”Tällaista kaksilla rattailla ajoa ei ole aikaisemmin nähty” – ammatillisen koulutuksen leikkaukset sähköistivät kyselytunnin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.).

Eduskunnan suullisella kyselytunnilla jatkettiin tänään siitä, mihin välikysymyskeskustelussa eilen jäätiin.

Keskiviikkona hallitus vastasi opposition välikysymykseen ammatillisen koulutuksen leikkausten aiheuttamista seurauksista ja koulutuksen eriarvoistumisesta.

Ammatillisesta koulutuksesta ja leikkauksista teemat laajenivat nyt myös oppivelvollisuusikään ja nuorisotakuuseen.

Ensimmäisenä puheenvuoron suullisella kyselytunnilla sai SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä.

Hän palautti aluksi mieleen, että sama sali jakoi eilen huolen ammmatillisesta koulutuksesta ja siihen tehtävistä leikkauksista.

Ojala-Niemelä nosti esiin monia hämmästyttäneen ristiriidan keskustan ryhmäpuheenvuoron pitäneen edustaja Petri Honkosen ja pääministeri Juha Sipilän puheiden välillä.

– Koska eilen tässä salissa jäimme ilman vastauksia, kysymys kuuluu pääministeri Sipilälle: seisotteko ryhmänne kannan takana ja helpotatte ammatillisen koulutuksen asemaa kehysriihessä? Ojala-Niemelä sanoi.

Pääministeri Sipilän mukaan keskustan ryhmäpuheenvuorossa ilmaistiin huoli, mutta ei vaadittu leikkauksien perumista.

– Ja sen myöskin itse totesin täältä edestä, Sipilä sanoi.

– Se mitä asialla tehdään parasta aikaa, on se, että siihen on huolella ministerin johdolla valmisteltu reformi, joka vastaa moniin niihin huolenaiheisiin, mitä täällä on esitetty.

Sipilä ei kiistänyt, että tälläkin sektorilla on jouduttu tekemään kipeitä leikkauksia.

– Näitä huolia on toki kuunneltu ja niitä ymmärrämme, pääministeri päätti ensimmäisen vastauksensa.

SDP:n Eeva-Johanna Eloranta jatkoi samasta teemasta.

Hän penäsi, ottaako pääministeri vakavasti nuorten hädän.

– Ja tulette mukaan toimettomuuden ja osattomuuden vastaiseen työhön. Tartutteko yhteistyön käteen ja lupaatteko viedä nuorisotakuuohjelmaa eteenpäin? hän kysyi.

Sipilä toisti, että hallitus ottaa nuorten tilanteen vakavasti.

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset on hallituksessa yhdessä päätetty, 190 miljoonaa euroa. Rahoitus on silti noussut 2000-luvun alusta noin miljardista eurosta noin kahteen miljardiin euroon, Sipilä huomautti.

– Hyvin valmistellusta uudistuksesta tulee hyvä, hän vakuutti.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, valtiovarainministeri Petteri Orpo, ulkoministeri Timo Soini ja pääministeri Juha Sipilä eduskunnan kyselytunnilla Helsingissä torstaina. (Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa)

Pääministeri Sipilä: Perutaanko tämän vuoden alusta voimaan tulleet leikkaukset? Vastaus on, että emme peru.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ryyditti kysymystään faktalla: edellisellä hallituskaudella, työministeri Lauri Ihalaisen nuorisotakuun ansiosta Suomen nuorten pitkäaikaistyöttömyys oli Euroopan alhaisinta tasoa.

– Sitä ei juuri ollut. Ja tällä hetkellä valtiovarainministeriön katsauksessa todetaan, että Suomeen on tullut uusi ilmiö: meillä on 4 000 nuorta pitkäaikaistyötöntä.

Tämän vuoksi SDP esittää nuorisotakuun päivittämistä ja kehittämistä.

Lindtman näki keskustan keskenään ristiriitaisissa vastauksissa taktikointia.

– Tällaista kaksilla rattailla ajoa ei ole aikaisemmin nähty.

– Jos hallitus ei lisää voimavaroja kehysriihessä, voiko sellaista hallitusta tukea? Lindtman kysyi pääministeriltä.

Sipilä kuittasi, että hyvää hallitusta voi tukea myös oppositiosta.

Päälle hän toisti oman näkemyksensä välikysymyskeskustelusta.

– Eilen täällä keskustelimme siitä, perutaanko tämän vuoden alusta voimaan tulleet leikkaukset. Vastaus on, että emme peru.

Puoliväliriihessä käsitellään monia, monia asioita, Sipilä jatkoi. Myös koulutuskysymyksiä.

– On pitkä lista selvitettäviä asioita, joihin saamme vastaukset puoliväliriihessä.

Niinistölle sapiskaa: ”Ryhtyi asiattomasti opastamaan perussuomalaisia” – puolue esittänee omaa ehdokasta

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Perussuomalaiset todennäköisesti asettaa oman ehdokkaan presidentinvaaleihin. Asiasta kertoi ensimmäisenä Uusi Suomi.

Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aholla on jo valmiina esitys asiasta. Hän ei vielä kerro, kuka puolueen mahdollinen ehdokas on.

Hänen mukaansa puolue on tehnyt kesäkuussa paikallisyhdistyksille kyselyn, jossa tiedusteltiin, pitäisikö puolueen lähteä presidenttikisaan ja kuka olisi sopiva ehdokas.

Perussuomalaiset käsittelee presidenttiehdokkaan asettamista puoluehallituksessa 4. elokuuta. Puoluevaltuusto päättää ehdokkaasta syyskuussa.

– Valtuustolla on mahdollisuus hyväksyä tai olla hyväksymättä esitys. Viesti paikallisyhdistyksiltä on ollut siinä määrin selkeä, että en usko, että kilpailevia ehdotuksia kovin paljoa tulisi, Halla-aho sanoo STT:lle.

En usko, että kilpailevia ehdotuksia kovin paljoa tulisi.

Halla-aho on sanonut useasti, että presidentti Sauli Niinistö (kuvassa) puuttui puolueen sisäisiin asioihin hallituskriisin yhteydessä.

– Olimme tyytymättömiä tapaan, jolla presidentti Niinistö sekaantui hallituskriisiin ja ryhtyi asiattomasti opastamaan perussuomalaisia, millä periaatteella voimme esittää ministereitä.

Presidentti Niinistö otti kesäkuussa kantaa siihen, että perussuomalaisten johdossa on nyt kaksi henkilöä, jotka ovat saaneet sakkotuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomion ovat saaneet Halla-aho ja puolueen toinen varapuheenjohtaja Teuvo Hakkarainen.

– Teko on yleensä sovitettu, kun tuomio on kärsitty. On aika tehtävä edessä vakuuttaa, että ne elementit, jotka tuomioon johtivat, ovat poissa, Niinistö sanoi kesäkuussa.

Niinistö sanoi kesäkuussa, että hän ei usko perussuomalaisten asettavan häntä ehdokkaakseen.

– En usko, että sellaista vaaraa on olemassa, presidentti sanoi Kultaranta-keskusteluiden yhteydessä kesäkuussa.

”Se on huomattavasti enemmän kuin SKP:n kannatus (0,2%)” – Halla-aho irvailee Elolle gallup-luvuista

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuittailee entiselle puoluetoverilleen Uusi vaihtoehto -ryhmän puheenjohtajalle Simon Elolle tuoreista gallup-luvuista.

– Puheenjohtaja Elo sanoi HS-gallupin jälkeen, että 2,5% kannatukseen voidaan olla tyytyväisiä. Onhan se samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi kristillisdemokraateilla, joka on sentään ollut olemassa vuosikymmeniä, Halla-aho vertailee Facebook-kirjoituksessaan.

Perussuomalaisia kannatti HS-kyselyssä 6,3 prosenttia vastaajista.

Tämänpäiväisessä Ylen kannatusmittauksessa perussuomalaisista irronneen Uusi vaihtoehto -ryhmän kannatus oli koko mittauksen pienin, vain 0,7 prosenttia. Perussuomalaisia kannatti 8,1 prosenttia.

Halla-aho hakee vertailukohtaa tällekin gallup-luvulle.

– Myös 0,7% kannatusta voidaan ajatella positiivisesti. Se on huomattavasti enemmän kuin Suomen Kommunistisen Puolueen kannatus (0,2%) vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Ja SKP on sentään 100-vuotias puolue, hän kirjoittaa Facebookissa.

Vasemmistonaiset vaatii Suomeen naisrauhaa – ”Lainsäädännön täytyy tunnistaa väkivallan jatkumo”

Vasemmistonaiset vaatii lähisuhteessa pitkään jatkunutta väkivaltaa rikoslakiin erilliseksi rikokseksi, josta voitaisiin langettaa yksittäisiä pahoinpitelyjä kovempia tuomioita.

– Tällaista niin kutsuttua naisrauhapykälää on Suomeen vaadittu vuosikymmeniä eikä tarve ole kadonnut, toteaa Vasemmistonaisten puheenjohtaja Saila Ruuth.

Kannanoton taustalla on Keskisuomalaisen uutinen, jonka mukaan mies oli saanut vain reilun vuoden ehdollista vankeutta neljästä pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta vaikka hän oli pahoinpidellyt perheen äitiä vuosikausien ajan ja lukemattomilla eri tavoilla.

Itsemääräämisoikeus ja fyysinen koskemattomuus ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia.

Myös perheen lapsilla, jotka ovat koko ikänsä eläneet äitiinsä kohdistuvan väkivallan aiheuttamassa pelossa ja ahdistuksessa, todettiin mielenterveysongelmia.

”Itsemääräämisoikeus ja fyysinen koskemattomuus ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Etenkin kodin täytyy olla turvallinen paikka. Siitä huolimatta lukemattomat ihmiset elävät lähisuhteissa, joissa heitä pahoinpidellään systemaattisesti ja jatkuvasti niin henkisesti, fyysisesti, seksuaalisesti kuin muillakin tavoin. Usein teot alkavat lievinä ja raaistuvat vuosien saatossa”, kannanotossa sanotaan.

Lainsäädännön täytyy tunnistaa väkivallan jatkumo.

– Lainsäädännön täytyy tunnistaa väkivallan jatkumo sen sijaan, että vuosikausien uhkailusta, alistamisesta, nöyryyttämisestä, elämän rajoittamisesta, iskuista, potkuista ja muista väkivallan teoista etsitään yksittäisiä tapauksia, joista tuomio annetaan, Ruuth toteaa.

– Väkivaltaisen suhteen käsittelemistä kokonaisuutena ja siten tuomion ankaroittamisperusteena puoltaa myös se, että koko suhteen kesto voidaan huomioida sen sijaan, että osa väkivallasta kuitataan merkityksettömäksi rikosten vanhentumisen vuoksi.

Myös lasten henkinen vaurioittaminen kodissa tapahtuvalla väkivallalla ja sen uhalla on käsiteltävä vasemmistonaisten mukaan pahoinpitelynä, vaikka fyysinen väkivalta ei kohdistuisikaan lapsiin.

Hallituksen kannatus romahti – professori vaatii paluuta parlamentaariseen valmisteluun

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund.

Helsingin Sanomien ja Ylen puoluegallupien osoittama viesti on se, että hallituksen tulisi jatkaa sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluja yhteistyössä oppositiopuolueiden kanssa, toteaa Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund.

– Jos tänään ja eilen nähdyt gallup-tulokset olisivat vaalitulos, niin uusi hallitus näyttäisi varsin erilaiselta. Mukaan tulisivat varmasti SDP ja vihreät, kun taas keskusta ja Uusi vaihtoehto olisivat todennäköisesti ulkona, Grönlund sanoo.

– Nyt hallituksen kannattaisi pyrkiä varmistumaan siitä, että vuonna 2019 valittava eduskunta ja sen hallitus jatkavat sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamista. Muuten uhkana on niiden vesittyminen.

Hänen mielestä etenkin keskustan kannattaisi pyrkiä varmistamaan se, että puolueen ajaman maakuntauudistuksen valmistelu jatkuisi myös vaalien jälkeen vaikka puolue oppositioon joutuisikin.

Uudistusten toteuttamisessa on kyseessä koko Suomen etu.

Lisäksi Grönlund painottaa, että uudistusten toteuttamisessa on tietysti kyseessä myös koko Suomen etu.

– Olemme nähneet edellisen hallitukset aikana, että mikäli uudistusta tehdään vain istuvan hallituksen linjausten mukaisesti ilman parlamentaarista valmistelua, niin ovat ne vaarassa kaatua, Grönlund toteaa viitaten Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallituksiin.

Mikäli pääoppositiopuolueet pääsisivät osallistumaan uudistusten tekemiseen, Grönlund arvelee heidän haluavan keskityttyä etenkin pakkoyhtiöittämiseen sekä ulkomaisen omistuksen rajoittamiseen. Julkisen terveydenhuollon säilyminen olisi myös ainakin vasemmistopuolueilla asialistalla.

Ihan kuin se olisi joku annettu luku.

Professori uskoo, että myös maakuntauudistus ja maakuntien määrä herättäisivät varmasti keskustelua. Grönlund sanoo tutkijan näkökulmasta tuntuvankin ”hieman oudolta”, että esimerkiksi maakuntien määrästä ei voitaisi neuvotella.

– Ihan kuin se olisi joku annettu luku. Tällaiset asiat ovat tyypillisiä poliittisen päätöksenteon asioita, jolloin demokratiassa kuullaan erilaisia intressitahoja ja asiantuntijoita, jonka jälkeen pyritään löytämään kaikkien kannalta paras ratkaisu.

Tähän mennessä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on kuitenkin sanonut, että parlamentaariseen valmisteluun ei ole aikaa. Grönlund ei osaakaan arvioida onko todennäköistä, että oppositiota tullaan ottamaan uudistuksissa paremmin huomioon.

– Tietysti on myös se mahdollisuus, että kokoomus gallup-kannatuksensa nostamalla itsetunnolla suostuu hankalammin Keskustan vaatimuksiin hallituksen sisällä.

– Pienillä ”uhrauksilla” hallituksen olisi kuitenkin mahdollista saada vähintään suurimman osan oppositiosta taakseen. Kun perustuslakivaliokuntakin antoi yksimielisen lausuntonsa ja kotiläksyn hallitukselle, niin mielestäni ei olisi liikaa vaadittu, että uudistukset valmisteltaisiin parlamentaarisesti.

”Ongelmia ei ratkaista neliraajajarrutuksella” – SDP:n Tuppurainen arvostelee Soinia EU-linjan muuttamisesta

Kuva: Jari Soini

Eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) arvostelee ulkoministeri Timo Soinin (uv.) jyrkkiä kommentteja turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU:ssa.

Soini kertoi maanantaina ulkoministerikokouksen yhteydessä, että Suomi ei hyväksy uusia päätöksiä turvapaikanhakijoiden siirroista ennen kuin kaikki maat ovat toteuttaneet vanhat velvoitteensa.

Tuppuraisen mielestä Soini koettelee Suomen ratkaisuhakuista EU-linjaa. Kieltäytyminen etukäteen uusista siirroista on hänen mielestään erikoista uhittelua.

– Se on kiistatta ongelma, että kaikki jäsenmaat eivät ole olleet mukana taakanjaossa. Ongelmia ei kuitenkaan ratkaista siten, että nekin maat, jotka ovat tähän asti toimineet vastuullisesti, lyövät jalat neliraajajarrutukseen, Tuppurainen sanoo STT:lle.

Soini vaatii, että vanhat lupaukset turvapaikanhakijoiden siirroista toteutetaan ennen uusia päätöksiä.

EU-maat sopivat vuonna 2015 yhteensä 160 000 ihmisen siirtämisestä eniten kuormittuneista maista. Tähän mennessä vain pieni osa siirroista on toteutettu, vaikka järjestelyn piti olla valmis syyskuussa. Puola, Unkari ja Tshekki ovat kieltäytyneet ottamasta turvapaikanhakijoita lähes kokonaan, kun taas Suomi on täyttämässä tavoitteensa.

Uudet turvapaikanhakijoiden siirrot saattavat nousta pöydälle jo syksyn aikana, koska Italia on pyytänyt muilta mailta toistuvasti apua.