tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Talouden myönteistä kehitystä ylläpidetään parhaiten turvaa ja tuottavuutta lisäämällä” – SAK: Alkuvuoden irtisanomisluvut ennätysalhaiset

Kuva: Aleksi Vienonen
Vuoden 2017 ensimmäisen puolikkaan aikana irtisanottiin edellisvuosia vähemmän työntekijöitä. SAK:n johtaja Annika Rönni-Sällinen pitää irtisanomisten pientä määrää osoituksena vahvistuneesta luottamuksesta Suomen talouskehitykseen.

Vuoden 2017 ensimmäisen puolikkaan aikana irtisanottiin 2 277 työntekijää. Alkuvuoden irtisanomismäärä ei ole jäänyt näin pieneksi kertaakaan SAK:n vuonna 2006 aloittaman tilastoinnin aikana.

Aikaisempi ennätys alkuvuoden irtisanomisten vähyydessä oli 3 448 työntekijää, joka saavutettiin vuonna 2007.

SAK:n johtaja Annika Rönni-Sällinen pitää irtisanomisten pientä määrää osoituksena vahvistuneesta luottamuksesta Suomen talouskehitykseen. Siihen ovat vaikuttaneet sekä kansainvälisen kysynnän elpyminen että kotimaan työmarkkinoiden vakaus.

– Suomen työmarkkinamallia on arvosteltu joustamattomuudesta. Vuosi sitten solmittu kilpailukykysopimus on kuitenkin tuonut vakautta työmarkkinoille ja alakohtaiset työehtosopimukset luovat tasapuoliset edellytykset yritysten kilpailulle, Rönni-Sällinen huomauttaa.

Myös yhteistoimintaneuvotteluissa ilmoitettu työntekijöiden vähennystarve jäi alkuvuonna ennätyksellisen pieneksi, 3 447:ään. Vielä vuosi sitten vastaava luku oli lähes kolminkertainen eli 9 452.

Vuoden 2017 alkupuoliskolla alkaneista yt-neuvotteluista suurimmat käytiin S-ryhmän Kilon logistiikkakeskuksessa Espoossa. Työnantaja ilmoitti neuvotteluissa henkilöstön vähennystarpeeksi 470 työntekijää. Kilon yt-neuvottelujen lopputulosta ei ole vielä ilmoitettu.

Eniten potkuja alkuvuonna antoi Kesko Oyj, joka irtisanoi 206 Valintatalojen ja Siwojen työntekijää. Seuraaviksi tulivat Tieto Oyj (178 irtisanottua työntekijää), Nokia Oyj (170) ja Telia Finland Oyj (112).

Myönteinen kehitys edellyttää investointeja ihmisiin.

SAK:n Annika Rönni-Sällisen mukaan parhaiten Suomen talouden myönteistä kehitystä ylläpidetään turvaa ja tuottavuutta lisäämällä.

– Työn tuottavuus kasvaa ihmisiin investoimalla. Tämä edellyttää niin nuorten, työelämässä olevien kuin työttömienkin koulutusmahdollisuuksien parantamista.

Rönni-Sällinen korostaa tuottavuuden parantamisen edellyttävän jatkuvaa toiminnan ja palvelujen kehittämistä.

– Parhaat näkemykset näiden parantamiseen tulevat työntekijöiltä, jotka työtä konkreettisesti tekevät ja kuulevat asiakkaiden kokemukset. Työntekijät tuleekin ottaa yhä paremmin mukaan yrityksen toiminnan kehittämiseen. Heillä on myös oltava mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä.

Työsuhteiden turvaa Rönni-Sällinen vahvistaisi muun muassa nollatuntisopimuksia rajoittamalla sekä perhe- ja työelämän yhteensovittamista helpottamalla.

– Turvatut työtunnit ja elanto sekä mahdollisuus yhdistää työ ja muu elämä luovat pohjan työntekijän sitoutumiselle. Ilman sitoutuneita ja osaavia työntekijöitä ei yritys menesty.

SAK julkaisee tilastot yt-neuvotteluista ja irtisanomisista neljä kertaa vuodessa. Tiedot SAK kerää pörssitiedotteista ja muista julkisista lähteistä. Tilastot eivät sisällä kuntien tietoja.

Componentan saneerausohjelmat on vahvistettu

Helsingin käräjäoikeus vahvisti valimokonserni Componentan ja tytäryhtiö Componenta Finlandin saneerausohjelmat keskiviikkona, kertoo Componenta pörssitiedotteessaan. Yhtiöiden saneerausmenettelyt ovat siten päättyneet.

Maksuohjelma alkaa molemmissa yhtiöissä toukokuussa 2019 ja päättyy marraskuussa 2023.

Saneerausohjelmien vahvistamisella tulevat voimaan niiden sisältämät velkaleikkaukset. Konsernin taseeseen kirjatut velat alenevat noin 119 miljoonalla eurolla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Myönteisten talousuutisten trendi jatkuu: ”Suomi on saanut tehtyä pesäeron heikkoihin vuosiin”

Kuva: Lehtikuva

Suomen talouskasvu jatkuu hyvänä ja laaja-alaisena myös vuonna 2018, arvioivat finanssiryhmä OP:n ekonomistit. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 2,5 prosentin vauhtia tänä vuonna ja ensi vuonna.

Aiemmin keväällä finanssiryhmä ennusti bruttokansantuotteen kasvavan ensi vuonna kaksi prosenttia.

– Talouskasvu on jo nyt tukevalla pohjalla, mutta ensi vuonna käy yhä selvemmin ilmi, että Suomi on saanut tehtyä pesäeron heikkoihin vuosiin kunnon suhdannenousulla, sanoo OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen ryhmän tiedotteessa.

Taloutta tukevat ekonomistien mukaan viennin veto, investointien ripeä kasvu ja yksityisen kulutuksen kasvu.

Ekonomistit ennustavat myös inflaation pysyttelevän euroaluetta hitaampana. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan runsaan prosentin verran ensi vuonna.

OP:n ennusteen mukaan työllisyysaste nousee ensi vuonna 70,4 prosenttiin.

– Työttömyys- ja työllisyysasteilla mitattuna Suomella on vielä matkaa korkeasuhdanteeseen. Pidemmän aikavälin kannalta on kriittistä, miten työvoimakapeikkojen syntymistä voidaan ehkäistä. Tässä katseet kääntyvät myös yrityksiin, Heiskanen sanoo tiedotteessa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Tilanne ei odottamalla parane” – Kolme tunnettua ekonomistia suosittelee kiristävää finanssipolitiikkaa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Ministeri Sampo Terho (uv.), Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja Petteri Orpo (kok.) Valtiovarainministeriön ja ministeriöiden välisissä budjettineuvotteluissa valtioneuvoston linnassa Helsingissä.

Suomella ei ole varaa elvyttävään talouspolitiikkaan, sanovat Nobel-voittaja Bengt Holmström, Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. Kolme tunnettua ekonomistit suosittelevat kiristävää finanssipolitiikkaa muistiossaan, jonka he luovuttivat valtiovarainministeri Petteri Orpolle (kok.) maanantaina.

– Menolisäyksiä olisi vältettävä ja mahdolliset verokevennykset tulisi rahoittaa menoja vastaavasti leikkaamalla, ekonomistit kirjoittavat.

Ekonomistien mukaan Suomi elää nousukautta ja pian ehkä korkeasuhdannetta. Heidän mukaansa nyt on aika kerätä puskureita pahan päivän varalle ja alentaa rakenteellista alijäämää.

Neutraalia finanssipolitiikkaa puoltaa ekonomistien mukaan muun muassa se, että nousuvaihe on vasta aluillaan.

Ekonomistit ilmaisevat huolensa julkisen talouden alijäämäisyydestä ja kestävyysvajeesta.

– Rakenteellinen alijäämä tai kestävyysvaje ei näillä näkymin supistu lainkaan, eikä tilanne odottamalla parane, he kirjoittavat.

Korkeakoulut pitäisi ekonomistien mielestä jakaa.

Holmström, Korkman ja Vihriälä ehdottavat uudistuksia korkeakouluihin. Heidän mukaansa korkeakoulut pitäisi jakaa laaja-alaisiin, kansainvälisen tason tutkimukseen tähtääviin yliopistoihin ja koulutusta painottaviin yliopistoihin.

– Edellisiä ei voi olla kovin monta, jälkimmäisten määrää ei ole tarvetta rajoittaa, suomalaisten osaamisesta huolestuneet ekonomistit kirjoittavat.

He ehdottavat myös kandidaatintutkinnon erottamista maisteritutkinnosta sekä lukukausimaksujen käyttöönottoa.

– Kohtuulliset maksut eivät heikennä mahdollisuuksien tasa-arvoa, jos niihin liittyy hyvin suunniteltu opintolainajärjestelmä.

Hallituspuolueiden väliset budjettineuvottelut alkavat kuun lopussa.

Jutun otsikkoa on korjattu klo 19:43.

Taloussanomat: Seppälän vuonna 1930 alkanut taival on päättymässä konkurssiin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vaateketju Seppälää haetaan konkurssiin, kertoo Taloussanomat. Lehden mukaan Verohallinto on jättänyt konkurssihakemuksen Helsingin käräjäoikeudelle.

Käräjäoikeus hyväksyi Seppälä Oy:n ja sen tytäryhtiö Seppälä Finlandin yrityssaneerauksen huhtikuussa.

Saneeraustarve perustui uhkaavaan maksukyvyttömyyteen. Yhtiön liiketoiminta on ollut usean vuoden ajan tappiollista. Seppälä kertoi, että saneerauksen tavoitteena on ketjun taloudellisen tilan tervehdyttäminen.

Seppälän taival alkoi vuonna 1930.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Muutos on käynnissä” – Naisia nimitetään vihdoin korkean profiilin toimitusjohtajiksi

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / NASDAQ

Nokian Renkaiden toimitusjohtajana aloitti kesäkuussa Hille Korhonen. Fiskars kertoi viikko sitten torstaina nimittäneensä Jaana Tuomisen uudeksi toimitusjohtajaksi.

Pienissä pörssiyhtiöissä on jo useita naisia toimitusjohtajina, mutta tähän saakka suuryrityksissä ainoa on ollut Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven, joka aloitti toimessaan vajaat kaksi vuotta sitten.

– Kokonaismäärä on toki vähäinen mutta kertoo, että asennemuutos on tapahtumassa. Muutos on käynnissä, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Ennen vuotta 2011 Suomessa ei ollut pörssiyrityksissä lainkaan naistoimitusjohtajia. Senkin jälkeen Suominen Oyj:n Nina Kopola oli pitkään ainoa laatuaan.

Naistoimitusjohtajien vähäinen määrä on suurin epäkohta yritysten hallintoelimissä, sillä yhtiöiden hallituksissa on jo kohtalainen määrä naisia ja määrä on nouseva.

Keskuskauppakamarin mukaan naisten osuus kaikista suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituspaikoista nousi keväällä 25 prosenttiin ja suurissa pörssiyhtiössä 32 prosenttiin. Yleinen tavoite on, että kumpaakin sukupuolta on hallintoelimissä vähintään 40 prosenttia.

Naisasialiitto Unioni huomauttaa, että on vielä pitkä matka tavoitteeseen. Suunta on kuitenkin oikea.

– Kaikki sellainen kehitys, missä sukupuolten tasa-arvo edistyy, on myönteistä, sanoo Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen.

Naisten osuus johtoryhmissä ja liiketoimintaryhmien johdossa on noussut.

Toimitusjohtajiksi noustaan liiketoimintaryhmien johdosta. Naisia on runsaasti viestintä-, henkilöstö- ja lakiasiainjohtajina, mutta niiden kaltaisista tukitoiminnoista toimitusjohtajia ei yleensä rekrytoida.

– Viime vuosina yleisesti ottaen naisten osuus johtoryhmissä ja liiketoimintaryhmien johdossa on noussut, Linnainmaa kertoo.

Keskuskauppakamarin viime syksyn selvityksessä ilmeni kuitenkin, että nousu oli taittunut. Linnainmaan mukaan suunta on nyt kysymysmerkki. Nuoremmissa sukupolvissa myönteinen kehitys on kuitenkin jatkunut.

Hille Korhonen on esimerkki siitä, miten liiketoimintaryhmien johdosta noustaan toimitusjohtajaksi. Ennen Nokian Renkaita hän työskenteli Alkon toimitusjohtajana ja sitä ennen muun muassa Fiskarsin tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtajana. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri ja tekniikan lisensiaatti.

Pörssissä suurin sektori on teollisuustuotteet ja -palvelut, joiden johdossa on vain 3 prosenttia naisia.

Suomen elinkeinoelämä on voimakkaasti teollisuusvaltainen. Pörssissä suurin sektori on teollisuustuotteet ja -palvelut, joiden liiketoimintaryhmien johdossa on vain 3 prosenttia naisia. Heidän osuutensa on pienempi kuin teknisen koulutuksen saaneiden naisten ylipäätään.

– Ehkä insinöörinaiset ovat aika painottuneesti asiantuntijapuolella tai keskijohdossa. Tässä on joku vuoto selvästikin, Linnainmaa sanoo.