Tällaista on suurten suomalaislehtien pakolaisuutisointi – ”Virta, vyöry, tulva, kriisi, uhka, hermopeli”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Suuret eurooppalaiset lehdet uutisoivat pakolais- ja turvapaikanhakijakysymyksestä pääsääntöisesti neutraalisti ja objektiivisuuteen pyrkien. Kaikkien lehtien näkökulma on kuitenkin Eurooppa-keskeistä.

Lisäksi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ääntä kuullaan harvemmin kuin viranomaisten, poliitikkojen ja asiantuntijoiden. Myös maahanmuuttokriittiset näkökulmat pääsevät esille.

Tällaisia tuloksia saatiin, kun Suomen Lontoon instituutti ja Suomen Benelux-instituutti tekivät keväällä 2016 selvityksen, joka tarkastelee pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin liittyviä sanomalehtitekstejä Suomessa, Isossa-Britanniassa ja Belgiassa.

Tutkimus julkaistaan tänään keskiviikkona.

Selvitystyön kohteena olivat Helsingin Sanomat ja Aamulehti Suomesta, The Times ja The Sunday Times sekä The Guardian ja The Observer Isosta-Britanniasta sekä ranskankielinen Le Soir ja hollanninkielinen De Morgen Belgiasta.

Selvitysaineisto rajattiin ajanjaksolle 1.-31.1.2016.

Helsingin Sanomissa ilmestyi sen aikana kaikkiaan 193 tekstiä, jotka käsittelevät pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Valituista sanomalehdistä HS on aiheesta kaikkein eniten kirjoittanut lehti. HS:n eniten uutisoima aihealue oli EU-lainsäädäntö ja Schengen-sopimus.

Helsingin Sanomat puhuu tutkimuksen mukaan esimerkiksi turvapaikanhakija-, pakolais- tai siirtolaiskriisistä. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden liikehdintää kuvataan myös toistuvasti Eurooppaa kohti suuntautuvana pakolaistulvana, –virtana tai –vyörynä.

Tutkimuksen mukaan sellaiset käytetyt sanat kuten “hallitsematon kansainvaellus” tai ”tulijavyöry” luovat mielikuvia jostakin arvaamattomasta ja vaikeasti hallittavasta ilmiöstä; vieraasta ja näin myös potentiaalisesti pelottavasta.

”Kun pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden liikehdinnästä puhutaan nimenomaan Eurooppaa koskevana ongelmana tai haasteena, jopa ”uhkakuvana” tai ”hermopelinä”, tietyillä sanavalinnoilla sivuutetaan se seikka, että kyseessä on myös ennen kaikkea humanitaarinen ja inhimillinen katastrofi.”

Yleislinjaukseltaan Helsingin Sanomien sävyä kuvataan kuitenkin neutraaliksi.

Aamulehdessä ilmestyi 156 juttua pakolaisista ja turvapaikanhakijoista. Suosituin aihe oli itäraja.

Tutkimuksen mukaan Aamulehti käyttää ”pakolaiskriisiä” ikään kuin vakiintuneena synonyymina pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden liikehdinnälle, mutta kertoo harvoin, kenen kriisistä on kyse. Myös Aamulehti puhuu vyörystä ja tulvasta.

”Luonnonvoimiin liittyvällä terminologialla luodaan mielikuva ihmisten hallinnan ulkopuolella olevasta tilanteesta.”

 

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR julkaisi joulukuussa 2015 oman selvityksensä. Sen mukaan turvapaikanhakijat ja siirtolaiset on monen maan lehdissä esitetty negatiivisesti lähinnä ongelmana, eikä vastaanottajamaita hyödyttävänä voimavarana.

Keskustelua aiheesta

Halla-aholta suora ukaasi omille – ”Tämä tosiseikka on hyvä tiedostaa”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Perusuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho uhkaa Sinisten kannattajakortin täyttäviä perussuomalaisia puolueesta erottamisella. Halla-aho kirjoittaa Facebookissa, että kortin täyttäminen tulkitaan puoluetta vahingoittavaksi toiminnaksi.

