x

Syyskuu jää tilastoihin myös sademäärien vuoksi

Kesäinen sää jatkui syyskuussa, jolloin lämpötilat olivat tavanomaista lämpimämpiä, kertoo Ilmatieteen laitos. Syyskuu on ollut jo kahdeksan kertaa peräkkäin tilastojen keskiarvoja lämpimämpi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuu oli Suomessa 1–2 astetta tavanomaista lämpimämpi, Luoteis-Lapissa jopa 2–4 astetta.

Korkein lämpötila mitattiin Helsingin Kumpulassa syyskuun 7. päivänä, jolloin lämpötila kohosi reiluun 23 asteeseen. Viimeinen 20 asteen ylitys mitattiin Suomessa kuun puolessavälissä.

Syyskuu jää myös tilastoihin sademäärien suhteen. Eniten vettä satoi Lapissa, 50–80 millimetriä, joka on puolitoistakertainen pitkän ajan keskiarvoon nähden. Maan lounaisosissa sademäärät taas jäivät harvinaisen pieniksi eli vastaava toistuu keskimäärin kerran 10 vuodessa. Utön saarella kertyi sadetta koko syyskuussa ainoastaan vajaat 9 millimetriä.

Sadepäiviä oli poikkeuksellisen vähän maan etelä- ja länsiosissa. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli sadepäiviä vain neljä, kun tyypillisesti niitä on noin 16.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Arabiankieliset jättivät taakseen somalin ja englannin kieltä puhuvat Suomessa

Arabiaa puhuvat ihmiset nousivat viime vuonna Suomen kolmanneksi suurimmaksi vieraskieliseksi ryhmäksi, kertoo Tilastokeskus. Arabiankieliset jättivät taakseen somalin ja englannin kieltä puhuvat. Äidinkielenään arabiaa puhuvia oli Suomessa viime vuoden lopussa vajaat 22 000 ihmistä.

Suomen suurin vieraskielinen ryhmä on venäjänkieliset ja toiseksi suurin vironkieliset. Kaikkiaan Suomessa asui viime vuoden lopussa noin 354 000 äidinkieleltään vieraskielistä ihmistä.

Suomen virallinen väkiluku kasvoi viime vuonna 16 000 ihmisellä. Vuoden lopussa väkiluku oli noin 5 503 000. Suomea, ruotsia ja saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni yli 8 000 ihmisellä, kun taas vieraskielisten määrä kasvoi 24 000:lla.
Suomessa asui vakituisesti viime vuoden lopulla noin 105 000 ihmistä, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi toisen maan kansalaisuus. Kaksoiskansalaisista suurin ryhmä on Venäjän kansalaiset.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Tutkijan viinavaroitus Karjalaisessa: Myönteinen kehitys uhkaa katketa

Alkoholikuolemien määrä on kääntynyt Suomessa selvään laskuun, kertoo sanomalehti Karjalainen. Alkoholiperäisiin sairauksiin tai tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen kuolleita on nykyisin noin 75 prosenttia pahimpien vuosien määrästä.

Tuoreimmat tilastot ovat vuodelta 2015, jolloin viinan laskettiin tappaneen noin 1 300 miestä ja lähes 400 naista.

Alkoholikuolemien määrä kasvoi jyrkästi liki koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen. Vuonna 2008 se kääntyi lievään laskuun. Viime vuosina väheneminen on nopeutunut.

Vuonna 2008 myös alkoholin kulutusmäärät lähtivät laskuun. Syynä pidetään pitkälti hinnannousua, joka johtui veron kiristyksestä.

Jos alkoholin hinta nyt alenee ja saatavuus paranee, myönteinen kehitys saattaa katketa, arvioi tutkijatohtori Lasse Tarkiainen Helsingin yliopistosta.

Keskustelua aiheesta

Lämmitätkö puusaunaa? Älä tee sitä pimeällä, äläkä varsinkaan märillä puilla – päästömäärät aliarvioitu

Kuva: Lauri Oilinki

Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen johtamassa tutkimuksessa havaittiin, että puun polton hiukkaspäästöt lisääntyvät merkittävästi päästön ikääntyessä ulkoilmassa, jo noin kolmen tunnin aikana. Päästön lisääntyminen johtui erityisesti niin sanotun sekundäärisen orgaanisen aerosolin (SOA) muodostumisesta, jossa poltosta vapautuneita kaasumaisia orgaanisia yhdisteitä hapettuu ilmakehässä ja tiivistyy hiukkasiin. Havainto on merkittävä, koska tällä hetkellä päästöinventaarioissa ei huomioida polttolaitteiden SOA-päästöjä laisinkaan.

