Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

D-analyysit

Taas keikutetaan yleissitovuutta – kahden kärjen taktiikalla kohti paikallista

Toimituksen kommentit

Heikki Sihto

Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö

Teknologiateollisuus yllätti työmarkkinakentän tänään. Media veikkaili Teknologiateollisuuden kertovan vähintään toimihenkilöiden siirtämisestä paikalliseen sopimiseen kuten UPM päätti jo aiemmin tässä kuussa.

Heikki Sihto

Demokraatti

Kyseessä oli kuitenkin Teknologiateollisuus ry:n uusi kahden kärjen malli paikallisen sopimisen vauhdittamiseksi. Sen toiminta jakautuu kahteen eri yhdistykseen. Teknologiateollisuus ry ulkoistaa valtakunnallisen työehtosopimustoiminnan, ja siitä vastuu siirtyy uuteen työnantajayhdistykseen, Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn. Teknologiateollisuus ry vastaa jatkossa työmarkkina- ja elinkeinopoliittisesta vaikuttamisesta ja auttaa uuteen työnantajayhdistykseen kuulumattomia yrityksiä työsuhdeasioissa sekä mahdollisten yrityskohtaisten työehtosopimusten neuvottelemisessa – siis etenkin paikallisesta sopimisesta.

Teknologiateollisuuden ratkaisu on maltillisempi kuin Metsäteollisuuden yksioikoinen ilmoitus siitä, että se siirtyy paikalliseen yrityskohtaiseen sopimiseen yrityksissä. Eli lopettaa keskitetyn liittokohtaisen sopimisen työntekijöitä edustavan Paperiliiton kanssa. Tästä UPM teki vielä tiukemman toimihenkilöitä koskevan linjauksen. Se ei neuvottele toimihenkilöiden työehdoista enää millään tasolla. Ei  paikallisesti, paikkakunnittain, työpaikoittain eikä tuoteryhmittäin, vain yksilökohtaisissa kehityskeskusteluissa.

ONGELMA ON, että Teknologiateollisuuden malli heiluttaa yleissitovuutta samalla tavalla kuin Metsäteollisuuden irtautuminen liittokohtaisista sopimuksista. Teknologiateollisuuden isoin sopijakumppani on Teollisuusliitto. Siellä pelätään, että työehtosopimuksien yleissitovuus ja tessien tuoma turva työntekijöille heikkenee. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto näki Demokraatin haastattelussa Teknologiateollisuuden uudistuksen kierona suunnitelmana. Aalto epäilee, että jos uuteen, valtakunnallisesta sopimisesta vastaavaan työnantajayhdistykseen liittyy Teknologiateollisuuden nykyisistä jäsenistä vain vähän työnantajia, niin valtakunnallisen sopimuksen kattavuus ei enää vastaa yleissitovuusmääritelmää.

Vasta käytäntö osoittaa, miten Teknologiateollisuuden uusi malli toimii. Molemminpuolinen luottamus on tässä avainsana.

Toinen kysymys on työnantajayhdistykseen kuulumattomien yritysten rooli. Kun Teknologiateollisuus ry jatkossa osallistuu niiden sopimusten – paikallisten – neuvottelemiseen, niin merkitseekö tämä sitä, että jatkossa paikallinen sopiminen ei enää perustuisi työehtosopimuksen asettamaan minimiin, kuten nykyisessä mallissa?

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN VIESTI oli kuitenkin rakentavampi kuin esimerkiksi UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosilla. Hänhän on useissa yhteyksissä antanut ymmärtää, että ay-liikkeen vaatimuksiin suostuminen johtaa paperikoneiden sulkemiseen Suomessa. Näistä näkemyksistä huolimatta metsäteollisuudella on menossa tai suunnitteilla jättimäisiä investointeja Suomessa. Eli kyllä Suomessa elinkeinotoiminta edelleen kannattaa ammattiyhdistysliikkeestä huolimatta.

Jatkossa – tarkemmin sanottuna elokuun jälkeen kun Teknologiateollisuuden työnantajat ry on aloittanut toimintansa – Teknologiateollisuuden noin 1 600 jäsenyritystä voivat päättää yrittävätkö paikallista sopimista vai jatkavatko valtakunnan tason keskitettyjä sopimuksia. Tämän päivän tiedotustilaisuudessa annettiin ymmärtää, että mahdollisesta siirtymisestä paikalliseen sopimiseen päätettäisiin yrityksissä yhdessä työntekijöiden kanssa. Täkyksi annettiin se, että samalla henkilöstön edustus voisi laajentua yritysten hallituksissa sekä johto- ja neuvottelukunnissa. Tavoitteena ei – tietenkään – ole heikentää työntekijöiden asemaa, päinvastoin.

VASTA KÄYTÄNTÖ osoittaa, miten Teknologiateollisuuden uusi malli tulee oikeasti toimimaan. Molemminpuolinen luottamus on tässä avainsana. Sitä ei ilmeisesti vielä kaikilla työpaikoilla ole riittävästi, koska Teknologiateollisuuden sopimukset antavat jo nyt varsin laajat, mutta rajoitetusti hyödynnetyt mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen. Paikallisesti on sovittu etenkin työajoista, mutta vähemmän palkoista.

Auki on myös luottamushenkilöiden rooli, kun uusi malli mahdollistaisi myös järjestäytymättömien yritysten osallistumisen paikalliseen sopimiseen. Esimerkiksi Suomen yrittäjät ajaa mallia, jossa työnantaja neuvottelisi henkilökunnan valitseman luottamusvaltuutetun kanssa, ei liiton jäsenten valitseman luottamushenkilön kanssa. Samaan kiistaan kaatuivat myös hallituksen vetämät kolmikantaiset neuvottelut paikallisen sopimisen kehittämisestä. Eli siihen, voiko henkilöstöä edustaa paikallisissa neuvotteluissa joku muu kuin luottamusmies. Palkansaajaliitoissa koettiin, että työnantajapuoli haluaa murentaa luottamusmiesjärjestelmää.

Työnantajat pitävät paikallista sopimista lähes työmarkkinoiden taikasauvana. Tutkimustulosta sen toimivuudesta on kuitenkin varsin vähän. Esimerkiksi Teollisuuden palkansaajien paikallisen sopimisen myyttejä avannut selvitys osoitti, että Suomen työmarkkinat eivät ole erityisen jäykät eikä laajempi paikallinen sopiminen lisäisi työllisyyttä tai tuottavuutta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE