Syytös: Trump saattaa yllyttää väkivaltaan toimittajia kohtaan

Kuva: Lehtikuva-AFP

YK:n ihmisoikeuskomissaari katsoo, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saattaa yllyttää väkivaltaan toimittajia kohtaan. Zeid Ra’ad Al-Hussein viittaa Trumpin leppymättömiin hyökkäyksiin mediaa vastaan.

Al-Hussein antaa ymmärtää, että Yhdysvaltain presidentti voi olla vastuussa, jos hänen hyökkäystensä pääkohteiden kuten New York Timesin tai CNN:n toimittaja joutuisi fyysisesti vahingoitetuksi. Komissaarin mielestä kyse saattaisi olla yllytyksestä.

YK:n ihmisoikeuskomissaarin mukaan Trump on pannut liikkeelle pyörän, johon sisältyy ”yllytystä, pelkoa, itsesensuuria ja väkivaltaa”.

AVAINSANAT

Näkyvä kurdijohtaja pidätettiin Prahassa – taustalla Turkin pidätysmääräys

Kuva: Lehtikuva

Yksi Syyrian kurdien näkyvimmistä johtajista on pidätetty Prahassa, kertovat syyrialaiset kurdilähteet. Saleh Muhammad toimi aiemmin demokraattisen yhtenäisyyspuolue PYD:n puheenjohtajistossa.

Saleh Muhammad pidätettiin eilisiltana Turkin pidätysmääräyksen perusteella.

Keskustelua aiheesta

Putin, Merkel ja Macron tapaavat – Itä-Ghoutassa ilmaiskuja tulitauosta huolimatta

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Abdulmonam Eassa
Valkoisiin kypäriin kuuluva vapaaehtoinen tarkastaa Syyrin hallituksen tekemän ilmaiskun raunioita kapinallisten hallitsemassa Saqban kaupungissa Itä-Ghoutan alueella perjantaina.

Syyrian hallitus on tänään jatkanut ilmaiskujaan kapinallisten hallitsemaan Itä-Ghoutaan piittaamatta YK:n turvallisuusneuvoston eilisestä päätöksestä määrätä alueelle 30 päivän tulitauko, kertoo tarkkailijajärjestö Syrian Observatory for Human Rights.

Järjestön mukaan Syyria iski ainakin kahdesti alueen suurimman kaupungin Douman liepeillä. Lisäksi ainakin kolmeen kohteeseen Itä-Ghoutassa ammuttiin tykistöllä. Alueen eteläosassa kerrottiin yhteenotoista hallituksen joukkojen ja islamististen kapinallisten välillä.

Eilen turvallisuusneuvostossa hyväksytyn päätöslauselman mukaan 30 päivän tulitauon on määrä alkaa ”viipymättä” kaikkialla Syyriassa, jotta humanitaarisen avun kuljetukset ja hoitoa tarvitsevien evakuoinnit saadaan käyntiin.

Syyrian hallitus aloitti iskut Itä-Ghoutaan viime sunnuntaina. Iskuissa on tarkkailijajärjestön keräämien tietojen mukaan kuollut ainakin 519 ihmistä.

Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin on määrä keskustella tänään Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Syyriasta. Macronin, Merkelin ja Putinin tapaamisen keskiössä on hyväksytyn tulitauon toimeenpano sekä suunnitelman luominen kestävän rauhan saavuttamiseksi Syyriaan, Macronin toimistosta kerrottiin.

SOHR-järjestön mukaan Venäjän koneet ovat tehneet iskuja Itä-Ghoutan alueella. Venäjä on kiistänyt, että sillä olisi mitään tekemistä iskujen kanssa.

Venäjälle tehtiin myönnytyksiä

Venäjälle tehtiin myönnytyksiä, jotta se hyväksyisi päätöslauselman. Tulitauko ei esimerkiksi koske operaatiota äärijärjestö Isisiä ja al-Qaidaa vastaan eikä myöskään ”yksilöitä, ryhmiä, hankkeita tai kokonaisuuksia”, jotka tukevat äärijärjestöjä.
Päätöslauselmassa vaaditaan kaikkien piiritysten lopettamista. Tämä sisältää myös Itä-Ghoutan kapinallisalueen, joka on kokonaan hallitusjoukkojen saartama.

– Olemme myöhässä tähän kriisiin vastaamisessa, erittäin myöhässä, sanoi Yhdysvaltain YK-lähettiläs Nikki Haley äänestyksen jälkeen.

Hän syytti Venäjää viivyttelystä.

Keskustelua aiheesta

”Meillä on jo oma ydinaseemme” – Pohjois-Korea vannoo kostoa Yhdysvalloille

Kuva: DC. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Mandel Ngan

Pohjois-Korea on hyökännyt rajusti presidentti Donald Trumpin määräämiä uusia pakotteita vastaan. Maan ulkoministeriö luonnehti uusia rajoituksia sotatoimeksi ja vannoi kostoa, jos Yhdysvallat tarttuu voimatoimiin.

Uutistoimisto KCNA:n välittämän lausunnon mukaan Pohjois-Korea aikoo ”nujertaa Yhdysvallat omalla tavallaan”.

– Meillä on jo oma ydinaseemme – kallisarvoinen oikeuden miekka, joka suojelee meitä tällaisia uhkauksia vastaan, ulkoministeriö julisti.

Trump esitteli uudet rajoitukset perjantaina ja varoitteli, että elleivät uudet pakotteet toimi, on mahdollista edetä seuraavaan vaiheeseen.

Myös Kiina on esittänyt vastalauseensa Yhdysvaltojen uusille pakotteille. Uusien toimien kohteena on 50 Pohjois-Korean kanssa kauppaa käyvää varustamoa, alusta ja yritystä.

”Kiina vastustaa voimallisesti Yhdysvaltojen yksipuolisia pakotteita.”

Kiinan ulkoministeriön tiedottaja ilmoitti, että Kiina vastustaa uusia toimia ja vaatii Yhdysvaltoja luopumaan niistä heti, jotta maiden välinen yhteistyö ei vahingoittuisi.

– Kiina vastustaa voimallisesti Yhdysvaltojen yksipuolisia pakotteita, jotka kohdistuvat kiinalaisiin toimijoihin ja henkilöihin, sanoi tiedottaja Geng Shuang.

Tähän asti Kiina on järjestelmällisesti torjunut Yhdysvaltojen vaatimukset täydellisestä öljynvientikiellosta Pohjois-Koreaan, koska pelkää sen johtavan sulkeutuneen maan kaoottiseen romahdukseen. Kiina on kuitenkin hyväksynyt YK:ssa sovitut rajoitukset.

– Emme salli Kiinan kansalaisten tai kiinalaisten yhtiöiden toimivan YK:n turvallisuusneuvoston päätösten vastaisesti, Geng linjasi.

Yhdysvaltojen mukaan uudet pakotteet kohdistuvat toimijoihin, jotka ovat auttaneet Pohjois-Koreaa kiertämään YK:n pakotteet.

Pohjois-Korea on taloudellisesti riippuvainen öljyn ja kaasun tuonnista Venäjältä ja Kiinasta. Turvallisuusneuvosto päätti viime vuonna rajoittaa Pohjois-Korean hiili-, rauta- ja teräsvientiä.

Keskustelua aiheesta

100-vuotias Viro juhlii itsenäisyyttään – presidentti Kaljulaid kehotti virolaisia iloitsemaan maansa vauraudesta

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Raigo Pajula
Presidentti Kersti Kaljulaid ja Viron puolustusvoimien komentaja Riho Terras ottivat vastaan itsenäisyyspäivän sotilasparaatin.

Pienen maan pitää tähdätä suuriin asioihin, kannusti Viron presidentti Kersti Kaljulaid maansa itsenäisyyden satavuotisjuhlan puheessa. Hänen mukaansa usko parempaan huomiseen on Viron tulevaisuuden avain.

Kaljulaid sanoi, että maailman 192 maasta vain viidesosa on Viroa rikkaampia ja kehotti virolaisia iloitsemaan maansa vauraudesta. Kaljulaid piti puheen Tartossa maan eteläosassa presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla, jota kansa on nauliutunut seuraamaan ruutujen ääreen. Erona Suomeen on, että Viron presidentin vastaanottoon kuuluvat kättelyn ja tanssin lisäksi myös juhlakonsertti ja presidentin puhe.

”Viro on paremmassa turvassa kuin koskaan aiemmin”

Liput hulmuavat ja kuohujuomapullot poksahtelevat tänään eri puolilla satavuotiasta Viroa. Itsenäisyyspäivän juhla alkoi jo auringonnousun aikaan lipunnostolla Tallinnassa Pitkän Hermannin tornin juurella.

Parlamentin puhemies Eiki Nestor tervehti juhlapuheessaan tasavallan perustajia ja totesi, että Viro on nyt vauraampi ja paremmassa turvassa kuin koskaan aiemmin historiansa aikana.

