Taas uusi Guggenheim-kohu luvassa— SDP:n Osku Pajamäki ennustaa: Äänet menevät 8—7

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Kirjoittajat ovat helsinkiläisiä sosialidemokraatteja.

Helsingin kaupunginhallitus käsittelee esitystä Guggenheim-museon perustamisesta uudelleen huomenna. Esitystä käsiteltiin viimeksi kaksi viikkoa sitten, jolloin se jäi pöydälle.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.) pitää selvänä, että äänestyksestä tulee hyvin tiukka. Hän uskoo ja toivoo, että esitys etenee kaupunginvaltuustolle.

– Tämä on iso asia ja kansainvälisesti laajasti seurattu, ja ylimmän päätöksentekoelimen pitäisi päästä tekemään siitä päätös, Rauhamäki toteaa.

Puolueryhmillä ei Rauhamäen käsityksen mukaan ole yhteistä linjaa. Kokoomuksen hallitusedustajat ovat hänen tietääkseen hankkeen kannalla.

Rauhamäki itse perustelee Guggenheim-myönteisyyttään elinkeino- ja kulttuuripolitiikalla.

– Elinkeino tulee matkailun ja Helsingin tunnettuuden kautta, ja kulttuuri tulee siitä, että tarjolla on sellaista taidetta, jota ei muuta kautta Suomeen helpolla saataisi. Tässä kaksi asiaa paiskaa aika hienosti kättä.

Helsingin kaupunginhallituksen jäsen ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Veronika Honkasalo kertoo, että vasemmistoliitto aikoo esittää esityksen hylkäämistä. Se ei hänen mukaansa täytä hankkeelle asetettuja edellytyksiä esimerkiksi yksityisen rahoituksen osuudesta.

Honkasalo ei osaa ennakoida äänestyksen tulosta, koska erityisesti vihreiden kannasta ei ole vielä tietoa.

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan Osku Pajamäen (sd.) tietojen mukaan SDP:n edustajat pyytävät asiaa ensin pöydälle, jos talouden ydinkysymyksiin ei saada vastausta. Jos tähän ei suostuta, he kaikki todennäköisesti äänestävät hylkäyksen puolesta.

Pajamäki ennakoi, että kaupunginhallitus hyväksyy hankkeen äänin 8–7.

Kaupunginhallituksen jäsen ja perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Raatikainen pitää mahdollisena, että Guggenheim-hanke menee valtuustoon. Hän veikkaa, että asian ratkaisevat lopulta vihreät.

Raatikaisen mukaan perussuomalaiset ei kannata Guggenheim-säätiön rahoittamista helsinkiläisten tai valtion verovaroin.

– Joku yksittäinen valtuutettu voi toki olla eri mieltä, hän toteaa.

AVAINSANAT

Mikael Jungner arvioi 100 000 suomalaista: ”Tyystin empatiakyvyttömiä potentiaalisia väkivallantekijöitä”

Kuva: Kari Hulkko

”Imatran tragedia vetää surulliseksi ja puhuttaa”, kirjoittaa aktiivinen some-keskustelija, SDP:n entinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Mikael Jungner Facebook-tilillään.

Jungnerin arvion mukaan noin 2 prosenttia porukasta eli 100 000 suomalaista on ”tyystin empatiakyvyttömiä potentiaalisia väkivallantekijöitä”.

Tämä luo arvaamattomuutta, johon on vaikea päästä kiinni.

”Vaikka hyvinvointivaltio hyppisi minkälaisia kärrynpyöriä, tuosta porukasta nousee aina silloin tällöin murhaajia tai muita raakuuksien tekijöitä. Nuo yksittäiset teot eivät yhteiskuntapolitiikalla katoa.”

Jugner kehottaakin varovaisuuteen yleistävissä johtopäätöksissä hirmuteon syistä.

”Ne kun eivät yleensä perustu mihinkään muuhun kuin inhimilliseen haluun selittää rationaalisesti kaikki se paha, mikä elämäämme uhkaa.”

Kiusaaja avautuu: Tyttöjen väliset suhteet ovat julmaa peliä siitä, kuka on ”in” ja kuka ”luuseri”

Kuva: Thinkstock

”Ala-asteella käännyin kahta entistä ystävääni vastaan, koska uskoin, että se oli ainoa keino selvitä joutumatta itse ulkopuoliseksi. Aloin puhua pahaa entisistä ystävistäni ja eristää heitä joukosta.”

Näin kirjoittaa nimimerkki ”Entinen kiusaaja” Helsingin Sanomien mielipidepalstalla, jossa hän avaa syitä, miksi hän kääntyi ystäviänsä vastaan.

”En selittele tekojani enkä ole niistä ylpeä. Tyttöjen väliset suhteet ovat julmaa peliä siitä, kuka on ”in” ja kuka ”luuseri”.”

Hän teki sen itkun ja hä­peän kautta mutta ei julkisesti. Sain säilyttää kasvoni.

Kiusaajan mukaan käänteentekevä ihminen hänelle oli vitos- ja kutosluokkien opettaja, joka ymmärsi, että kyse on empatian puutteesta.

”Hän ei pyrkinyt erottamaan minua koulusta eikä tarttunut rajuihin rangaistuksiin, sillä hän näki pelkoni. Hän keskustelutti minua kerta toisensa jälkeen. Muistan, että hän käytti jopa Eino Leinon Hymyilevästä Apollosta tätä kohtaa: ”Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. Paljon hyvää on rinnassa jokaisen – – ja itkeä ei voi ilkeä.” Hän viestitti minulle, että teoistani huolimatta en ollut paha.”

Kiusaajan mukaan opettaja herätti hänessä empatian.

”Hän teki sen itkun ja hä­peän kautta mutta ei julkisesti. Sain säilyttää kasvoni. Pyysin kohteilta anteeksi, ja asiat selvitettiin.”

AVAINSANAT

Kansanedustajille ylennys: Kapteenit Kaikkonen ja Mustajärvi

Kuva: Lehtikuva

Itsenäisyyspäivänä ylennettyjen reservin upseerien joukossa oli myös politiikasta tunnettuja nimiä.

Kansanedustajat Antti Kaikkonen (kesk.) ja Markus Mustajärvi (vas.) ylennettiin kapteeneiksi.

Tuusulasta kotoisin oleva Kaikkonen on keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Vasemmistoliiton varapuheenjohtajan Mustajärven kotipaikkakunta on Savukoski.

Kapteeniksi ylennettiin kaikkiaan satakunta ja majuriksi vajaat 40 reserviläistä. Everstiluutnantiksi yleni neljä ihmistä. Se on korkein sotilasarvo, joka reservissä voidaan myöntää.

Reserviläinen voi saada ylennyksen osallistumalla esimerkiksi kertausharjoituksiin, Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin tai sotilaallisiin koulutuksiin. Ylennyksen voi saada viiden vuoden välein.

Keskustelua aiheesta

SK: Satakunnasta ehdotus Suomen kansallislauluksi: Porin Ässien fanitusbiisi Patasydän — Matti Klinge: ”Eihän Suomen leijonaakaan voida ruveta vaihtamaan mihinkään oravaan”

Kuva: Lehtikuva

Satakunnan Kansa kertoo Alma Median aluebarometrista, jonka mukaan Maamme-laulu on satakuntalaisten keskuudessa selkeästi suosituin vaihtoehto kansallislauluksi ensi vuodelle, kun Suomen itsenäisyys täyttää 100 vuotta.

Vastaajista 65 prosenttia oli Maamme-laulun kannalla. Myös Finlandialla oli runsaasti kannatusta. Muita ehdotuksia olivat muun muassa Porin Ässien kannatuslaulu Patasydän ja Cannibal Corpsen Fucked with a knife.

Professori ja historiantutkija Matti Klingen mielestä Maamme-laulun asema on yksiselitteinen.

– Mikä tässä nyt on ongelma? Eihän Suomen leijonaakaan voida ruveta vaihtamaan mihinkään oravaan.

Sibelius-Akatemian professori Atso Almila taas sanoo, että Finlandia on huono vaihtoehto.

– En usko, että tavallinen laulaja saa Finlandiasta juuri mitään irti, varsinkaan jääkiekko-ottelussa.

– Tavallinen kansa örisee oktaavia liian matalalla ja sointukäännökset menevät väärin.

Keskustelua aiheesta

Reilut puoli miljoonaa ei riitä Auerille – HS: Hakee 2,5 miljoonaa euroa lisää

Kuva: lehtikuva / mika kanerva
auer

Murhasyytteestä vapautettu Anneli Auer hakee valtiolta noin 2,5 miljoonan euron lisäkorvauksia vangitsemisajastaan, kertoo Helsingin Sanomat.

Auer on lehden mukaan jättänyt korvausvaatimuksen tänään Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen.

Valtiokonttori maksoi Auerille syyskuussa noin 545 000 euron korvaukset. Suurin osa summasta oli kärsimyskorvausta. Auerin haastehakemuksen mukaan korvaukset eivät ole oikeassa suhteessa vapaudenmenetyksen aiheuttamaan kärsimykseen.

Auerin syyte miehensä murhasta hylättiin lopullisesti vuosi sitten. Murhasyytteen ollessa vireillä Auer tuomittiin lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista 7,5 vuoden vankeuteen.

Auerin haastehakemuksen mukaan korvausta ei voida alentaa sen takia, että hän suoritti osittain samaan aikaan seksuaalirikostuomiota.

Juttuun lisätty kaksi viimeistä kappaletta klo 18.55.