Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Syyttäjä on luvannut ilmoituksen syytteestä tai tutkinnan lopettamisesta – kuka murhasi Olof Palmen?

Keskellä pahaa koronaepidemiaa elävässä Ruotsissa odotetaan vihdoin päätepistettä maata vuosikymmeniä piinanneelle kansalliselle traumalle pääministeri Olof Palmen murhasta. Hartaat toiveet spekulaatioiden loppumisesta saattavat olla kuitenkin ylimitoitettuja.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Yli kolme vuosikymmentä jatkuneet murhatutkimukset olivat hyvää vauhtia painumassa unholaan, kun syyttäjä Krister Peterson pudotti helmikuun tv-haastattelussa pommin: hän aikoisi kertoa, miten kaikki tapahtui, ja ilmoittaa joko syytteen nostamisesta tai esitutkinnan lopettamisesta. Odotettu tieto julkistetaan Tukholmassa keskiviikkona aamupäivällä.

Kenenkään ei tiedetä olevat epäiltynä tai tutkintavankeudessa. Ruotsissa onkin jo arveltu, että Palmen murhaan syylliseksi nimettävä henkilö saattaa olla kuollut. Jos syyte näin ollen jää nostamatta ja oikeudenkäynti pitämättä, täytyisi todisteiden olla melko mullistavia ja vedenpitäviä, jotta Palmen murha voitaisiin siirtää selvitettyjen tapausten mappiin.

Yksi järeä luoti tappoi

Oikeuskansleri Mari Heidenborgin mukaan tapauksen toteaminen selvitetyksi on mahdollista myös ilman tuomiota. Uppsalan yliopiston prosessioikeuden professori Eric Bylander epäilee.

– Sehän on osa tragiikkaa tässä kansallisessa traumassa. Jos henkilö, joka todennäköisesti tuomittaisiin on kuollut, emme voi koskaan varmuudella tietää, kuinka kaikki tapahtui, hän sanoi SVT:n haastattelussa.

Olof ja Lisbeth Palme olivat olleet elokuvissa Tukholmassa 28. helmikuuta 1986. Iltayhdentoista aikaan he kävelivät kohti kotiaan Sveavägenillä, kun joku ampui kaksi laukausta takaapäin järeällä revolverilla.

Toinen luodeista lävisti Olof Palmen ruoka- ja henkitorven sekä aortan, toinen raapaisi hiuksenhienosti Lisbeth Palmen selkää. Mies poistui juosten paikalta. Palme julistettiin sairaalassa kuolleeksi puolenyön jälkeen.

Tutkinnassa tehtiin jo alkuvaiheessa pahoja virheitä, surmapaikkaa ei esimerkiksi eristetty tarpeeksi laajalti.

– Sieltähän olisi voinut löytyä jälkiä murhaajasta, tupakantumppi tai mitä tahansa, sanoo tapaukseen perehtynyt toimittaja Gunnar Wall uutistoimisto TT:lle.

Tärkeät kaksi luotia löytyivät sivullisten toimesta vasta seuraavina päivinä.

Murhatutkimuksen johtoon nimettiin aluksi Tukholman lääninpoliisinmestari Hans Holmér, jolla ei Wallin mukaan ollut aiempaa kokemusta murhatutkinnasta. Silminnäkijöiden kuulemiset hoidettiin huonosti, eikä poliisin saanut kokonaiskuvaa siitä, keitä kaikkia Sveavägenillä oli ollut paikalla murhahetkellä.

Murhaajan “tunnistaminen” meni pieleen

Heinäkuussa 1989 Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Palmen murhasta elinkautiseen Sollentunasta kotoisin olevan narkomaanin Christer Petterssonin.

Palmen leski Lisbeth osoitti Petterssonin usean henkilön tunnistusrivistä. Poliisit olivat kuitenkin lipsauttaneet Lisbethille pidätetyn epäillyn olevan päihteiden väärinkäyttäjä.

– Kyllähän tuosta näkee, kuka on alkoholisti, Lisbethin kerrotaan todenneen riviä katsoessaan.

Hovioikeus vapautti Petterssonin vielä sama vuonna. Hän säilyi silti poliisin kirjoissa epäiltynä. Pettersson kuoli vuonna 2004. Muutamien yksityishenkilöiden lisäksi epäilyt ovat vuosien varrella kohdistuneet niin kurdien PKK-järjestöön kuin Yhdysvaltain sekä Etelä-Afrikan tiedustelupalveluihin – ja jopa Ruotsin omaan poliisiin.

STT–Niilo Simojoki

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE