Taidehotelli kokoaa joukkorahoitusta

Art Hotel Helsingillä on tonttivaraus (kuvassa punaisella) Helsingin Jätkäsaaressa.

Helsingin Jätkäsaareen suunnitteilla oleva Art Hotel Helsinki järjestää ensimmäisen joukkorahoituskampanjansa Mesenaatti.me -alustalla.

Art Hotel Helsingin tonttivaraus on osoitteessa Välimerenkatu 18. Arkkitehtitoimisto Futudesign on suunnitellut ensimmäisen luonnoksen kahdeksankerroksisesta rakennuksesta, jossa ylimpänä sijaitsee puinen mökkikylä.

Art Hotel Helsinki on suomalaiseen nykytaiteeseen pohjautuva aito taidehotelli. Sen konsepti perustuu luovuuteen, huipputaiteeseen, ekologisuuteen ja paikallisuuteen. Hotellista on tarkoitus tulla taiteilijoiden ja kaupungin asukkaiden yhteinen kokoontumispaikka, joka lisäisi kulttuurin näkymistä, kuulumista ja vahvistumista pääkaupungissa.

Suuri joukko suomalaisia eri alojen eturivin nykytaiteilijoita luo taidehotelliin luo oman hotellihuoneensa. Mukana hankkeessa ovat muun muassa Jan-Erik Andersson, Lauri Astala, Martti Jämsä, Pekka Jylhä, Mika Kaurismäki, Rosa Liksom, Stefan Lindfors, Sofi Oksanen, Silja Puranen ja Anu Tuominen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Kansallisromanttinen maisema vetosi parhaiten äänestyksessä vuoden 2016 kauneimmasta postimerkistä

Suomalaiset ovat äänestäneet vuoden 2016 kauneimmaksi postimerkiksi Nuuksion kansallispuiston jylhää metsämaisemaa kuvaavan merkin.

Postimerkki sai 12 prosenttia kaikista annetuista 42 407 äänestä, joista joka kymmenes annettiin postikortilla ja loput verkkosivujen kautta.

– Tänäkin vuonna ääniä tuli ennätyksellinen määrä – 12 prosenttia viimevuotista enemmän. On hienoa, että postimerkit innostavat suomalaisia, vieläpä näin juhlavuoden kynnyksellä. Ovathan ne voittajamerkin nimen mukaisesti käyntikortteja Suomesta, Postin muotoilujohtaja Tommi Kantola sanoo.

Vuoden 2016 viisi kauneinta postimerkkiä

  1. Käyntikortti Suomesta – suunnittelijat Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi, 12,1 prosenttia äänistä
  2. Ajatusten siivin – Jaana Aalto 11,9
  3. Jääkide –  Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi, Pekka Honkakosken valokuva, 7,9
  4. Punainen tupa – Paula Salviander, 6,9
  5. Käyntikortti Suomesta – Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi, 5,6

Kaikki viisi eniten ääniä saaneista merkeistä kuvaavat luontoa.

– Kärjen tuntumassa oli hienosti myös viime vuonna kovasti puhututtanut Karjalanpiirakka-postimerkki. Myös muut julkisuudessa paljon esillä olleet postimerkkiaiheet saivat paljon ääniä. Näitä ovat viiden merkin sarja suomalaisista ladoista sekä Kuvittajat ry:n kanssa yhteistyössä järjestetyn joulupostimerkkien suunnittelukilpailun kaksi voittajamerkkiä, Kantola kertoo.

Suomen kauneinta postimerkkiä sai äänestää Postin internetsivuilla tai postitse.

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Arman Alizad on hurmannut suomalaiset: paras esiintyjä toistamiseen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Arman Alizad palkittiin tv-alan juhlagaalassa parhaan esiintyjän Kultainen Venla -yleisöpalkinnolla. Alizad voitti saman palkinnon myös viime vuoden gaalassa.

Parhaaksi ohjelmaksi tv-yleisö valitsi Syke-sairaalasarjan. Ehdolla olivat myös Arman Pohjantähden alla ja Noin viikon uutiset.

Televisioakatemian ammattilaisjäsenet valitsivat parhaiden näyttelijöiden Kultaisten Venlojen saajiksi Anu Sinisalon ja Ville Virtasen. Molemmat palkittiin rooleistaan Sorjonen-sarjassa. Sorjonen palkittiin myös vuoden draamasarjana.

Ohjaaja Pertti ”Humppis” Humppila ja Ylen uutislukijana pitkän uran tehnyt Arvi Lind vastaanottivat gaalassa elämäntyöpalkinnon.

Nyt ihastelemaan: valo valtaa Helsingin

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Tältä näytti Tuomiokirkko viime vuonna.

Helsingin keskusta muuttuu torstaista lähtien valotaiteen näyttämöksi, kun vuotuinen Lux Helsinki -valofestivaali käynnistyy.

Yhdeksättä kertaa järjestettävän festivaalin reitti kulkee Kauppatorilta Kruununhakaan ja takaisin.

Reitin varrella on yhteensä 15 valoteosta, jotka muun muassa valaisevat alueen historiallisia arvorakennuksia. Yksi teoksista valaisee Tuomiokirkon neljältä sivulta.

Festivaali on avoinna viisi päivää torstaista maanantaihin, ja teokset ovat nähtävillä päivittäin kello 17–22. Tapahtuman järjestää Helsingin kaupunki.

Lux Helsingin mukaan tapahtumassa vieraili viime vuonna yli puoli miljoonaa kävijää.

”Miksi Sorjosen puheesta ei saa selvää?” — ex-kansanedustaja huolestui, ehdottaa Valtioneuvoston Laatukomiteaa

Kuva: Yle Kuvapalvelu

Kokoomuksen kansanedustajalla Sirpa Asko-Seljavaaralla on ollut ikäviä ongelmia hänen katsoessaan Ylen sarjauutuutta ”Sorjonen”, jossa poliisipäähenkilöä esittää suosikkinäyttelijä Ville Virtanen.

Asko-Seljavaaran Facebook-sivuilla asiasta on käyty vilkas ja mielenkiintoinen keskustelu, johon osallistuvat ovat jakaneet huoliaan. Kommentteja on kertynyt toistasataa.

Entinen kokoomusedustaja aloitti keskustelun kahdella kysymyksellä.

”Miksi Sorjosen puheesta ei saa selvää?”

”Onko muilla katsojilla sama ongelma?”

Keskusteluketjun alussa Asko-Seljavaara esittää vielä kolmannenkin kysymyksen.

”Onko kyseessä huono äänitys vai huono artikulaatio?”

Entinen MTV:n uutisankkuri Pirkko Arstila epäilee omassa kommentissaan, että suomalaiset näyttelijät puhuvat epäselvästi tai huutavat liikaa.

”Meillä ei ole Shakespeare-harjoituksia kuin Britanniassa.”

Ylen entinen juontaja, toimittaja Leena Pakkanen kuvailee koko sarjaa huonoksi. Teennäiset näyttelijäsuoritukset ja älyttömät rikokset eivät Pakkasta miellytä.

”Puheista en saanut selvää. Ehkä olin vääränlainen katsoja tälle sarjalle. Ruotsalaiset ovat näissä paljon parempia.”

Asko-Seljavaara pohtii jopa, pitäisikö perustaa Valtioneuvoston Laatukomitea, joka julkaisisi neljännesvuosittain pahimmat mokat.

”Yleisö sekä tekijät saisivat näin tietää asiasta?”

Helsingin entinen kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen jakaa huolen monien kommentoijien tavoin.

”Epäselvä puhe kuuluu valitettavasti tähän aikaan. Ehkä sitä ei vieraskielisissä sarjoissa niin tajua, kun voi aina vahvistaa ymmärrystään tekstiä lukemalla.”

SDP:n Helsingin piirin entinen puheenjohtaja Risto Kolanen puolestaan kirjoittaa, että ”Hyvä tietää, että muillakin ongelmia. Luulin jo kuulossa olevan vikaa”. Myös SDP:n kansanedustaja Ilkka Kantola yhtyy arvostelijoihin, mutta paljastaa löytäneensä osittaisen ratkaisun.

”Laitoin tekstitv:n sivu 333 päälle. Silloin saa näkyviin suomenkielisen tekstin. Tosin se ei paljon käsikirjoitusta ja ohjausta paranna.”

Asko-Seljavaara kertoo näheensä Esko Salmisen esiintymisen jouluna tv:ssä.

”Joka sana kuului. Kansa vanhenee. Ylen on huomioitava parempi äänitys ja näyttelijöitä ei saa päästää ruutuun mumisemaan.”

Hän jatkaa sanomalla, että Sorjosen tapaisiin sarjoihin voisi laittaa ikäsuosituksen 15—28, jota vanhemmille suositellaan tekstitystä.

Näyttelijä Reidar Palmgren kuuluu Sorjosen harvoihin puolustajiin.

”Mä sain selvää n. 98%”

”Onneksi teille, jotka eivät Sorjosesta pidä, löytyy Salkkarit ja Uusi päivä. Kaikesta ei tarvitse pitää, onneksi.”

Sarjan puolustajiin on kuulunut myös kirjailija Sirpa Kähkönen, Finlandia-ehdokas tältä syksyltä. Hän kirjoitti Savon Sanomiin joulukuun alussa.

”Moni on valittanut replikoinnista ja ylipäätään siitä, että puheesta ei saa selvää. Minulla siinä ei ollut ongelmaa, vaikka kuuntelin puhetta pikkuruisista tietokoneeseen liitetyistä kaiuttimista. Päinvastoin, mielestäni näyttelijöiden puhetyylit lähenivät mielenkiintoisella tavalla naturalismia; sitä, miten me ihmiset arjessa puhumme. Erityisesti Ville Virtasen tapa puhua on sarjassa pienintä intonaatiota myöten tutkittu ja hallittu.

Lue lisää: Demokraatin arvio Sorjosesta

Korjattu: Sirpa Asko-Seljavaaran nimen kirjoitusasu.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Helsingin kaupunginmuseoon tulvi tänä vuonna ennätysmäärä yleisöä – vuoden kävijätavoitekin saavutettiin jo neljässä kuukaudessa

Kuva: Maija Astikainen
Heti toukokuussa esille tullut Museum of Broken Relationships -näyttely oli yksi kaupunginmuseon yleisömagneeteista.
Tämän vuoden toukokuussa Senaatintorin kulmalla ovensa avanneessa uudessa Helsingin kaupunginmuseossa on vieraillut jo 300 000 kävijää. Ennätyksellinen yleisömäärä saavutettiin siis  vain seitsemässä kuukaudessa. Tästä ajastakin museo joutui vielä pitämään kesäkuun rankkasateista aiheutuneen vesivahingon takia ovensa toista viikkoa suljettuna.

Uuden kaupunginmuseon tavoitteena oli saavuttaa ensimmäisenä kokonaisena aukiolovuotenaan 200 000 kävijää. Tuo määrä  saavutettiin neljässä kuukaudessa. Kokonaiskävijämäärä 300 000 on Suomen museoiden kärkeä. Esimerkiksi Suomen vilkkaimpiin museoihin kuuluvassa Ateneumissa on käynyt koko vuoden 2016 aikana 350 000 ja Kiasmassa 300 000 museovierasta.

Helsingin kaupunginmuseo muodostuu viidestä vanhasta rakennuksesta, modernista uudisosasta ja kolmesta viehättävästä sisäpihasta. Tällä hetkellä museossa voi vierailla Helsingin valitut palat -näyttelyssä, Lasten kaupungissa, Haju-aistikokemuksessa ja virtuaalielämys Aikakoneessa. Sisäpihoilla on esillä Alexander Reichsteinin ”He olivat täällä” -valoteos 31.12.2016 asti.

– Museota suunniteltiin ja rakennettiin alusta asti yhdessä kaupunkilaisten kanssa, ja uskon, että se näkyy nyt. Kävijämäärän taustalla ovat onnistuneet näyttelyt, kuten kesän jymymenestys Museum of Broken Relationships, mutta myös uusi museo kokonaiselämyksenä. On ollut ilo nähdä kuinka meille on löytänyt tiensä monenlaisia uusia käyttäjiä: piipahtajia, rauhallista työskentelypaikkaa kaipaavia ja uudenlaisten elämysten etsijöitä. Vapaan pääsyn museoon on helppo tulla, iloitsee museonjohtaja Tiina Merisalo.

Uusi museo on myös saanut myös virallista tunnustusta. Lasten kaupunki palkittiin Helsingin lapsiystävällisimpänä paikkana ja kulttuurin saavutettavuuden edistämisestä saatiin tunnustus Helsingin vammaisneuvostolta. Lisäksi museo oli syksyllä ehdolla vuoden uudeksi museoksi kansainvälisen Leading Cultural Destinations Awards -kilpailun eurooppalaisten museoiden sarjassa, Tate Modern Switch Housen ja Museum Voorlindenin rinnalla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta