Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

”Tällaista kaksilla rattailla ajoa ei ole aikaisemmin nähty” – ammatillisen koulutuksen leikkaukset sähköistivät kyselytunnin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.).

Eduskunnan suullisella kyselytunnilla jatkettiin tänään siitä, mihin välikysymyskeskustelussa eilen jäätiin.

Keskiviikkona hallitus vastasi opposition välikysymykseen ammatillisen koulutuksen leikkausten aiheuttamista seurauksista ja koulutuksen eriarvoistumisesta.

Ammatillisesta koulutuksesta ja leikkauksista teemat laajenivat nyt myös oppivelvollisuusikään ja nuorisotakuuseen.

Ensimmäisenä puheenvuoron suullisella kyselytunnilla sai SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä.

Hän palautti aluksi mieleen, että sama sali jakoi eilen huolen ammmatillisesta koulutuksesta ja siihen tehtävistä leikkauksista.

Ojala-Niemelä nosti esiin monia hämmästyttäneen ristiriidan keskustan ryhmäpuheenvuoron pitäneen edustaja Petri Honkosen ja pääministeri Juha Sipilän puheiden välillä.

– Koska eilen tässä salissa jäimme ilman vastauksia, kysymys kuuluu pääministeri Sipilälle: seisotteko ryhmänne kannan takana ja helpotatte ammatillisen koulutuksen asemaa kehysriihessä? Ojala-Niemelä sanoi.

Pääministeri Sipilän mukaan keskustan ryhmäpuheenvuorossa ilmaistiin huoli, mutta ei vaadittu leikkauksien perumista.

– Ja sen myöskin itse totesin täältä edestä, Sipilä sanoi.

– Se mitä asialla tehdään parasta aikaa, on se, että siihen on huolella ministerin johdolla valmisteltu reformi, joka vastaa moniin niihin huolenaiheisiin, mitä täällä on esitetty.

Sipilä ei kiistänyt, että tälläkin sektorilla on jouduttu tekemään kipeitä leikkauksia.

– Näitä huolia on toki kuunneltu ja niitä ymmärrämme, pääministeri päätti ensimmäisen vastauksensa.

SDP:n Eeva-Johanna Eloranta jatkoi samasta teemasta.

Hän penäsi, ottaako pääministeri vakavasti nuorten hädän.

– Ja tulette mukaan toimettomuuden ja osattomuuden vastaiseen työhön. Tartutteko yhteistyön käteen ja lupaatteko viedä nuorisotakuuohjelmaa eteenpäin? hän kysyi.

Sipilä toisti, että hallitus ottaa nuorten tilanteen vakavasti.

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset on hallituksessa yhdessä päätetty, 190 miljoonaa euroa. Rahoitus on silti noussut 2000-luvun alusta noin miljardista eurosta noin kahteen miljardiin euroon, Sipilä huomautti.

– Hyvin valmistellusta uudistuksesta tulee hyvä, hän vakuutti.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, valtiovarainministeri Petteri Orpo, ulkoministeri Timo Soini ja pääministeri Juha Sipilä eduskunnan kyselytunnilla Helsingissä torstaina. (Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa)

Pääministeri Sipilä: Perutaanko tämän vuoden alusta voimaan tulleet leikkaukset? Vastaus on, että emme peru.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ryyditti kysymystään faktalla: edellisellä hallituskaudella, työministeri Lauri Ihalaisen nuorisotakuun ansiosta Suomen nuorten pitkäaikaistyöttömyys oli Euroopan alhaisinta tasoa.

– Sitä ei juuri ollut. Ja tällä hetkellä valtiovarainministeriön katsauksessa todetaan, että Suomeen on tullut uusi ilmiö: meillä on 4 000 nuorta pitkäaikaistyötöntä.

Tämän vuoksi SDP esittää nuorisotakuun päivittämistä ja kehittämistä.

Lindtman näki keskustan keskenään ristiriitaisissa vastauksissa taktikointia.

– Tällaista kaksilla rattailla ajoa ei ole aikaisemmin nähty.

– Jos hallitus ei lisää voimavaroja kehysriihessä, voiko sellaista hallitusta tukea? Lindtman kysyi pääministeriltä.

Sipilä kuittasi, että hyvää hallitusta voi tukea myös oppositiosta.

Päälle hän toisti oman näkemyksensä välikysymyskeskustelusta.

– Eilen täällä keskustelimme siitä, perutaanko tämän vuoden alusta voimaan tulleet leikkaukset. Vastaus on, että emme peru.

Puoliväliriihessä käsitellään monia, monia asioita, Sipilä jatkoi. Myös koulutuskysymyksiä.

– On pitkä lista selvitettäviä asioita, joihin saamme vastaukset puoliväliriihessä.

Jos keppi ei auta, niin mitenkäs porkkana? – Helsingissä pohdittiin Pohjois-Korean tulikuumaa tilannetta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Ydinkoekieltosopimusta valvovan järjestön pääsihteeri Lassina Zerbo ja ulkoministeri Timo Soini tapasivat Helsingissä.

Pohjois-Korean tilanteen selvittämiseksi keinot ovat vähissä. Suomessa vieraileva ydinkoekieltosopimusta valvovan järjestön (CTBTO) pääsihteeri Lassina Zerbo ymmärtää kansainvälisen yhteisön turhautumisen, kun Pohjois-Korea jatkaa ohjuskokeitaan pakotteista huolimatta.

Tilanne on huolestuttava, Zerbo sanoo. Hän huomauttaa, että Pohjois-Korean aiemmin tekemät ydinkokeet ovat olleet kerta kerran jälkeen suurempia.

– Jos katsoo viittä heidän tekemäänsä ydinkoetta, niistä näkee selkeästi, kuinka vuonna 2006 tehty testi on paljon pienempi kuin uusin. Se osoittaa, että he ovat parantaneet teknologiaansa, Zerbo sanoo STT:lle.

Pakotteet ovat olleet tehottomia, ja Zerbo arvioi, että Pohjois-Korealle voisi tarjota välistä porkkanaa kepin vaihtoehdoksi. Porkkana voisi olla vakuutus siitä, että maa ei tarvitse ydinasetta vakuutukseksi selviytymiselleen. Zerbon mukaan tämä olisi paikallaan, koska hän epäilee, että Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un saattaa nähdä uhkakuvanaan esimerkiksi diktaattori Muammar Gaddafin kohtalon Libyassa.

Suomi isännöi maanantaina ja tiistaina sotilasliitto Naton joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen, asevalvonnan ja aseidenriisunnan konferenssia, johon on kokoontunut laaja joukko kansainvälisiä asiantuntijoita. Pääpuheenaiheina ovat muun muassa kemiallisten aseiden käyttö Syyriassa ja Pohjois-Korean tilanne.

He näyttävät olevan täysin piittaamattomia yhteisistä pelisäännöistä.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) summaa, että Pohjois-Korean maanantainen ballistinen ohjuskoe on jälleen yksi osoitus kansainvälisen yhteistyön tarpeelle. Hän kuvailee Pohjois-Korean tilannetta hankalaksi paikaksi.

– He näyttävät olevan täysin piittaamattomia kansainvälisistä normeista ja yhteisistä pelisäännöistä.

Soini korostaa, että tilanne on ratkaistava puhumalla. Sotilaallisella puuttumisella voisi olla hänen mukaansa katastrofaalisia seurauksia.

– Tässä tarvitaan yhteistyötä. Kiina olisi merkittävä kumppani tässä, ja tietysti Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean pitäisi päästä jollain aikavälillä keskusteluihin keskenään.

Myös Lassine Zerbo korostaa keskustelun ja diplomatian tärkeyttä Pohjois-Korean tilannetta käsitellessä.

– Meidän ei pidä olla pessimistisiä ratkaisumahdollisuuksien suhteen — diplomatia on opettanut minulle, että pitää olla kärsivällinen ja toiveikas, Zerbo sanoi konferenssin avajaistilaisuudessa.

Hän korosti, että ratkaisu voi löytyä dialogin kautta ja yhtenä pulmana onkin, miten pitää yllä keskustelua osapuolen kanssa, joka ei halua keskustella.

– Mutta sen ratkaisemisestahan diplomatiassa on kyse. Siksi luotan siihen, että diplomatia löytää ratkaisun Korean niemimaan ongelmaan keskustelun kautta, Zerbo täydentää ajatustaan STT:lle.

STT–HETA HASSINEN

”Odotettu ilmoitus” – Rinne vakuuttaa HS:ssa, että SDP ei istu Niinistön kelkkaan

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei yllättynyt siitä, presidentti Sauli Niinistö hakee jatkokautta.

Hän vakuuttaa Helsingin Sanomille, että SDP asettaa oman ehdokkaansa presidentinvaaleihin, eikä siirry Niinistön leiriin.

– Nimitämme oman ehdokkaamme, kun on sen aika, hän toisti HS:lle sen tosiasian, että kiire ei ole vielä.

Rinne pohtii Facebookissa presidentin roolia ja ylipäänsä vaalien merkitystä.

– Vaaleissa kansalaiset pääsevät keskustelemaan tärkeistä turvallisuuteen ja ulkopolitiikkaan liittyvistä aiheista. Viime aikoina maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut entistä vaikeammaksi ja epäselvemmäksi.

Hän mainitsee erikseen Krimin niemimaan laittoman valtauksen, itä-Ukrainan jäätyneen kriisin sekä Donald Trumpin valinnan Yhdysvaltojen presidentiksi. Myös brexitillä on vaikutukset Suomeen sekä koko Euroopan unionin tulevaisuuteen.

– Ilmastonmuutos, arktisen alueen kasvava merkitys ja kestävän kehityksen eri ulottuvuudet – Suomen nykyistä aktiivisempi rooli näissäkin globaaleissa kohtalonkysymyksissä kaipaavat aktiivista keskustelua ja selkeää Suomen linjaa, Rinne korostaa.

Niinistö kuitenkin hämmensi monet ilmoittamalla tänään, että hän haluaa tuekseen puoluerajat ylittävän valitsijayhdistyksen, eikä näin ollen tavoittele jatkokautta nimenomaan kokoomuksen presidenttiehdokkaana.

Monet tahot ovat vedonneet, että kansanedustaja Eero Heinäluoma olisi käytettävissä, kun SDP valitsee oman presidenttiehdokkaansa. Heinäluoma ilmoitti pian Niinistön ulostulon jälkeen, että kertoo omasta ratkaisustaan viikon sisällä.

SDP:n lisäksi perussuomalaisilta puuttuu vielä presidenttiehdokas. Puheenjohtajan tehtävät jättävä Timo Soini ei aio asettua enää ehdolle kolmatta kertaa.

Ajattelitko lyödä vetoa Sauli Niinistön voitosta? – Ei kannata

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Sauli Niinistö on vedonlyöntitoimistojen ylivoimainen suosikki seuraavaksi presidentiksi. Käytännössä se tarkoittaa, ettei Niinistön puolesta vetoa lyömällä liiemmin rikastu.

Esimerkiksi Betsafella ja Betssonilla Niinistön kerroin uudelleenvalintaan on minimaalinen 1.10.

Betssonin mukaan kohteen Joku muu voittokerroin on 5.25, eli muiden kuin Niinistön voittoa pidetään epätodennäköisenä.

Tähän mennessä vaalin ovat ilmoittautuneet ehdolle keskustan Matti Vanhanen, vasemmistoliiton Merja Kyllönen sekä vihreiden Pekka Haavisto.

Kukaan kolmikosta ei tällä hetkellä saa omaa vedonlyöntikerrointa.

AVAINSANAT

Vanhanen: ”Hyvä että kilpailuasetelma vähitellen selkeytyy”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen sanoo tulkitsevansa presidentti Sauli Niinistön ilmoituksen niin, että Niinistö lähtee ehdokkaaksi. Vanhasen mielestä on hyvä, että kilpailuasetelma vähitellen selkeytyy.

Vanhanen ei pidä mahdollisena sitä, että vaadittava määrä nimiä jäisi keräämättä, koska Niinistön suosio on niin suurta.

Timo Harakka: Atte Jääskeläisen eron taustalla on jääkiekosta tuttu ilmiö

Kuva: Lehtikuva
Timo Harakka.

Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen eroaa tehtävästään.

SDP:n kansanedustaja, entinen Ylen toimittaja Timo Harakka kommentoi eroa Facebookissa.

– Onneksi saa tarkkailla Ylen kuohuja vähän etäämpää. Atte Jääskeläisen erossa on yleisempi politiikkaan ja kriisiviestintään liittyvä opetus – jääkiekosta tuttu kestetyn jäähyn harha. Juuri kun olet selviämässä pinteestä, olet suurimmassa vaarassa, Harakka toteaa.

Harakka epäilee Jääskeläisen kokeneen, että myrskyt on kestetty.

– Ei jäänyt tuulensuojaan, vaan nousi seisomaan osoittaakseen, etteivät näin pienet puhurit kaada.

– Kohtaloksi koitui varomaton, ylimieliseksi tulkittu heitto siitä, että Yle voi vaikka lähteä Julkisen Sanan Neuvostosta. Uusi kohukierros lähti liikkeelle – ilmiselvä ikiliikkuja, jota ei voi pysäyttää kuin yhdellä tavalla.
Hybris, vanha Aristoteleen termi, aina ajankohtainen.

Keskustelua aiheesta