Demariristeily27.-20.8.2016

Taidehotelli kokoaa joukkorahoitusta

Processed with VSCOcam with k3 preset
Art Hotel Helsingillä on tonttivaraus (kuvassa punaisella) Helsingin Jätkäsaaressa.

Helsingin Jätkäsaareen suunnitteilla oleva Art Hotel Helsinki järjestää ensimmäisen joukkorahoituskampanjansa Mesenaatti.me -alustalla.

Art Hotel Helsingin tonttivaraus on osoitteessa Välimerenkatu 18. Arkkitehtitoimisto Futudesign on suunnitellut ensimmäisen luonnoksen kahdeksankerroksisesta rakennuksesta, jossa ylimpänä sijaitsee puinen mökkikylä.

Art Hotel Helsinki on suomalaiseen nykytaiteeseen pohjautuva aito taidehotelli. Sen konsepti perustuu luovuuteen, huipputaiteeseen, ekologisuuteen ja paikallisuuteen. Hotellista on tarkoitus tulla taiteilijoiden ja kaupungin asukkaiden yhteinen kokoontumispaikka, joka lisäisi kulttuurin näkymistä, kuulumista ja vahvistumista pääkaupungissa.

Suuri joukko suomalaisia eri alojen eturivin nykytaiteilijoita luo taidehotelliin luo oman hotellihuoneensa. Mukana hankkeessa ovat muun muassa Jan-Erik Andersson, Lauri Astala, Martti Jämsä, Pekka Jylhä, Mika Kaurismäki, Rosa Liksom, Stefan Lindfors, Sofi Oksanen, Silja Puranen ja Anu Tuominen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Syvä kiinnostus toi kunniatehtävän: Paavo Lipponen valitsee Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajan

Kuva: Kari Hulkko
lipponen-safa
Arkkitehtuuri on kiinnostanut Paavo Lipposta aina. Se on vienyt hänet matkoille Euroopan vanhoihin pääkaupunkeihin.

Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) valitsee seuraavan Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajan. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myöntää palkinnon lokakuussa.

Lipposen pääministerivuosien aikana vuonna 1998 valmistui Suomen ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma.

Lipposen hallitus edisti puurakentamista. Sen tuloksena on muun muassa Lahden Sibeliustalo ja Euroopan metsäinstituutin päärakennus Joensuussa. Lipposen aloitteesta perustettiin myöps Alvar Aalto -akatemia, joka on kansainvälinen ympäristökulttuurin, nykyarkkitehtuurin, tuotesuunnittelun sekä alan tutkimuksen ja koulutuksen keskustelufoorumi.

Nykyisin Lipponen toimii erityisesti rakennetun kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Arkkitehtuuri on hänen pääharrastuksensa vapaa-ajalla.

– Syvä kiinnostus erityisesti barokin aikakauden arkkitehtuuriin on vienyt matkoille Euroopan vanhoihin pääkaupunkeihin, Lipponen kertoo.

Mielestäni Töölönlahden aluetta oli rakennettava niin, että syntyy intiimejä aukioita.

Paavo Lipponen osallistui 1980-luvulla kaupunginvaltuuston jäsenenä aktiivisesti keskusteluun siitä, miten Helsingin keskustaa, etenkin Töölönlahtea, pitäisi kehittää.

– Mielestäni aluetta oli rakennettava siten, että syntyy intiimejä aukioita Camillo Sitten ajattelun pohjalta, Lipponen muistelee.

Sitte oli itävaltalainen arkkitehti, taidemaalari, kaupunkiteoreetikko ja kaupunkisuunnittelija, joka vaikutti huomattavasti 1900-luvun kaupunkisuunnitteluun.

Tuomari, tällä kertaa Paavo Lipponen, tekee valinnan esiraadin valitsemien 3–5 kohteen joukosta. Palkinto myönnetään kolmen viime vuoden aikana valmistuneen merkittävän uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Ehdokkaat julkistetaan elo-syyskuussa.

Säveltäjän ja runoilijan hedelmällinen kohtaaminen Les Lumières -festivaalin valokeilassa

Kuva: Carl Uggla
lumieres
Näyttelijä Marjorita Huldén (vasemmalla) ja tanssija Leena Gustavson esittävät Les Lumières -festivaalilla lauantaina Gustaf Philip Creutzin runoelman Atis och Camilla.

Valistusajan kulttuurifestivaali Les Lumieres levittäytyy taas ensi viikonloppuna historiallisiin helsinkiläistiloihin. Tänä vuonna ohjelmiston inspiroija on ollut runoilija ja valtiomies Gustav Philip Creutz, jonka tuotannon ympäriltä on tarjolla musiikkia, kirjallisuutta ja tanssia Kansalliskirjaston Kupolisalissa, Suomenlinnan Tenalji von Fersenissä ja Ritarihuoneella.

Eri taiteiden kohtaamiseen panostavan festivaalin esiintyjälistalta löytyvät kirjailija Horace Engdahl, näyttelijät Joachim Wigelius, Carl-Kristian Rundman ja Marjorita Huldén, tanssija Leena Gustavson sekä Belgiasta tuleva huippuluokan barokkiorkesteri Les Agrémens- solisteineen.

Runoilijasta tuli mesenaatti

Suomalaissyntyinen kreivi Gustaf Philip Creutz oli tunnettu  runoilija, musiikin rakastaja, taiteilijoiden suosija ja myös kuningas Kustaa III:n  lähettiläs Pariisissa. Hänellä oli ratkaiseva merkitys belgialaisyntyisen säveltäjä André Ernest Modeste Grétryn läpimurtoon. Creutz tutustui Grétryyn Pariisissa , missä tämä kärvisteli tuollin uransa alkuvaiheessa melko epätoivoisessa tilanteessa. Creutzista Grétry sai sekä kaipaamansa mesenaatin että ajan oloon myös läheisen ystävän.

Kansalliskirjaston Kupolisalissa keskiviikkona 15.6. luennoiva ruotsalainen kirjailija ja Ruotsin Akatemian jäsen Horace Engdahl kertoo Creutzista, jonka kirje- ja runokokoelman hän on toimittanut kirjamuotoon.

Engdahl  ihastui joitakin vuosia sitten Suomessa Bellman-seuran tilaisuudessa  kuulemaansa näyttelijä Marjorita Huldénin esitykseen osasta nykyisin unohtuneesta, mutta aikalaiset hurmanneesta runoelmasta  ”Atis och Camille”. Se  esitetään tulevana lauantaina ensi kerran yli kahteen sataan vuoteen kokonaisuudessaan, nyt  Huldénin ja Leena Gustavsonin voimin, Tenalji von Fersenissä tulevana lauantaina.

Festivaalihuipennus Ritarihuoneella

Les Lumières -festivaali huipentuu Ritarihuoneella 19.6.  järjestettävässä illassa, jonka otsikkona on ”Runoilija valtiomiehenä”. Esiintymässä on kapellimestari  Guy van Waasin johtama Les Agrémens -barokkiorkesteri solisteinaan sopraano Julie Calbète, mezzo-sopraano Aurore Bureau ja basso-baritoni Kamil Ben Hsain Lachiri.  Suurin osa illan musiikista kuullaan Suomessa ensi kertaa.

Les Agrémens -orkesterin taiteellinen johtaja Guy Van Waas on hyvin innostunut Les Lumieres -festivaalin ideasta yhdistää kaksi merkittävää hahmoa, joiden yhteisen historian hän hyvin tuntee Grétryn muistelmista, mutta haluaa myös tietää enemmän Creutzin ja Grétryn yhteisistä vaiheista.

Creutzin hahmossa Ritarihuoneella nähdään näyttelijä Carl-Kristian Rundman ja isäntä kreivi Anckarbjelkena Joachim Wigelius. Näyttelijöiden tekstiosuudet on dramatisoinut festivaalin taiteellinen johtaja Marja Rumpunen.

Keskustelua aiheesta

Tampereelle kymppitonnin Grand Prix – EU:n kulttuuriperintöpalkinto kolmannen kerran Suomeen

Kuva: Miia Hinnerichsen
25861561310_22ba0c8a7e_k
Adoptoi monumentti -hanke tuo paikalliset hoitamaan paikallista kulttuuriperintöä konkreettisilla tavoilla.

Tamperelainen Adoptoi monumentti -hanke sai tänään harvinaisen tunnustuksen, kun se vastaanotti Madridissa Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkintojen ja Europa Nostra -palkintojen Grand Prix’n. Seitsemän tuomariston valitsemaa Grand Prix -voittajaa saavat kukin 10 000 euron palkinnon.

Aiemmin pääpalkinto on tullut Suomeen vain kahdesti: vuonna 2009 sen sai Kesälahden kirkon kellotapulin restaurointihanke ja vuonna 2002 Yli-Iin Kierikkikeskus ulkomuseotoiminnasta.

Pirkanmaan maakuntamuseo Vapriikissa on kehittänyt Adoptoi monumentti -toimintaa vuodesta 2008 lähtien. Hankkeen parissa toimii Pirkanmaalla jo yli 300 vapaaehtoista 20 arvokkaassa kulttuuriperintökohteessa.

– Tämä palkinto on osoitettu kaikille toiminnassa mukana oleville ja kunnioittaa niitä suuria ponnistuksia, jotka he ovat tehneet edistäessään hyvää, aktiivista kansalaisuutta ja rohkaistessaan paikallisia yhteisöjä ottamaan omakseen kulttuuriperintöään, tuomaristo perusteli.

Tuomariston mukaan hanke on luova tapa saada paikalliset asukkaat aktiivisesti mukaan paikallisen kulttuuriperinnön hoitoon ja vaalimiseen sekä edistää pienempien rakennusten suojelua.

– Museon ammattilaiset tukevat vapaaehtoisia kohteiden hoitotyössä ja rakennusten kunnostustöissä apuna käytetään konservoinnin asiantuntijoita. Yhdistämällä vapaaehtoisten innostus ja ammattilaisten asiantuntemus on saatu, vaatimattomasta budjetista huolimatta, aikaan uskottava ja tehokas toimintamuoto, jolla on ollut merkittävä vaikutus, tuomaristo totesi.

Tuomariston mielestä hanke edistää kestävää kehitystä, ja mallin toivotaan leviävän kaikkialle Eurooppaan.

Tänä vuonna kulttuuriperintöpalkinnon saajia juhlittiin Madridissa, jossa Europa Nostran puheenjohtaja Plácido Domingo ja EU:n kulttuurista vastaava komissaari Tibor Navracsics isännöivät palkintojenjakoseremoniaa ja luovuttivat seitsemän Grand Prix -palkintoa 28 ehdokkaan joukosta valituille voittajille.

Ensi vuonna palkinnot jaetaan Turussa.

”Miten tuoli siitä paranee, jos sitä tekee kaksi tuntia pitempään? Ei mitenkään” – Suunnittelijaguru vastaa, miten Suomi nousee

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Niiden lehtien määrä ei ole aivan pieni, joiden kanteen Eero Aarnion pallotuoli on päässyt pääosaan.

– Olin yksivuotias ja äiti nukutti minua rottinkikorissa parvekkeella. Näin sinisen taivaan ja korin pyöreät reunat. Silloin päätin: Isona teen vielä pallotuolin.

Tarinan päälle Eero Aarnio päästää muhevat naurut.

Maailmankuululla huonekalusuunnittelijalla, professori Eero Aarniolla on kerrottavana erilaisia versioita, miten hänen päähänsä pälkähti suunnitella kaikkia perinteisen huonekalun muotoja rikkova pallotuolinsa. Tämä oli vain yksi.

83-vuotiaan Aarnion vauhti ei ole hiipunut – päin vastoin – 60-luvun kokeilevista vuosista. Häneltä syntyy koko ajan uutta. Vaikka muovi onkin hänen omin materiaalinsa, myös puun uudet käyttömahdollisuudet innostavat.

– Punainen puhelin myös toimii, Aarnio vakuuttaa pallotuolinsa sisältä.

– Punainen puhelin myös toimii, Aarnio vakuuttaa pallotuolinsa sisältä.

– Nyt on aika miettiä, millä Suomi elää. Puusta saadaan uskomattomasti irti kaikkea mielenkiintoista.

Suomessa kärvistellään työttömyyden kourissa. Aarniolta on pakko kysyä, ovatko Suomesta ideat loppuneet. Eivät ole, mutta…

– Nyt pitäisi puhua toiminnasta, luovuudesta, uuden tekemisestä, ei työtuntien määrästä. Jos teet tuolia kahdeksan tuntia, miten se siitä paranee, jos teet sitä kymmenen tuntia. Ei mitenkään. Hölmöä hommaa, hän kommentoi ajankohtaista kiistanaihetta.

Koko maan kannalta oma panokseni on hyttysen aivastus, mutta…

Suomi on monessa mielessä ainutlaatuinen: puhdasta ilmaa ja vettä riittää. Turismia ei ole Aarnion mielestä osattu hyödyntää riittävästi. Entä sitten suomalaiset sienet tai vaikkapa ahvenfileet?

– Mikseivät suomalaiset osaa tehdä niistä kunnon bisnestä, Aarnio ihmettelee, koska kysyntää taatusti olisi.

Eero Aarnio on omalta osaltaan ollut vuosikymmenet luomassa työtä myös muille lähtien materiaalin toimittajista, työntekijöistä, kuljettajista ja markkinoijista.

– Koko maan kannalta oma panokseni on hyttysen aivastus. Mutta kun tällaisia olisi miljoona, siitä tulisi jo iso aivastus, jopa flunssa, hän ilkamoi.

Eero Aarnion koko haastattelu on luettavissa viikkolehdestä 19.5.

Helsingin kaupunginmuseo kurkistaa helsinkiläisten arjen historiaan – avajaiset perjantaina

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
LKS 20160511 - Helsingin kaupunginmuseo esitteli uusittuja tilojaan remontin jälkeen 11. toukokuuta 2016, kuvassa oikealla Sederholmin talo. Helsingin kaupunginmuseo avaa uuden museokokonaisuuden Senaatintorin kulmalla 13. toukokuuta. Viidestä vanhasta rakennuksesta ja niiden keskelle rakennetusta uudisosasta koostuva museo vaihtuvine näyttelyineen esittelee menneisyyden helsinkiläistä arkea. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Avaijaispäivänään museo on avoinna ympäri vuorokauden.

Helsingin kaupunginmuseo avaa perjantaina ovensa Senaatintorin kulmalla Torikortteleissa. Uudistettu museo kertoo menneisyyden helsinkiläisestä arjesta.

Museo koostuu viidestä vanhasta rakennuksesta ja niiden keskelle rakennetusta modernista uudisosasta.

– Halusimme luoda uudesta museostamme kokonaiselämyksen, joka alkaa kadulta, jatkuu sisäpihoilla ja läpäisee kaikki tilat, kertoo museonjohtaja Tiina Merisalo.

Museossa on neljä avajaisnäyttelyä. Särkyneiden suhteiden museo koostuu nimettömästi lahjoitetuista esineistä ja niihin liittyvistä erotarinoista. Lisäksi esillä on Helsingin valittuja paloja, päivitetty Lasten kaupunki sekä matkoja menneisyyteen Aikakoneessa.

Helsingin kaupunginmuseoon on vapaa pääsy. Avajaispäivänä 13. toukokuuta museo on auki ympäri vuorokauden.