkaessa Ahtisaari käynnisti uuden rauhanjärjestön CMI:n – myös uuden rauhanrakentajien sukupolven kasvattamiseksi. Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2008 kruunasi saavutukset.

Nykyisin Martti Ahtisaarta vie maailmalle kunnioitetuista valtiomiehistä ja nobelisteista muodostettu Elders-ryhmä, jonka presidentti Nelson Mandela perusti ja johon hän kutsui Ahtisaaren. Tämä ryhmä YK:n ex-pääsihteeri Kofi Annanin johdolla oli 22. toukokuuta ensimmäisiä syntymäpäiväonnittelijoita Ahtisaaren juhlaseminaarissa kansallisteatterissa.

Yksi mieluisia syntymäpäivälahjoja lienee ”Älä kerro Martille” -keräys, yli 600 000 euroa, jolla voidaan järjestää ainakin 15 rauhanneuvottelua. Ahtisaaren hengessä niistä kerrotaan avoimesti kaikelle kansalle.

Tapani Ruokanen

Kirjoittaja on tehnyt Ahtisaaren ja Iloniemen kanssa keskustelukirjan ”Miten tästä eteenpäin” (2016) sekä Katri Merikallion kanssa Ahtisaaren elämäkerran ”Matkalla” (2009).

Keskustelua aiheesta

Leena Laitinen valittiin Alkon toimitusjohtajaksi – siirtyy tehtävään Snellman Groupilta

Kuva: Kari Hulkko

Alkon toimitusjohtajaksi on valittu Leena Laitinen. Hän työskentelee tällä hetkellä Snellman Groupin konsernijohtajana. Laitinen aloittaa tehtävässään syksyllä.

Alko palkkasi uuden toimitusjohtajan, koska Hille Korhonen siirtyi Nokian Renkaiden toimitusjohtajaksi.

Uudella toimitusjohtajalla on 28 500 euron kuukausipalkka.

– Alko saa erinomaisen toimitusjohtajan, jolla on vahva vähittäiskaupan ja liiketoiminnan kehittämisen osaaminen, Alkon hallituksen puheenjohtaja Harri Sailas sanoi.

– Laitinen on oikea henkilö jatkamaan yhtiön kehittämistä monikanavaisesti palvelevaksi erikoisliikkeeksi, joka on laajalti suomalaisten hyväksymä.

Keskustelua aiheesta

Ihmiskäsi on turvallisempi – lähes 66 prosenttia ei antaisi robotin hoitaa itseään tai läheisiään

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Pepper -palvelurobotti mediatilaisuudessa Helsingissä tammikuussa.

Lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista ei antaisi robotin hoitaa itseään tai läheisiään, selviää Solitan teettämästä kyselytutkimuksesta.

Vain viisi prosenttia kyselyyn vastanneista on täysin sitä mieltä, että voisi antaa robotin hoitaa itseään ja lähiomaisiaan. Miehet suhtautuvat ajatukseen robotin hoidosta paljon naisia myönteisemmin.

Noin joka viides vastaaja pitää robotteja uhkana työpaikalleen. Alle 30-vuotiaista lähes joka kolmas pelkää, että robotit vievät oman alan työpaikat.

Alle 30-vuotiaista lähes joka kolmas pelkää, että robotit vievät työpaikat.

Kaksi kolmasosaa pitää kuitenkin hyvänä asiana, että robotit korvaavat raskaat ja rutiininomaiset työt, jotta ihmiset voivat keskittyä mielekkäämpiin töihin.

– Useissa tapauksissa robotit eivät vie ihmisen paikkaa työssä, vaan muuttavat sitä. Automatisaatio ja robotisaatio vapauttavat ihmisiä tuottavampaan ja luovempaan työhön, Solitan Digital Society -liiketoiminnoista vastaava johtaja Timo Honko sanoo.

Kyselyn mukaan suomalaiset eivät pidä robotteja hyvänä ratkaisuna yksinäisyyteen. Vain joka kymmenes vastaajista uskoo, että robotit voivat olla ratkaisu yksinäisyyteen ja pystyvät korvaamaan ihmisen seuran.

Honko arvioi, että kyselyn vastausten perusteella suomalaiset ovat hyvin perillä robotisaation vaikutuksista.

Kyselytutkimuksen teki Consumer Compass, ja siihen vastasi huhtikuussa yli tuhat suomalaista.