– Siniset ovat pyrkineet vauhdittamaan nihkeästi etenevää korttikampanjaansa vakuuttelemalla ihmisille, että kortin täyttämisellä ei olisi seurauksia tai että se ei sitoisi mihinkään. Linjamme on, että koska Siniset ovat nimenomaan Perussuomalaisten vahingoittamiseen pyrkivä projekti, kannatuskortin täyttäminen tulkitaan puoluetta vahingoittavaksi toiminnaksi, joka on peruste puolueesta erottamiselle, Halla-aho kirjoittaa.

Kannattajakortit ovat Halla-ahon mukaan julkisia sen jälkeen, kun ne on kerätty ja toimitettu.

– Niiden ihmisten, jotka haluavat jatkaa toimimista Perussuomalaisissa ja osallistua jatkossa esimerkiksi vaaleihin listoiltamme, on hyvä tiedostaa tämä tosiseikka.

Keskustelua aiheesta

”Oikeistopopulismin nousuun kiinnitettävä vakavaa huomiota” – Haatainen toivoo Saksaan EU:n kehittämistä jatkavaa hallitusta

Kuva: Jukka-Pekka Flander

– Valtaosa saksalaisista antoi sunnuntain liittopäivävaaleissa tukensa Euroopan unionille ja eurooppalaiselle yhteistyölle, SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen sanoo.

Haataisen mielestä on kiinnitettävä huomiota Saksan vaaleissa oikeistopopulistisen AfD-puolueen saamaan kannatukseen. Äärioikeistolainen puolue nousee ensimmäistä kertaa liittovaltiopäiville.

– Toivon, että Saksassa saadaan aikaan hallitus, joka jatkaa EU:n vakaata kehittämistä ja yhteisvastuunkantoa ympäristökysymyksissä, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä maahanmuuttokysymyksissä, Haatainen sanoo.

Haataisen mukaan Suomen on nyt oltava aktiivisesti mukana edesauttamassa vakautta ja turvallisuutta Euroopan unionissa.

– Meidän ei pidä sokaistua kotimaassakaan sisäisen turvallisuuden osalta. Kotimaan politiikalla on vahvistettava kansalaisten luottamusta siihen, että yhteiskunta koetaan oikeudenmukaiseksi ja turvalliseksi, Haatainen korostaa.

”Suomen kahtiajakautuminen on huolestuttavaa.”

Hän muistuttaa, että ristiriidat syntyvät yleensä kansallisvaltioiden sisällä, ei niiden kesken. Tähän vaikuttaa maan sisäinen tilanne.

– Suomen kahtiajakautuminen on huolestuttavaa. Nyt ei ole pelkästään kyse tulonjaosta. Henkinen turvattomuus ja pahoinvointi kasvavat usein työttömyyden ja epävarman tulevaisuuden seurauksena. Tästä on puhuttava enemmän ja löydettävä ratkaisuja näihin kysymyksiin.

Tuula Haatainen puhui tänään Etelä-Satakunnan Wanhojen Tovereiden tilaisuudessa Eurassa. Myöhemmin iltapäivällä hän osallistuu Turun Paasikivi-seuran vaalipaneeliin Turussa.

Sauli Niinistölle 156 000 kannattajakorttia

Kuva: legtikuva/antti aimo-koivisto
Sauli Niinistö pyrkii ehdokkaaksi presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen kautta.

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön kampanjatoimisto kertoi tänään maanantaina puolilta päivin, paljonko kannattajakortteja on allekirjoitettu.

Tuo luku nyt julkinen: 156 000.

20­ 000 kannattajakorttia vaaditaan, että henkilö voi asettua ehdokkaaksi presidentinvaaleissa. Niinistö pyrkii ehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta.

Korttimäärän tilanne on laskettu maanantaiaamuna 25. syyskuuta. Kannattajakortteja saattaa edelleen palautua esimerkiksi postitse kansanliikkeelle pieniä määriä. Nämä kortit lisätään mukaan aikanaan Helsingin vaalipiirilautakunnalle palautettaviin kortteihin.

Korttien virallisesta tarkastuksesta ja laskusta vastaa Helsingin vaalipiirilautakunta, jolle kortit palautetaan myöhemmin syksyllä vaalipiirilautakunnan määrittelemänä ajankohtana. Nyt ilmoitetun kannattajakorttien määrän laskusta on vastannut Sauli Niinistön kansanliike.

SDP:n presidenttiehdokas on kansanedustaja Tuula Haatainen.

Virallisen ilmoituksen ehdokkuudestaan ovat tehneet myös Pekka Haavisto (vihr.), Matti Vanhanen (kesk.), Merja Kyllönen (vas.), Laura Huhtasaari (ps.) ja Nils Torvalds (r.).

Myös Paavo Väyrynen pyrkii ehdokkaaksi kannattajayhdistyksen kautta.

Presidentinvaalien ensimmäinen vaalipäivä on 28. tammikuuta.

Juttua täydennetty muiden presidenttiehdokkaiden nimillä klo 12.10.

Median joukkokantelu eduskunnan vieraslistojen panttaamisesta – ”Kyse ei ole mielipiteistä vaan laillisuusperiaatteesta”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Vierailijakorttien palautuslaatikko eduskunnan sisäänkäynin luona.

Päätoimittajien yhdistys ja yhteensä 29 mediaa kantelee eduskunnan oikeusasiamiehelle eduskunnan vierailijatietojen tietopyyntöjen käsittelystä. Allekirjoittajien joukossa ovat muun muassa Ylen, STT:n, MTV:n ja Helsingin Sanomien päätoimittajat.

Kantelu perustuu kolmeen keskeiseen syyhyn: eduskunnan menettelyyn valituskelpoisen ratkaisun saamiseksi, kieltäytymiseen julkisten tietojen antamisesta vastoin oikeuden ratkaisua ja hyvän tiedonhallintatavan noudattamatta jättämiseen.

– Nähdäksemme eduskunta on menettelytavoissaan rikkonut sekä lakeja että korkeimman hallinto-oikeuden linjauksia. Kyse ei siis ole kenenkään mielipiteistä, vaan laillisuusperiaatteesta, joka on suomalaisessa yhteiskunnassa täysin keskeinen asia. On käsittämätöntä, jos lait säätävä eduskunta ei itse noudata niitä, perustelee STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen.

Korkein hallinto-oikeus linjasi viime vuonna, että eduskunnan vierailijatietojärjestelmä ja kulunvalvontapöytäkirjat ovat julkisuuslain tarkoittamia jatkuvasti ylläpidettäviä luetteloita, joiden merkinnät ovat julkisia.

Päätoimittajat katsovat kantelussaan myös, ettei eduskunta ole kehittänyt rekisteriä julkisuusperiaatteen vaatimalla tavalla, vaan päinvastoin ryhtyi tuhoamaan tietoja.

”Nähdäksemme eduskunta on menettelytavoissaan rikkonut sekä lakeja että korkeimman hallinto-oikeuden linjauksia.”

Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto puolusti vierailijalistojen panttaamista viikonloppuna toteamalla, että häntä on käynyt tapaamassa muun muassa vainon ja perheväkivallan uhreja, joiden nimet eivät kuulu julkisuuteen. Sen sijaan Haavisto kannatti lobbausrekisterin luontia.

Holopaisen mukaan kantelu ei ole ristiriidassa sen kanssa, etteikö joitain nimiä voitaisi salata.

– On eduskunnan asia järjestää vierailijarekisterinsä ylläpito niin, että sieltä voidaan salata julkisuuslain perusteella salassa pidettävät nimet, jos sellaisia on, vaikkei eduskunta ole tähän mennessä pystynyt niitä esittämään, hän sanoo.

Uusi ydinasesopimus uhkaa jäädä hampaattomaksi – Tutkija: Suomi varjelee Nato-yhteistyötä

Kuva: LEHTIKUVA / BRITTA PEDERSEN
Ydinaseiden kieltämisen puolesta osoitettiin mieltä Berliinissä.

Kymmenet maat eri puolilta maailmaa ovat viime päivinä allekirjoittaneet ydinaseet kieltävän sopimuksen. Suomi on jäämässä sopimuksen ulkopuolelle ja seuraa näin Nato-maiden esimerkkiä.

Jean Monnet -professori Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta arvioi, että päätöksen taustalla on halu olla vaikeuttamatta kumppanuutta sotilasliitto Naton kanssa.

