“Ahvenanmaa-strategia on hallituksen tahdonilmaisu, jonka myötä valtioneuvosto sitoutuu pitämään huolta hyvistä suhteista Ahvenanmaahan, toimivasta viestinnästä ja hyvästä yhteistyöstä. Läpileikkaavana teemana on luottamuksen parantaminen valtioneuvoston ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen välillä. Luottamuksen vahvistaminen hyödyttää kaikkia osapuolia, ja olen iloinen, että strategia saatiin hyväksyttyä juuri parahiksi ennen Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlia, Ahvenanmaan asioista vastaava oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp.) sanoo tiedotteessa.

Strategian taustalla on pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan hallituskauden aikana tehdään Ahvenanmaa-strategia, jossa on konkreettisia ehdotuksia siitä, miten Ahvenanmaa-osaamista vahvistetaan ja kehitetään valtionhallinnossa sekä varmistetaan resurssien riittävyys.

HENRIKSSON ESITTELI strategiaa perjantaiaamuna myös tiedotustilaisuudessa. Venäjän Ukrainassa käynnistämän hyökkäyssodan ja Suomen Nato-hakemuksen vuoksi kysymys alueen demilitarisaatiosta on noussut esiin keskusteluissa. Henriksson painotti tilaisuudessa, ettei nyt käsillä oleva strategia käsittele demilitarisaation kysymystä.

Henriksson kommentoi myös “luottamuksen parantamista” sanomalla, että läheistä suhdetta Ahvenanmaahan pitää vaalia koko ajan ja sen eteen pitää tehdä työtä. Hän viittasi koronapandemian yli kahteen vuoteen ja senkin luomiin haasteisiin.

– Joka ministeriössä on syytä miettiä, millä tavalla pidetään yhteyttä Ahvenanmaahan, keneen ja miten se käytännössä tehdään riittävän ajoissa. Tästä olemme oppineet myös, voimme varmasti sanoa, ja tiedetään myös se, että ministeriöissä on tarvetta parantaa virkamiesten tietoa Ahvenanmaan itsehallinnosta ja parantaa myös informaation kulkua ja sitä yhteistä pohdintaa siitä, minkälaisia päätöksiä tehdään ja kenellä on valtuudet. Siitähän on myös kyse.

– Ahvenmaan itsehallintolaki säätelee, mitkä asiat kuuluvat Ahvenanmaan omaan päätäntävaltaan ja mitkä sitten valtiovallalle. Tässä on myös sellaisia alueita, joilla saattaa olla vähän niin kuin harmaata aluetta ja niistä pitää aina keskustella.

Henrikssonin mukaan “Ahvenanmaa-osaamista ei ole ainakaan liikaa valtionhallinnossa”.

– Parantamisen varaa löytyy kyllä melkein joka ministeriöstä.

Ministeri sanoo, että Ahvenanmaalta tulee toisinaan “signaaleja”, ettei esimerkiksi joitakin asiakirjoja ole käännetty ruotsiksi tai että heillä on ollut vaikeuksia keskustella asiasta.

– Mielestäni nämä ovat kuitenkin vähentyneet.

Strategian kohderyhmänä on sekä hallinto että päätöksentekijät, käytännössä valtioneuvoston virkamiehet ja hallitus. Strategian sisältämiin toimenpiteisiin on kirjattu muun muaasa virkamiesten Ahvenanmaa-osaamisen lisäämistä, Ahvenanmaan maakunnan hallituksen vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen EU-asioissa sekä ministerien kannustaminen vierailemaan Ahvenanmaalla vähintään kerran toimikautensa aikana.