– Hallituksen päätökset perheiden kannalta eivät ole olleet kovin hääppöisiä, paljon on leikattu perheiden arjesta, mutta toivon kipinä heräsi viime vuonna, kun hallitus ilmoitti että se perhevapaauudistuksen, Lindtman alusti kysymystään.

Hän viittasi seuraavaksi Saarikon viime perjantaiseen päätökseen, jonka myös hallituksen puheenjohtajakolmikko vahvisti maanantai-iltana toteamalla pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla, että uudistus siirtyy ensi hallituskaudelle. Lindtman kuvaili uutisen synnyttäneen hämmennystä.

Vielä suuremmaksi hämmästyksen hänen mukaansa kuitenkin tuotti se syy, joka uudistuksen kaatamisen taustalla oli.

– Kun te olette vastuussa perhevapaauudistuksen valmistelusta. Niin varmasti suomalaisia perheitä kiinnostaisi tietää miksi te valmistelitte huonoa malleja, Lindtman tiedusteli ministeri Saarikolta.

Ministeri Saarikko totesi vastauspuheenvuorossaan Lidtmanin tietävän pienen lapsen isänä mistä puhuu.

– Jokaisen aikuisen arki, on jonkun lapsuus. Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus yhteiseen aikaan lapsen ollessa pieni. Siksi yhdessä hyväksytty tavoite, isien hoivavastuun kasvattamisesta, pitääkin olla suomalaisen perhepolitiikan keskiössä myös jatkossa, Saarikko totesi.

– Uudistusta tehtäessä havaitsimme kuitenkin monimutkaisia ja ennen kaikkea laajapohjaisia kustannuksia, joita se olisi aiheuttanut. Toisaalta työllisyysvaikutukset olivat ylimitoitettu. Näillä reunaehdoilla emme saaneet aikaan mallia, joka olisi ollut perheiden kannalta parempi kuin nykyinen, Saarikko perusteli uudistuksen kaatamista.

Jatkokysymyksensä Lindtman suuntasi pääministeri Sipilälle. Hän totesi alustuksessaan Suomessa olevan pohjoismaiden jäykin perhevapaajärjestelmä.

– Monet isät odottavat, että heillä oli parempi mahdollisuus olla läsnä lasten elämässä. Tasa-arvoisempi vanhemmuus, tasa-arvoisempi työelämä on mahdollista, jos päättäjiltä löytyy tahtoa.

– Viime kädessä kyse on arvovalinnoista. Hallitus löysi yhteisen pohjan, kun esimerkiksi lapsilisä leikattiin, muttei perhevapaauudistukseen.

SDP:n ryhmäjohtaja tiedustelikin pääministeriltä, minkä viestin uudistuksen kaataminen lähettää teidän hallituksestanne suomalaisille lapsiperheille arvoisa.

Vaikka Lindtman osoitti kysymyksensä pääministerille, puhemies Paula Risikko antoi vastausvuoron kuitenkin ministeri Saarikolle.

– Hallitus on löytänyt yhteisen arvopohjan, kun varhaiskasvatusmaksuja laskettiin tuntuvasti tämän vuoden avusta.  Löysimme yhteisen nimittäjän myös silloin, kun päätimme lisätä rahaa äitiyspakkauksen sisällön parantamiseen tai yksinhuoltajan korotukseen lapsilisään, Saarikko vastasi Lindtmanille.

– En pitäisi opposition kritiikkiä perusteltuna siitä, että tämä hallitus ei olisi satsannut lapsiin ja perheisiin lapsiperheisiin.

Risikko muistutti myöhemmin, että sektoriministeri vastaa aihealueen kysymyksiin. Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) teki tähän välihuudon, että “kai nyt pääministerille saa tehdä kysymyksen.

Lindtmanin kysymyksen jälkeen keskustelu jatkui perhevapaauudistuksen ympärillä. Esimerkiksi vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto tiedusteli ministeri Saarikolta, että kun uudistus pistettiin jäihin, miten aiotte edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa?

– Olen todella pettynyt, ettei uudistus toteutunut. Se on tappio tasa-arvolle, Aalto luonnehti.

Saarikko totesi, että perhevapaauudistus on tasa-arvokysymys, mutta myös lapsiasiakysymys.

– Täällä kävi hyvin selväksi, että seuraava hallitus aikoo tehdä perhevapaauudistuksen. Mutta uskon, että tämän hallituksen työ tekee sille realistisen pohjan, Saarikko sanoi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson puolestaan korosti isien mahdollisuutta jäädä hoitovapaalle ja samalla myöskin perheiden mahdollisuuksia joustavasti päättää, kuka ja milloin vapaat käyttää.

Andersson myös huomautti, ettei vasemmistoliitto jää kaipaamaan kokoomuksen ajamaa, nyt kaatunutta perhevapaamallia, jossa isien pidempi osuus olisi käytännössä toteutettu äitien mahdollisuuksia pitää ansiosidonnaisia perhevapaita.

– Hallituksen näkemyksen mukaan tasa-arvo on siis nollasummapeliä.

– Eikö juuri tämä uudistus ollut se syy, miksi tämä uudistus kaatui, Andersson kysyi. 12 min.

Saarikko vastasi Anderssonin kysymykseen toteamalla, että uudistuksen käyntiin laittamisesta, sen vakavasta yrittämisestä ja lopullisesta päätöksestä vastaa yhdessä koko hallitus.

SDP:n Susanna Huovinen tiedusteli vielä keskustelun loppupuolella Saarikolta, miksei hallitus tehnyt yhtään mitään uudistusta aiheeseen liittyen, vaan hylkäsi sen kokonaan.

Saarikko totesi viime hallituskaudella tehdyn isien hoivavastuun kasvattamisen kasvattaneen isien hoitavastuuta. Muutokseen on kuitenkin hänestä vielä pitkä aika, sillä isät eivät ole käyttäneet huomattavasti enempää niitä vapaita, joissa isä olisi kahdestaan lapsen kanssa kotona.

Huovisen varsinaisen kysymyksen Saarikko väisti.

Pääministeri Sipilä piti vielä keskustelun päätteeksi puheenvuoron.

– Täällä salissa ei ole varmaan yhtään puoluetta, joka ei uudistusta haluaisi tehdä. Mutta kun uudistusten kustannukset ovat realistisesti näin suuret, niin se tulee sopia hallitusohjelmassa, Sipilä totesi.