– Suomen päätöksessä olla menemättä edes mukaan valmisteluun oli perinteistä varovaisuutta suhteessa ydinasemaihin. Edetään mieluummin niiden tahdon mukaisesti, Ojanen arvioi.

Laillisesti sitova sopimus hyväksyttiin heinäkuussa, ja se tulee voimaan 90 päivää sen jälkeen, kun vähintään 50 valtiota on sen allekirjoittanut. Sopimus kieltää laajasti ydinaseiden kehittämisen, hankkimisen ja säilyttämisen.

Maailman ensimmäinen ydinaseet kokonaan kieltävä sopimus on jakanut EU-maat kahtia. Nato-maat vastustavat uutta sopimusta, kun taas liittoutumattomat Irlanti ja Itävalta allekirjoittivat sen ensimmäisten joukossa. Suomi sen sijaan ilmoitti jo hyvissä ajoin, ettei se lähde edes sopimuksen valmisteluun.

Hallitus: Uusi sopimus vie pohjaa vanhalta.

Suomen hallitus on selittänyt kieltäytymistä sillä, että uusi sopimus vie pohjaa vuosikymmeniä vanhalta ydinsulkusopimukselta varsinkin, kun ydinasevallat eivät ole lähdössä siihen mukaan.

Ulkoministeriön apulaisosastopäällikön Timo Kantolan mukaan Suomi ei allekirjoita sopimusta, koska sen avulla ei edistetä parhaalla tavalla ydinaseiden riisuntaa. Hänen mukaansa jo olemassa oleva ydinsulkusopimus kattaa aseidenriisunnan ja niiden päätymisen uusille valtioille.

Uusi sopimus on Kantolan mukaan aiempaa julistuksenomaisempi eikä sisällä pykäliä ydinasekiellon valvonnasta.

– Joudutaan kysymään, miten sopimukset suhteutuvat toisiinsa, kun on kaksi erilaista ydinaseiden kieltoa.
Professori Ojasen mielestä vastakkain on sen sijaan kaksi erilaista maailmankuvaa.

Vanha ydinsulkusopimus valmisteltiin 60-luvulla sen aikaisten ydinasevaltojen USA:n, Venäjän, Kiinan, Ranskan ja Britannian ehdoilla, eikä niiden oikeuteen pitää hallussaan ydinaseita puututtu. Nyt liikkeellä on suuri joukko valtioita, jotka kyseenalaistavat ydinaseiden olemassaolon kokonaan.

Nato on ilmaissut selvästi kielteisen kantansa. Ilman ydinasevaltoja sopimus ei Naton mukaan auta vähentämään ydinasearsenaalia tai tuo vakautta.

– Tosiasiassa se saattaa aiheuttaa päinvastaista luomalla jakolinjoja aikana, jolloin yhtenäistä tulokulmaa turvallisuusriskeihin tarvittaisiin enemmän kuin koskaan, Nato totesi viikolla kannanotossaan.

Ojanen arvioi, että Nato pyrkii vaalimaan yhtenäisyyttään, koska ydinasepelote on keskeinen osa sen sotilaallista pelotetta.

– Natolla on selvä ydinasedoktriini. Olisi Natolle vakava asia, jos jäsenmaat näyttäisivät olevan eri linjoilla.

Ruotsi on yllättäen ottanut sopimuksen uuteen harkintaan.

Vielä valmistelussa mukana ollut Ruotsi on yllättäen ottanut sopimuksen uuteen harkintaan ja arvioi vielä kertaalleen sen seurauksia.

Ruotsalaismedioiden mukaan Yhdysvallat on vedonnut maahan, jotta tämä jäisi sopimuksen ulkopuolelle tai muutoin maiden puolustusyhteistyö voisi vaarantua.

Ojasen mukaan sopimus ei kuitenkaan sinällään aiheuttaisi rajoitteita yhteistyölle eivätkä periaatteet ydinaseiden kauttakulusta tai sijoittamisesta muuttuisi.

– Tässä on yhdistetty kaksi asiaa, joilla ei ole varsinaisesti tekemistä toistensa kanssa, mutta voidaan antaa ymmärtää, että olisi, Ojanen tulkitsee.

STT– Anniina Luotonen