”Tähänkö uudistus kaatui?” – Perhevapaauudistus nousi tapetille eduskunnan kyselytunnilla

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman nosti eduskunnan perinteisellä kyselytunnilla esiin perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) viime perjantaina kaataman perhevapaauudistuksen.

– Hallituksen päätökset perheiden kannalta eivät ole olleet kovin hääppöisiä, paljon on leikattu perheiden arjesta, mutta toivon kipinä heräsi viime vuonna, kun hallitus ilmoitti että se perhevapaauudistuksen, Lindtman alusti kysymystään.

Hän viittasi seuraavaksi Saarikon viime perjantaiseen päätökseen, jonka myös hallituksen puheenjohtajakolmikko vahvisti maanantai-iltana toteamalla pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla, että uudistus siirtyy ensi hallituskaudelle. Lindtman kuvaili uutisen synnyttäneen hämmennystä.

Vielä suuremmaksi hämmästyksen hänen mukaansa kuitenkin tuotti se syy, joka uudistuksen kaatamisen taustalla oli.

– Ministeri sanoi, että valmistellut mallit olisivat olleet huonoja suomalaisille perheille, Lindtman ihmetteli.

– Kun te olette vastuussa perhevapaauudistuksen valmistelusta. Niin varmasti suomalaisia perheitä kiinnostaisi tietää miksi te valmistelitte huonoa malleja, Lindtman tiedusteli ministeri Saarikolta.

Ministeri Saarikko totesi vastauspuheenvuorossaan Lidtmanin tietävän pienen lapsen isänä mistä puhuu.

– Jokaisen aikuisen arki, on jonkun lapsuus. Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus yhteiseen aikaan lapsen ollessa pieni. Siksi yhdessä hyväksytty tavoite, isien hoivavastuun kasvattamisesta, pitääkin olla suomalaisen perhepolitiikan keskiössä myös jatkossa, Saarikko totesi.

– Uudistusta tehtäessä havaitsimme kuitenkin monimutkaisia ja ennen kaikkea laajapohjaisia kustannuksia, joita se olisi aiheuttanut. Toisaalta työllisyysvaikutukset olivat ylimitoitettu. Näillä reunaehdoilla emme saaneet aikaan mallia, joka olisi ollut perheiden kannalta parempi kuin nykyinen, Saarikko perusteli uudistuksen kaatamista.

Viime kädessä kyse on arvovalinnoista.

Jatkokysymyksensä Lindtman suuntasi pääministeri Sipilälle. Hän totesi alustuksessaan Suomessa olevan pohjoismaiden jäykin perhevapaajärjestelmä.

– Monet isät odottavat, että heillä oli parempi mahdollisuus olla läsnä lasten elämässä. Tasa-arvoisempi vanhemmuus, tasa-arvoisempi työelämä on mahdollista, jos päättäjiltä löytyy tahtoa.

– Viime kädessä kyse on arvovalinnoista. Hallitus löysi yhteisen pohjan, kun esimerkiksi lapsilisä leikattiin, muttei perhevapaauudistukseen.

SDP:n ryhmäjohtaja tiedustelikin pääministeriltä, minkä viestin uudistuksen kaataminen lähettää teidän hallituksestanne suomalaisille lapsiperheille arvoisa.

Vaikka Lindtman osoitti kysymyksensä pääministerille, puhemies Paula Risikko antoi vastausvuoron kuitenkin ministeri Saarikolle.

– Hallitus on löytänyt yhteisen arvopohjan, kun varhaiskasvatusmaksuja laskettiin tuntuvasti tämän vuoden avusta.  Löysimme yhteisen nimittäjän myös silloin, kun päätimme lisätä rahaa äitiyspakkauksen sisällön parantamiseen tai yksinhuoltajan korotukseen lapsilisään, Saarikko vastasi Lindtmanille.

– En pitäisi opposition kritiikkiä perusteltuna siitä, että tämä hallitus ei olisi satsannut lapsiin ja perheisiin lapsiperheisiin.

Risikko muistutti myöhemmin, että sektoriministeri vastaa aihealueen kysymyksiin. Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) teki tähän välihuudon, että ”kai nyt pääministerille saa tehdä kysymyksen.

Tähänkö uudistus kaatui?

Lindtmanin kysymyksen jälkeen keskustelu jatkui perhevapaauudistuksen ympärillä. Esimerkiksi vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto tiedusteli ministeri Saarikolta, että kun uudistus pistettiin jäihin, miten aiotte edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa?

– Olen todella pettynyt, ettei uudistus toteutunut. Se on tappio tasa-arvolle, Aalto luonnehti.

Saarikko totesi, että perhevapaauudistus on tasa-arvokysymys, mutta myös lapsiasiakysymys.

– Täällä kävi hyvin selväksi, että seuraava hallitus aikoo tehdä perhevapaauudistuksen. Mutta uskon, että tämän hallituksen työ tekee sille realistisen pohjan, Saarikko sanoi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson puolestaan korosti isien mahdollisuutta jäädä hoitovapaalle ja samalla myöskin perheiden mahdollisuuksia joustavasti päättää, kuka ja milloin vapaat käyttää.

Andersson myös huomautti, ettei vasemmistoliitto jää kaipaamaan kokoomuksen ajamaa, nyt kaatunutta perhevapaamallia, jossa isien pidempi osuus olisi käytännössä toteutettu äitien mahdollisuuksia pitää ansiosidonnaisia perhevapaita.

– Hallituksen näkemyksen mukaan tasa-arvo on siis nollasummapeliä.

– Eikö juuri tämä uudistus ollut se syy, miksi tämä uudistus kaatui, Andersson kysyi. 12 min.

Saarikko vastasi Anderssonin kysymykseen toteamalla, että uudistuksen käyntiin laittamisesta, sen vakavasta yrittämisestä ja lopullisesta päätöksestä vastaa yhdessä koko hallitus.

Uudistus tulee sopia hallitusohjelmassa.

SDP:n Susanna Huovinen tiedusteli vielä keskustelun loppupuolella Saarikolta, miksei hallitus tehnyt yhtään mitään uudistusta aiheeseen liittyen, vaan hylkäsi sen kokonaan.

Saarikko totesi viime hallituskaudella tehdyn isien hoivavastuun kasvattamisen kasvattaneen isien hoitavastuuta. Muutokseen on kuitenkin hänestä vielä pitkä aika, sillä isät eivät ole käyttäneet huomattavasti enempää niitä vapaita, joissa isä olisi kahdestaan lapsen kanssa kotona.

Huovisen varsinaisen kysymyksen Saarikko väisti.

Pääministeri Sipilä piti vielä keskustelun päätteeksi puheenvuoron.

– Täällä salissa ei ole varmaan yhtään puoluetta, joka ei uudistusta haluaisi tehdä. Mutta kun uudistusten kustannukset ovat realistisesti näin suuret, niin se tulee sopia hallitusohjelmassa, Sipilä totesi.

Keskustelua aiheesta

Timo Soini valitsi, kenen opposition kansanedustajan kanssa hän lähtisi kaljalle – se ei kuitenkaan onnistuisi

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Ulkoministeri Timo Soini haukkuu, taas kerran, opposition esityksen – tällä kertaa verkkosivuillaan. Hän palaa keskiviikkoon, jolloin pääministeri Juha Sipilä antoi eduskunnassa pääministerin ilmoituksen hallituspolitiikasta tänä vuonna.

”Oppositio oli tylsä ja huumorintajuton kuin Hesarin pääkirjoitus. Samaa kurjuusjoikua tunnista toiseen ilman hymyn häivää. Älykäs huumori loisti poissaolollaan.”

Soinin mielestä esimerkiksi vihreiden Ville Niinistö toisti ”koulutusleikkausuikutusta kolmatta vuotta”.

Soinin mielestä poliittisen debatin pitää olla myös hauskaa, oikeaa kansanvallan ilotulitusta tai muuten sitä ei jaksa Erkkikään.

”Jos puheiden perusteella pitäisi valita opposition kansanedustaja, jonka kanssa keskiviikon salikeskustelun perusteella haluaisi lähteä kaljalle päätyisi Päivi Räsäseen, jonka puheenvuoro on debatin paras.”

”Paitsi että Päivi ei käy kaljalla”, Soini täsmentää.

Ulkoministeri kertoi näkemyksistään perjantaina.

Keskustelua aiheesta

Keskustan tapaan nyt myös kokoomus halukas palaamaan perhevapaauudistus-pöytään

Kuva: Thinkstock

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) väläyttää Ylellä, että kokoomus haluaisi neuvotella vielä perhevapaauudistuksesta hallituskumppaneiden kesken.

– Henkilökohtaisesti toivon, että asiaan löytyisi tapa palata vielä työllisyysuudistusten ja budjettiriihen yhteydessä, Mykkänen sanoo Ylelle.

Eilen Demokraatti uutisoi, että myös keskustassa on vielä haluja neuvotella perhevapaauudistuksesta tietyin osin.

– Pöydässä oli paljon sellaisia yhteisiä pieniä nimittäjiä, jotka ovat verrattain pieniä muutoksia tai euromääräisestikin pieniä satsauksia ja olen niitä valmis edistämään, jos näistä saadaan keskustelua käytyä. Palaillaan asiaan ja pöytään pikku hiljaa, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi.

Oppositiossa on oltu pahoillaan siitä, että hallitus ilmoitti aiemmin, että perhevapaauudistus keskeytetään ja se siirtyy seuraavalla hallitukselle.

– Minusta kysymys on koko hallituksen kyvyttömyydestä perhe- ja tasa-arvopolitiikkaan. Selityksiä tuntuu löytyvän muttei ratkaisuja – selityksiä siihen, miksi epäonnistutaan, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on esimerkiksi todennut.

Keskustelua aiheesta

Tässä on Euroopan suurin ongelma, linjaa Sauli Niinistö – ”Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Presidentti Sauli Niinistön mukaan sotimisen jatkuminen Ukrainassa on Euroopan suurin ongelma. Sen ratkaisemiseen kannattaa panostaa, jos pienikin mahdollisuus vain tarjoutuu, Niinistö sanoi suomalaistoimittajille Münchenissä.

Turvallisuuskonferenssissa on jälleen ollut esillä ajatus YK:n suuresta rauhaturvaoperaatiosta Itä-Ukrainassa.

Sellaisen toteutuminen on vielä hyvin epävarmaa, mutta jos operaatiosta sopu YK:n puitteissa, myös Suomen pitäisi varautua olemaan siinä mukana – tarvittaessa myös konkreettisen joukkojen muodossa, Niinistö sanoi.

– Siihen mittaan kun meillä resurssia riittää, ei mitään mahdottomuuksia.

Niinistö kertoi keskustelleensa Ukrainan tilanteesta Münchenissä pariinkin kertaan Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon kanssa.

– Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota, presidentti kuvasi tunnelmia.

Vauvaonnitteluja sadellut

Kahdenvälisten tapaamisten lisäksi Niinistön ohjelmassa oli lauantaina arktista turvallisuutta koskeva paneelikeskustelu.

Presidentti kertoi myhäillen suomalaistoimittajille saaneensa onnitteluja perheenlisäyksestä ”jatkuvalla syötöllä”.

– Äsken tuolla arktisessa keskustelussa sellaisiltakin ihmisiltä, joita en ihan välittömästi tunnistanutkaan, Niinistö kertoi.

STT–NIILO SIMOJOKI

Keskustelua aiheesta

Orpo on valmis maksamaan EU:lle enemmän: ”Siksi unioni on olemassa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hallitus olisi valmis kasvattamaan Suomen EU-budjettiin maksamaa osuutta, jos raha tuottaisi selkeää lisäarvoa. Näin sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) STT:lle.

Tällaisia kohteita olisivat Orpon mukaan esimerkiksi tutkimus, kehitys, innovaatio, puolustus, turvallisuus ja maahanmuuttoasiat.

– Näihin kun EU suuntaisi varoja, tekisi niitä yhdessä enemmän, se olisi Suomelle eduksi. Jos euro maksetaan, kymmenen euroa saadaan eurooppalaisena lisäarvona takaisin, Orpo kuvailee.

Hallitus linjasi EU-budjetista perjantaina, mutta moni on ihmetellyt, mitä linjaus tosiasiassa tarkoittaa ja onko se sisäisesti ristiriitainen. Toisaalta Britannian lähdön jättämää aukkoa budjetissa ei haluta täyttää, mutta toisaalta Suomi on valmis laittamaan unioniin lisärahaa.

Orpo ei näe asiassa ristiriitaa, vaan pitää luontevana, että uusiin asioihin pitää panostaa.

– Siksi unioni on olemassa. Yhdessä me olemme enemmän kuin yksittäiset valtiot.

Toki neuvotteluissa pyritään hakemaan rahaa myös nykyisen EU-budjetin sisältä, esimerkiksi koheesiorahoista, joilla tuetaan EU:n vähemmän kehittyneitä alueita. Aiemmin iso osa potista on mennyt EU:n uudemmille jäsenmaille, joiden Orpo katsoo kehittyneen siinä määrin, että koheesiopottia voisi nyt pienentää.

Yli vai alle prosentti?

Tällä hetkellä EU:n budjetti on noin prosentti maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Orpo katsoo, että budjetti voisi kasvaa noin 1,05 prosenttiin.

Kokoomuksen ja keskustan hallituskumppani sinisten puheenjohtaja Sampo Terho sanoi perjantaina STT:lle, että hänen puolueensa olisi valmis menemään jopa alle prosenttiin.

– Jokaisella puolueella on tietenkin omat tavoitteensa, ja minusta hallituksen kanta on hyvä, Orpo kommentoi.

– Olisi epärehellistä väittää, että voimme samaan aikaan pitää kiinni yhdestä prosentista sekä kaikkien meille tärkeiden asioiden saamisesta.

Edessä on joka tapauksessa pitkä vääntö. Orpon mukaan seuraava EU-budjetti viimeistellään Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019.

STT–OLLI VESALA

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Entinen oikeusministeri kommentoi SDP:n Rinteen esitystä: ”Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta…”

Kuva: Lehtikuva

Entinen oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Christoffer Taxell voisi olla sopiva henkilö selvityshenkilöksi selvittämään, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

Taxellin nimen nosti tänään esille SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, joka sanoo Demokraatille lauantaina, että suomalaisten keskuudessa on liikkeellä kysymyksiä, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

– Kansakunnan etu on se, että oikeusvaltioon luotetaan ja ihmiset luottavat siihen, että asiat menevät, kuten lainsäädäntö ja sopimukset edellyttävät.

– Meillä on tehty lainsäädäntömuutoksia syksyn 2015 tilanteen johdosta ja ko. aiemmin. Nyt olisi syytä tarkastella, toimivatko nämä muutokset oikeudenmukaisella ja inhimillisellä tavalla suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus huomioon ottaen.

– Kun katselee uutisia Afganistanista ja Irakista tai esimerkiksi Maahanmuuttoviraston Migrin linjanjohtajan kirjoitusta Helsingin Sanomissa, missä kerrottiin että Ruotsissa on itse asiassa väljempi palauttamispolitiikka kuin Suomessa, voisi olla hyödyksi, että pääministeri asettaisi selvitysmiehen, Rinne esitti aiemmin tänään.

Taxell sanoo lauantaina iltapäivällä Demokraatille seuraavansa, mitä asiassa tapahtuu.

– Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta, silloin luonnollisesti joutuu miettimään, kuten yleensä teen saadessani kysymyksen.

Taxell ei halunnut kuitenkaan vielä sanoa tarkemmin, olisiko hän halukas ryhtymään tehtävään.

Palautuksia koskevaa keskustelua hän sanoo kuitenkin seuranneensa kuten muitakin merkittäviä asioita.

– Seuraan yhteiskunnallista keskustelua kaiken kaikkiaan. En lähde nyt arvioimaan sen eri osia.

Taxell johti viime vuosikymmenen lopulla perustuslain muuttamista valmistellutta parlamentaarista komiteaa.

Keskustelua aiheesta