”Tällainen höyryäminen ei auta yhtään” – Ihalainen jyrähtää kokoomuksen markkinasiivelle

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen toivoo Keskisuomalaisen kolumnissaan hallitukselta hyviä edellytyksiä syksyllä alkaviin liittotason sopimusneuvotteluihin.

– Ensimmäinen niistä on vahvistaa hallituksen luottamuspääoman, erityisesti palkansaajaliikettä kohtaan. Luottamusvajeen kurominen ei kestä yhtään uusia palkansaajien aseman heikentäviä esityksiä ja kolmikantavalmistelun sivuttamista työelämäasioissa, Ihalainen muistuttaa.

Ihalaisen mukaan työttömyysturvan leikkaukset ja työvoimapalvelujen rapauttaminen varjostavat syksyn neuvotteluja. Samoin EK:n yksipuolinen keskusjärjestösopimusten irtisanominen. Liitot ovat edellyttänee, että ennen uusien sopimusten ratkaisemista keskusjärjestösopimusten materiaalinen sisältö tulee saada alakohtaisten sopimusten sisälle.

– Työaikalain uudistamista valmistellut työryhmä päätti työnsä ja uudistukseen kohdistui erilaisia tavoitteita. Esitys lähtee lausuntokierrokselle. Tunnistaen sovun tiellä olevat kipukohdat – rohkenen toivoa, että ponnisteluja työmarkkinajärjestöjen kesken yhteisen ratkaisun löytymiseksi jatketaan. Ratkaisuja tulisi hakea löytämällä tasapainoinen ratkaisu palkansaajien työaikasuojan, työntekijälähtöisen ja yritysten tarpeista lähtevän joustavuuden alueella.

”Hallitus voi avittaa maltillisella palkkaverotuksen alentamisella ostovoiman kasvua.”

Ihalainen toteaa, että viime aikoina lähinnä kokoomuksen markkinasiiven toimesta on pidetty meteliä ja julkilausuttu tavoite koko sopimusjärjestelmän romuttamiseksi ja ratkaisujen siirtäminen paikallisesti sovittaviksi. Ikuisuusteemana on vaadittu järjestöjen jäsenmaksujen verovähennyksen poistamista.

– Tällainen höyryäminen ei edesauta yhtään hyvän ja luottamusta rakentavan ilmapiirin luomisessa ajatellen syksyn työmarkkinaratkaisuja. Kokoomuksen puheenjohtaja valtiovarainministeri Orpo tajusi onneksi ilmoittaa omilleen, ettei tällaisia esityksiä nyt valmistella.

– Toivottavasti kesän uutispulan keskellä annetuilla lausunnoilla säästeltäisiin syksyn työmarkkinailmapiirin tärveleminen.

Ihalaisen mukaan hallitus voi tukea työmarkkinaratkaisujen esityksiä tulevassa budjettiriihessä muun muassa lisäämällä työllisyys- ja koulutukseen suuntautuvaa rahoitusta.

– Sopimusneuvottelujen koordinaatiota tehdään nyt erikseen palkansaaja- ja työnantajapuolella, mutta voisiko keskusjärjestöillä olla rajattu yhteinen koordinaattorin rooli. Tämä ei koskisi palkkaratkaisujen sisältöjä vaan ennen muuta keskusteluja hallituksen suuntaan. Tämä saattaisi myös selkeyttää hallituksen yhteydenpitoa työmarkkinajärjestöjen kanssa, Ihalainen toteaa.

Hän pitää pohdintaa siitä, että muut vientialan järjestöt ajoittuisivat neuvotteluissa yhtäaikaiseksi tai lähekkäin metsäteollisuuden neuvotteluaikataulun kanssa mielenkiintoisena.

– Ei tällaista pohdintaa kannattaisi tyrmätä, ei myöskään muiden alojen toimesta.

Ihalaisen mukaan kiky jätti paineita myös palkankorotuksille.

– Olisi kuitenkin järkevää ajatella, että palkansaajien ostovoiman kasvattaminen on tärkeää, ei pelkät nimelliset palkankorotukset. Hallitus voi avittaa maltillisella palkkaverotuksen alentamisella ostovoiman kasvua.

Tämä voisi Ihalaisen mukaan tuoda parhaan lopputuloksen myös työllisyyden kannalta.

– Palkkauksellisen tasa-arvon tavoitteita ei liittosopimusten sisältöjä tule neuvotteluissa unohtaa.

Keskustelua aiheesta

Sisäministeri Risikko: ”Tämä on hyvin poikkeuksellinen tilanne”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) on varsin vähäsanainen kommentoidessaan Helsingin Sanomien iso kohun herättänyttä uutista Viestikoekeskuksesta.

Risikko korostaa, että asian tutkintaa johtaa keskusrikospoliisi.

– On sovittu, että tutkinnanjohtaja antaa siitä kaikki kommentit, koska he tietävät ne kaikki vaiheet ja ytimet. Toivon nyt, että tutkijoille ja poliiseille annetaan työrauha, että tämä asia perinpohjin selvitetään.

Tutkinta alkoi Puolustusvoimien tekemästä tutkintapyynnöstä, joka liittyi Helsingin Sanomien Puolustusvoimien salaisiin asiakirjoihin perustuneeseen uutisointiin.

Epäillyt rikosnimikkeet asiassa ovat turvallisuussalaisuuden paljastaminen ja virkasalaisuuden rikkominen. Esitutkintaa tehdään muun muassa sen osalta, onko sellaisia turvallisuussalaisuuksia, joiden paljastuminen on omiaan aiheuttamaan muun muassa vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle ja turvallisuudelle, oikeudettomasti julkistettu tai ilmaistu julkisuudessa.

Paula Risikko kuvaa tilannetta poikkeukselliseksi.

– Koska tässä on nyt myös tilanne, että tiedustelulakia viimeistellään aivan viime hetkillä. Jos siihen pitää tehdä muutoksia, se on hyvä, jos tästä poikii jotain sellaista – niin sen tähden toivon, että annetaan työrauha.

Kysymykseen tietovuoden vakavuudesta Risikko toteaa pitävänsä kaikkia tietovuotoja hyvin vakavina, kun kyse on todella salaisista papereista.

– Kaikki paperit, jotka on arvioitu salaisiksi ja niissä on se merkintä, ovat salaisia, ja leima niihin on arvioitu tarkalla seulalla.

Poliisin Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tekemään kotietsintään ja sen poikkeuksellisuuteen Risikko ei ota kantaa.

– Sanon, että kaiken kaikkiaan tämä on poikkeuksellista, kokonaisuus on poikkeuksellinen. En ota nyt kantaa yksityiskohtiin.

Kysymykseen Suomeen asian vuoksi kohdistuvasta informaatiovaikuttamisesta Risikko toteaa vain, että emme tiedä vielä, mitä seuraa.

– Vaikutuksia voi olla hyvin monenlaisia.

Sisäministeri Risikko lupaa, että mikäli eduskunta pyytää tapahtumista selvitystä, se on hallitukselta ehdoton velvollisuus. Toistaiseksi eduskunta ei ole selvitystä pyytänyt.

Keskustelua aiheesta

Tuula Haataisen numero presidentinvaaleihin: 6

Kuva: Meeri Koutaniemi
Tuula Haataisen numero on kuusi (6).

Helsingin vaalipiirilautakunta on arponut ehdokasnumerot presidentinvaalien ehdokkaille.

Kakkosen sai vasemmistoliiton Merja Kyllönen, kolmosen vihreiden Pekka Haavisto, nelosen keskustan Matti Vanhanen ja viitosen perussuomalaisten ehdokas Laura Huhtasaari.

SDP:n Tuula Haatainen sai numeron kuusi ja kansanliikkeen ehdokas Paavo Väyrynen numeron seitsemän. Sauli Niinistö lähtee vaaleihin kahdeksikolla.

Ehdokaslistan hännänhuippu on RKP:n Nils Torvalds, jolle arvottiin numero yhdeksän.

Uusi Teollisuusliitto koolla ensimmäistä kertaa: Aalto: Hallitus petti lupauksensa – luottamus meni

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja varapuheenjohtaja Turja Lehtonen keskustelivat SAK:n edustajiston kokouksessa Helsingissä 23. marraskuuta 2017.

Maan hallitus on Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan menettänyt luottamustaan ay-liikkeen silmissä. Aalto viittasi Teollisuusliiton valtuustossa pitämässään puheessa hallituksen esitykseen työttömyystukia leikkaavasta ns. aktiivimallista.

– Hallituksen luotettavuus asioiden hoidossa on mielestäni jälleen kerran joutunut varsin kyseenalaiseen valoon, Aalto sanoi Helsingissä.

Aktiivimallia on arvosteltu voimakkaasti varsinkin SAK-laisissa ammattiliitoissa. Sen on nähty lähinnä kyykyttävän työttömiä. Mallin tuomat hyödyt ovat niin ikään kyseenalaisia. Mallia ei ole myöskään valmisteltu kolmikantaisesti eikä sen paremmin SAK kuin Teollisuusliittokaan ole sitä hyväksynyt.

– Pääministeri Sipilä sanoi viime viikolla eduskunnassa, että hallitus puolustaa sopimusyhteiskuntaa ja että se pitää kiinni tekemistään sopimuksista. Tällä hän viittasi Kikysssä sovittujen sosiaalivakuutusmaksujen verokompensaatioon. Samassa yhteydessä sovittiin myös siitä, että hallitus ei tee leikkauksia työttömyysturvaan ja että nämä niin kuin muutkin työelämään liittyvät asiat valmistellaan kolmikantaisesti, Aalto muistutti.

Hän arveli pääministerin tarkoittaneenkin sitä, että hallitus pitää kiinni niistä sopimuksista, jotka sille sopivat. Niistä sopimuksista, joista hallitus on eri mieltä, sen ei tarvitse pitää kiinni, vaikka se on ollut itse niistä sopimassa.

Teollisuusliiton valtuusto kokoontuu nyt ensimmäistä kertaa niin, että paikalla ovat edustajat myös entisestä Teamista ja Puuliitosta. Kokous mm. hyväksyy liiton ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä valitsee neljälle toimialasektorilleen johtokunnat.

JHL ja Pardia: Helsingin yliopistossa liikkeenluovutus – työntekijöiden eläkkeiden taso heikkenee

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Helsingin yliopisto yhtiöittää kiinteistö- ja tilapalvelunsa vuoden 2018 alussa Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelu Oy:ksi. Muutos uhkaa leikata pitkään yliopistossa työskennelleiden ammattilaisten eläkkeitä. Yhtiöön siirtyvät työntekijät ovat siivoojia, kiinteistöhuollon ammattilaisia ja vahtimestareita.

Työntekijöillä on valtion palveluksessa kertynyttä eläkettä, joka turvattiin yliopistojen siirtyessä yksityiselle sektorille. Yhtenä ehtona eläketurvalle on, että työntekijä lähtee eläkkeelle yliopiston palveluksesta. Nyt valtiolla ja yliopistossa pitkän työuran tehneet työntekijät siirtyvät yliopiston kokonaan omistaman yhtiön palvelukseen ja ansaittuja eläkkeitä leikataan. Eläkemenetykset koskevat suurta joukkoa uuteen yhtiöön siirtyvästä henkilöstöstä.

Helsingin yliopiston kanta, että suunniteltu käytäntö on yleinen yliopistojen yhtiöittämistilanteissa ja yliopistolain mukainen, on tyrmistyttävä linjaus.

– Helsingin yliopisto ei arvosta pitkää ja sitoutunutta työuraa palveluksessaan tehneitä työntekijöitä, toteavat Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch ja Palkansaajajärjestö Pardiaan kuuluvan Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n puheenjohtaja Satu Henttonen.

Kun Helsingin yliopiston hallitus päätti yhtiöittää kiinteistö- ja tilapalvelunsa, korostettiin, että liikkeenluovutus tehdään hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja että uuden yhtiön on tarkoitus toimia osana yliopistoyhteisöä.

Siirtyviä työntekijöitä järkyttää, että asia selviää näin lähellä liikkeenluovutusajankohtaa. Henkilöstöjärjestöt pitävät tilannetta henkilökunnan kannalta kohtuuttomana. Järjestöt vaativat yliopistoa kantamaan vastuunsa ansaituista eläkkeistä myös uudessa yhtiössä.

– Ennen vuoden 2010 yliopistolakia yliopistot olivat osa valtionhallintoa. Yliopistolain oli tarkoitus turvata työntekijöiden eläkkeet, kun he siirtyivät valtion palveluksesta yksityiselle sektorille. Tässä muutoksessa näyttää unohtuvan pientä palkkaa saavan työntekijän pieni eläke, Karrasch ja Henttonen tiivistävät.

SAK: Työpaikan kiusaamista koskevat ohjeet luupin alle – seksuaalinen häirintä mainittava selkeästi työpaikan ohjeissa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SAK kannustaa työpaikkoja päivittämään työpaikkakiusaamista koskevat ohjeensa kattamaan myös seksuaalisen häirinnän.

– Useilla työpaikoilla on laadittu epäasiallista kohtelua koskevat yhteiset ohjeet. Kaikilla työpaikoilla niitä ei ole tehty. Sellaiset kannattaakin tehdä kiireesti. Ohjeet on hyvä kirjoittaa niin, että ne kieltävät selkeästi seksuaalisen häirinnän, työympäristö- ja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen suosittelee.

–  Ohjeet kuuluu laatia yhteistyössä työpaikan henkilöstön kanssa. Häirinnän ehkäisemisen voi ottaa myös osaksi työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaa, jonka tekemiseen velvoittaa työturvallisuuslaki.

Häirinnän kieltävät, yhteisesti sovitut ja selkeät ohjeet helpottavat häirinnän kohteeksi joutuneen mahdollisuuksia viedä häirinnän kokemuksia eteenpäin työpaikalla.

Esimiesten ja koko henkilöstön on sitouduttava ohjeisiin, jotta uhri voi luottaa siihen, että hänen kokemuksensa otetaan vakavasti.

– Häirintäkokemusten esille tuomisesta ei saa koitua uhrille minkäänlaisia seurauksia. Seuraukset eivät saa myöskään olla välillisiä esimerkiksi työntekijän ohittamista, ulkopuolelle jättämistä tai mielenkiintoisten työtehtävien siirtämistä muille.

Ohjeiden avulla työnantaja voi juurruttaa työpaikalle työkulttuuria, jossa seksuaalista häirintää ei sallita ja jossa siihen puututaan. Työkulttuurin kehittämisessä työnantajaa auttavat työpaikan työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet, jotka edustavat henkilöstöä ja antavat tukea työntekijöille.

–   Häirintä on aina työturvallisuuskysymys. Työnantajan velvollisuutena on suojella henkilöstöään myös henkisesti kuormittavilta asioilta, kuten häirinnältä, kiusaamiselta ja huonolta ilmapiiriltä, Mironen muistuttaa.

– Myös työntekijällä itsellään on aina vastuu omasta käyttäytymisestään. Jokaisen työyhteisössä kannattaa pohtia ja tarkistaa omia tekojaan ja puheitaan.

Tänään iltapäivällä Anne Mironen osallistuu työministeri Jari Lindströmin, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun seksuaalisesta häirinnästä työpaikoilla. Keskusteluun on kutsuttu työmarkkinajärjestöjen ja muiden keskeisten sidosryhmien edustajia.

Häirintä on ollut työturvallisuuslaissa vuodesta 2003 alkaen. Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 2014.

Tästä voi tulostaa SAK:n ohjeet häirinnästä mm. työpaikan tulostaululle. Tässä lisäohjeita.