Tutkimukset tehtiin Itä-Suomen yliopiston ILMARI-tutkimuslaboratoriossa yhteistyössä Ilmatieteenlaitoksen kanssa, osana eurooppalaista HICE Helmholtz Vitual Institute -tutkimusverkoston toimintaa. Laboratoriokokeissa havaittiin, että erityisesti tulisijan puiden syttymisen yhteydessä vapautuu runsaasti orgaanisia kaasumaisia aineita, jotka muodostavat sekundäärisiä hiukkaspäästöjä ilmakehässä. Sytyttämistavan havaittiin vaikuttavan merkittävästi päästön suuruuteen. Erityisen korkeita päästöjä muodostuu, jos poltetaan liian kosteaa puuta. Sen sijaan muun muassa pellettikattila ei tuota juurikaan SOA-päästöjä.

Saunassa, takassa, kuten muussakaan tulisijassa ei kannata siis polttaa märkiä puita.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että sillä on merkitystä vapautuuko päästö ilmaan valoisaan vai pimeään vuorokauden aikaan. Pimeällä päästön ikääntyessä SOA-päästöjen muodostuminen oli vähäisempää, mutta sen aikana havaittiin muodostuvan ilmakehäaktiivisia organonitraattiyhdisteitä, joiden päästölähteet ovat olleet suurelta osin hämärän peitossa. Ilmakehän hiukkasfaasin nitraattiyhdisteistä 34–44 prosenttia on havaittu olevan organonitraattimuodossa. Päästöjen Ikääntymisprosessista kerätyn mittausdatan yksityiskohtainen analyysi toi myös esille, että suurin osa puun poltossa syntyvistä primäärisistä orgaanisista hiukkaspäästöistä (POA), muuntui ilmäkehässä ikääntymisen aikana, toisin kuin aikaisemmin oli ajateltu.

Aerosolien ikääntymisessä tapahtuvilla muutoksilla on merkitystä päästöjen terveys- sekä ilmastovaikutuksiin ja niitä selvitetään parhaillaan osana kansainvälistä, monitieteistä tutkimusverkostoa. Suomen akatemian ASTRO-kärkihankkeessa palamispäästöjen ikääntymistutkimusta tehdään soveltamalla siihen uutta erikseen kehittyä virtausreaktoria, jossa ilmakehäikääntymistä voidaan skaalata tunneista viikkoihin täydentäen merkittävästi kammiossa tehtäviä tutkimuksia.

Keskustelua aiheesta

Lakimuutoksen seuraus: Ryhmäkokojen kasvu koski yli 15 000 lasta

Kuva: Kari Hulkko

Yli puolet Manner-Suomen kunnista on rajannut varhaiskasvatusoikeutta sen jälkeen, kun laki on sen sallinut. Oulun yliopistossa tehtyyn kyselyyn osallistuneista kunnista 132 oli rajannut varhaiskasvatusoikeutta ja 77 kuntaa oli säilyttänyt oikeuden ennallaan. Varhaiskasvatusoikeuden rajaus oli vaikuttanut noin 5 500 lapseen.

Viime vuoden elokuussa astui voimaan laki, jonka myötä kunnilla on ollut mahdollisuus rajata lasten subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen 20 tuntiin viikossa.

Puolet kunnista oli nostanut aikuisten ja lasten välistä suhdelukua päiväkotiryhmissä. Ryhmäkokojen kasvu koski yli 15 000 lasta. Lakimuutos mahdollisti myös ryhmäkokojen kasvattamisen.

Selvitys perustuu kyselyaineistoon, johon vastasi 212 johtajaa Manner-Suomen kunnista.

Vain harvat kyselyyn vastanneet pitävät päiväkotiryhmien muutoksia lasten kannalta myönteisinä.

Keskustelua aiheesta

VR aikoo liittää junamatkaan muitakin liikennemuotoja

Kuva: lehtikuva / teemu salonen

VR rakentaa Suomeen maan kattavat matkaketjut. VR:n matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen sanoo, että tarkoituksena on pala palalta liittää junamatkaan eri liikennemuotoja ja palveluja.

VR:n mukaan matkaketjujen avulla matkustamisesta tulee sujuvampaa ja huolettomampaa. Matkaketjuja kehitetään useissa Euroopan maissa ja esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa rautatieyhtiöt ovat mukana rakentamassa palveluja.

Pilotit alkavat tänä keväänä. VR on solminut kumppanuuksia jo useiden toimijoiden kanssa. VR:n mukaan liikkuminen palveluna on kokonaisuus, jossa VR voi toimia maan kattavana runko-operaattorina.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta