Vielä maanantaina 9. elokuuta ennakoitiin, että valtioneuvoston päätös tulisi valmistella seuraavien 2–3 viikon kuluessa. Valtioneuvosto teki kuitenkin ensimmäisen evakuointipäätöksen jo perjantaina 13. elokuuta.

Asia selviää STT:n saamista evakuoinnin valmistelukokouksien muistioista. Lisäksi Suomen evakuointilistat ja järjestys muovautuivat lopulliseen muotoonsa vain päivissä.

Yhteensä Suomi teki kolme evakuointipäätöstä, toisen 15. elokuuta ja kolmannen 24. elokuuta. STT sai kahden valmistelukokouksen muistiot, jotka olivat elokuun 9. päivältä ja 11. päivältä.

Vielä 11. elokuuta ei ollut selvää, miten perhe määriteltäisiin evakuointioperaatiossa. Sisäministeriön näkemys oli tuolloin se, että lähtökohtana on puolisoiden ja alaikäisten lasten sisällyttäminen perheenjäsenten ryhmään, mutta myös muita perusteita tulisi tarkastella. Ulkoministeriö kuitenkin totesi, että tiedossa oli työntekijöistä riippuvaisia yksittäisiä siirrettäväksi harkittavia henkilöitä, kuten täysi-ikäisiä lapsia.

Sisäministeriön erityisasiantuntija Iikka Saunamäki sanoo, että luontevaa oli, että päätöksen määritelmä perheenjäsenille olisi samansuuntainen kuin ulkomaalaislaissa.

–  Ulkoministeriö tietenkin lisäksi selvitteli näiden henkilöiden tilanteita. Siellä oli hyvin pieni määrä, puhutaan yhden käden sormilla laskettavasta määrästä, sellaisia tapauksia, että esimerkiksi täysi-ikäinen tytär asui vielä kotona. Siinä kulttuurissa tytär on silloin hyvin riippuvainen perheestä. Tuolloin ei tietenkään ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa tällainen tytär Suomeen.

Elokuun 11. päivän muistiossa sisäministeriön alustavan näkemyksen mukaan Suomen osallistuminen Nato-osuuteen jäisi myöhempään vaiheeseen.

Suomi kuitenkin päätti, että se evakuoi jo ensimmäisessä vaiheessa enintään 30 henkilöä, jotka ovat olleet Naton kriisinhallintaoperaation palveluksessa sekä näiden samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet mukaan lukien täysi-ikäiset naimattomat lapset.

Saunamäen mukaan suullisissa keskusteluissa myöhemmin kävi ilmi, että ulkoministeriö oli saanut Natolta pyynnön tukea Naton kriisinhallintajoukkoon kuuluvia.

–  Siinä vaiheessa (11. elokuuta) ne (pyynnöt) eivät olleet meille vielä tulleet. Suullisissa keskusteluissa kävi kuitenkin nopeasti ilmi, että heidät on perusteltua ottaa mukaan tähän ensipäätökseen.

Muistioissa hahmotellaan paljon sitä, mitkä eri henkilöryhmät otettaisiin evakuointien piiriin. Pohdittavaksi tulisi myös henkilöryhmiä, joilla on ollut linkki Suomeen työskentelyn kautta, esimerkiksi kehy-hankkeissa työskennelleitä.

Kansalaisjärjestöille työskennelleet eivät kuitenkaan olleet mukana Suomen evakuointilistoilla. Saunamäki sanoo, että rajanveto edellytti huolellista punnintaa. Ensisijaisesti arvioitiin sitä, ketkä ovat uhka-arvion mukaan suurimmassa vaarassa. Lisäksi päätökset oli kyettävä hyvin selkeästi perustelemaan.

–  Varmasti on niin, että ihan oikeasti apua tarvitsevia ihmisiä on enemmän kuin evakuoituja. Nämä ovat hankalia rajanvetoja, joita tehdään erilaisten arvioiden pohjalta.

STT-Viivi Salminen