Lipunnostoa seurasi sotilasparaati Vapaudenaukiolla, jonka otti vastaan presidentti Kaljulaid. Virolaisjoukkojen seassa marssi myös Viroon sijoitettuja tanskalaisia ja brittiläisiä Nato-joukkoja. Suomen Puolustusvoimat oli lähettänyt paraatiin lippuvartion, ja myös monien muiden naapuri- ja liittolaismaiden armeijat olivat edustettuina.

Viron puolustusvoimien komentaja Riho Terras sanoi juhlapuheessaan, ettei Viron itsenäisyyttä ja vapautta pidä nähdä itsestäänselvyyksinä ja annettuina.

Viron itsenäisyyspäivä näkyy myös Suomessa ainakin rakennusten juhlavalaistuksessa sekä liputuskehotuksessa. Juhlaliputuksella huomioidaan Suomelle läheisten Baltian maiden erityinen merkkivuosi.

Helsingissä Viron lipun väreissä hehkuvat muun muassa Kiasma, Sanomatalo ja Musiikkitalo. Turussa valaistaan Kirjastosilta ja kaupunginteatteri. Tampereella juhlavalaistuksen saa Tampere-talo.

”Viro on kuin metsämansikka”

Entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves toivotti sosiaalisessa mediassa Virolle iloista itsenäisyyspäivää. Hän muistutti, että moderniksi valtioksi kasvaminen edellyttää kansalaisilta valmiutta, huolenpitoa ja välittämistä. Hän myös luonnehti lähes runollisin ilmaisuin Viroa.

– Hyvien ja rakkaiden asioiden ei tarvitse olla suuria ja näkyviä etäältä tarkasteltuna. Viro on kuin metsämansikka: alkukantainen, pieni ja vaikea löytää. Ne jotka eivät löydä sitä, eivät havaitse tai arvosta sitä, Ilves sanoi uutistoimisto BNS:n mukaan.

– Mutta kun siitä saa otteen ja se on hyppysissä, se on paras ikinä.

Viron juhlapäivä on huomioitu ulkomaillakin. Esimerkiksi Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa pormestari Muriel Bowser julisti helmikuun 24:nnen ”Viron päiväksi”. Washingtonissa järjestettiin myös tapahtumia, joilla juhlistettiin piskuisen Baltian valtion satavuotisuutta – esimerkiksi muusikko Mart Sander esiintyi John F. Kennedy Centerissä.

Uutistoimisto BNS:n mukaan Washingtonissa asuu tuhansia yhdysvaltalaisia, joilla on juuret Virossa.
STT–JUKKA ANNALA

Keskustelu aseenkanto-oikeudesta leimahti jälleen Yhdysvalloissa – Tutkija: ”Seuraava joukkoampuminen tulee ennen lakien muuttumista”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvalloissa Floridan kouluampuminen on jälleen johtanut kiihkeään keskusteluun aselaeista ja aseenkanto-oikeudesta. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola muistuttaa, että Yhdysvallat on tässä suhteessa aina vähän agitoidummassa tilassa kuin Suomi. Aaltola kuitenkin näkee, että tilanne on nyt erilainen.

– Tässä on nyt muuttunut se, että republikaanit ovat vallan kahvassa ja heidän on suhtauduttava tähän keskusteluun entistä vakavammin, Aaltola sanoo.

Hänen mielestään ilmassa voisi olla ensimmäistä kertaa pitkään aikaan mahdollisuuksia jonkinlaisille tiukennuksille aselaeissa.

– Obaman aikana se oli mahdotonta, koska republikaanit olivat hyvin fundamentalistisia asian suhteen.

Aaltolan mukaan tilanteesta tekee erilaisen nyt ainakin se, että uhrit sekä koulun opettajat ja opiskelijat tulivat julkisuuteen ja saivat äänensä kuuluviin.

– Floridassa on jo kyllästytty näihin ampumisiin ja terroritekoihin, joita siellä on ollut viime aikoina aika paljon. Tietyllä lailla yhdysvaltalaiset alkavat väsyä. Mutta jollain tavalla Sandy Hookin ampumisen jälkeen vallalla ollut apatia, ettei näille voida mitään, on voitettu.

Järjestö on hyvin tärkeä lobbausryhmä.

Kansallisen kivääriyhdistyksen NRA:n johto ehti jo tuomita tiukasti rajoitukset aselakeihin. Aaltola muistuttaa, että järjestö on hyvin tärkeä lobbausryhmä.

– Se tukee osavaltio- ja liittovaltiotasolla ehdokkaita, jotka sitoutuvat aseenkanto-oikeuden ehdottomuuteen ja tulkitsevat perustuslain kohdan samalla tavalla kuin NRA. Se on ollut vuosia keskeinen tekijä ja organisaattori taustalla.

Hän sanoo, että ihan viime aikoina järjestönkin sisältä on vilauteltu tiettyjä rajoituksia.

– Selkeästi amerikkalaisten enemmistö alkaa olla heitä vastaan. NRA:n parhaat päivät saattavat olla ohitse, ja amerikkalaiset ovat tiedostamassa, että aseitten lisääminen ja niiden antaminen opettajille ei ole järkevin mahdollinen tapa hoitaa asia.

Aseiden antaminen opettajille sai alkunsa presidentti Donald Trumpin ehdotuksesta, jota Yhdysvaltain opettajat ja opettajajärjestöt nousivat saman tien kiihkeästi vastustamaan.

– Kouluampumisissa on usein taustalla motiiveja, joita on vaikea pelotteella torjua. Se ei välttämättä estä mielenterveyshäiriöistä ihmistä toteuttamasta tekoaan, vaan siihen tulee jopa lisää glamouria, muistuttaa Aaltola ja jatkaa, että jos aseita olisi, niitä pitäisi myös osata käyttää.

– Ja tällaiset tilanteet ovat usein varsin sekavia. En usko, että tällä linjalla on mitään voitettavaa.

Aaltola myöntää, että tällainen keskustelu kuulostaa suomalaiselle täysin älyttömältä.

– Amerikkalaisessa keskustelussa on usein ajateltu, että jos rikollisilla on aseita, niin perustuslaki takaa aseenkanto-oikeuden myös muille, mitä kautta tulee pelotetta. Siinä on tällainen oma logiikkansa, jota Yhdysvalloissa käytetään ja joka ei ehkä suomalaisille avaudu.

Pitäisi miettiä lakeja, jotka olisivat laajempia ja ratkaisisivat ongelman.

Aaltola toteaa, että erityisesti ampumistapausten erityispiirteistä nousee lainsäädännöllisiä hankkeita. Yksittäistapauksista nouseva lainsäädäntötyö ei ole hänen mielestään kovinkaan strategista.

– Pitäisi miettiä lakeja, jotka olisivat laajempia ja ratkaisisivat ongelman.

Aseenkanto-oikeuden muuttuminen ei Aaltolan mukaan ole tällä hetkellä esillä.

– Se vaatisi demokraattien hyvin laajan voiton ensi marraskuun välivaaleissa, minkä jälkeen se saattaisi olla mahdollista.

Aaltolan mukaan keskustelu tukeekin demokraatteja ennen vaaleja ja republikaanien piireissä asiasta tunnetaan painetta.

Trump saattaa taktikoida.

Aaltola pohtii, että Trumpin ilmaisema tuki joillekin tiukennuksille oli taktista.

– Trump on edelleen hyvin epäsuosittu presidentti. Jollain lailla ihmisten reaktiot tällaisiin massamurhiin pitää ottaa huomioon. Näyttäisi, että hän välttäisi olemasta pelkkä vastarannan kiiski, joka ärsyttäisi amerikkalaisia lisää, Aaltola pohtii.

Aaltola muistuttaa, että Trumpin ehdottamat kiristykset olivat aika symbolisia, mutta sinällään tärkeitä.

– Pitkään aikaan fundamentalistisen linjan ottaneet republikaanit eivät ole tällaisia väläyttäneet. Tämä voisi olla sellaista, joka voisi tyydyttää keskivertoamerikkalaista.

– Kyse voi olla taktiikasta, kun Trump tietää, että hän voi tukea nimellisesti lainsäädäntöprojekteja, jotka eivät hänen arvionsa mukaan etene.

Pessimistisesti Aaltola ennustaakin, että aselakien tiukennukset eivät kovin nopeasti etene.

– Seuraava joukkoampuminen nähdään ennen aselakien muutoksia. Erityisesti edustajainhuoneessa on vaikea saada tiukennuksia aikaansaavaa enemmistöä kokoon. Toivotaan, että joku järki saadaan ja aseita ei anneta sellaisten käsiin, joilla riskit väkivallantekoihin ovat suuret.

Toimittaja: Mikko Kuusisalo