x

Talous taapertaa taantumaloskassa – Ollila: ”Täytyy löytyä oikeanlainen riskinoton meininki”

Kuva: Lehtikuva
Jorma Ollila puhui taloustoimittajille torstaina.

Jorma Ollilan mukaan kansainvälisen talouden riskit ovat kasvaneet. Hänen mukaan talouden kuva on selvästi muuttunut viimeisen parin kuukauden aikana.

– Se kuva on aika totaalisesti muuttunut, aika hämmentävällä tavalla, Ollila sanoi torstaina taloustoimittajien yhdistyksen tilaisuudessa.

Alkuvuonna markkinoita on heiluttanut keskellä talouden murrosta olevan Kiinan talouskasvun hidastuminen.

– Yhä enemmän kuulee evidenssiä, että mahtavatkohan ne kasvuluvut olla todellisia. Esimerkiksi julkistetut energian kasvuluvut eivät täsmää bkt-kasvulukujen kanssa, Ollila sanoi.

Kiinan ohella alkuvuotta on leimannut rajusti laskenut öljyn hinta maailmanmarkkinoilla. Aiemmin on ajateltu, että sopeutumisvaikeuksien jälkeen öljyn hinnan laskun positiiviset vaikutukset kuluttajille olisivat suuremmat kuin negatiiviset vaikutukset tuottajille ja tuottajamaille.

Nyt tilanne näyttäisi muuttuneen. Halvan öljyn vaikutus kuluttajiin ei ole niin voimakas kuin se tuska, jota öljyn hinnan lasku aiheuttaa öljyntuottajille, niiden alihankkijoille ja tuottajamaille. Vaikutukset näkyvät jo tuottajamaissa.

– Venezuelan, Azerbaidzhanin, Nigerian kohdalla olemme jo nähneet uutisia, että ne ovat hakeneet niin IMF:n hätäapua kauppatasevaikeuksiin kuin myös Maailmanpankin apua kehitysohjelmiensa pitämiseksi yllä, Ollila sanoi.

Talousongelmat eivät ratkea varmistelemalla

Suomen talous on taapertanut taantumaloskassa jo useamman vuoden. Tälle vuodelle Suomen taloudelle on ennustettu hentoista kasvua. Maailmantaloudesta ei näytä tulevan vetoapua Suomen taloudelle.

– Se mitä me tehdään, täytyy omin toimin ansaita ja saada aikaan, Ollila sanoi.

Hänen mukaansa Suomen talousongelmat eivät ratkea vain varmistelemalla ja tekemällä pieniä parannuksia siellä täällä.

– Työmarkkinamalli tarvitsee ison remontin, mutta niin tarvitsee myös useimpien yritysten, suurten ja pienten, mallit joilla ne toimivat. Siellä täytyy löytyä oikeanlainen riskin oton meininki, Ollila sanoi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

HS: Suomalaisprofessori ryöpyttää Trumpia: ”Arvostelukyvytön seksuaalinen häirikkö”

Kuva: Lehtikuva

Arviot Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin aikeista ja persoonasta kovenevat sitä mukaa kun hänen kautensa etenee.

Tällä kertaa vuorossa on kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, joka pelkää Helsingin Sanomien haastattelussa, että Yhdysvallat hakee Trumpin johdolla sotaa.

”On ennustettavissa, että tällainen arvostelukyvytön seksuaalinen häirikkö hakee arvostusta juuri voimapolitiikasta. Trump vetoaa usein ’kunnian’ palautukseen. Hän on huomauttanut, että olisi jo aika, että Yhdysvallat voittaa jonkin sodan”.

Tammikuussa psykiatri ja vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Claes Andersson sanoi Ilta-Sanomille, että Trump käyttäytyy narsistisesti eikä hän välitä toimintansa seurauksista.

Koskenniemikin pohtii Trumpin roolia.

”Onko kyse rooseveltilaisesta vallankaappauksesta vai onko oikeampi vertailukohta Hitler, Mussolini tai Berlusconi. Valitettavasti nämä ovat ne lähihistorialliset kiintopisteet, jotka Trumpia arvioi­taessa tulevat väistämättä esiin, vaikka kuinka yritän välttää lyömästä leimoja.”

Sitoutumattomien ehdokkaiden määrä pudonnut jyrkästi

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Kevään kuntavaaleissa sitoutumattomien valitsijayhdistysten ehdokkaita on yhteensä 805 kappaletta, kertoo Yle.

Valtaosa heistä on mukana yhteislistalla jossakin sitoutumattomassa ryhmässä, jotta läpimenoon olisi mahdollisuus.

Kaikkiaan sitoutumattomien yhteislistoja on Suomessa yli 70 kappaletta. Sitoutumattomien valitsijayhdistysten ehdokkaita on 93 kunnassa.

Viime kuntavaaleissa sitoutumattomat saivat yhteensä läpi 185 ehdokastaan.

Sitoutumattomien ehdokkaiden määrä on laskenut vuosien saatossa. Yle kertoo, että vuoden 2000 kuntavaaleissa puolueisiin sitoutumattomia ehdokkaita oli lähes 1 700. Valituksi tuli 480 ehdokasta eli lähes 4 prosenttia kaikista valtuutetuista.

Vaalitutkija Sami Borg sanoo Ylelle, että sitoutumattomien määrä on vähentynyt muun muassa kuntien ja valtuustojen lukumäärän vähenemisen takia.

– Mutta varmaankin erityisesti 2010-luvulla perussuomalaisten nousu on tarjonnut joissain kunnissa uskottavan protestointikanavan, Borg sanoo.

Suomen Sitoutumattomat ry:n puheenjohtajan Teuvo Niemisen mukaan perussuomalaisten gallup-kannatuksen sulaminen on tulevissa vaaleissa iskun paikka valitsijayhdistysten ehdokkaille.

Tutkija Borg puolestaan muistuttaa, että Suomessa on edelleen kolmattakymmentä kuntaa, joissa sitoutumattomilla ryhmillä on vaaleista toiseen tuntuvaa kannatusta.

Keskustelua aiheesta

WWF: Earth Hour oli muistutus

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Alexander Utkin
Earth Houria vietettiin muun muassa Moskovassa.

Maailman suurinta ilmastotapahtumaa, WWF:n Earth Houria, vietettiin eilen jo yhdettätoista kertaa.

Yksityiset ihmiset, yhteisöt, yritykset ja monet tunnetut maamerkit ympäri maailmaa näyttivät valomerkin ilmaston puolesta sammuttamalla turhat valot tunniksi.

Suomessa tapahtumaa juhlittiin erityisesti ravintoloissa ilmastoystävällisen ruoan äärellä. Mukana oli yli 120 ravintolaa ja kahvilaa ympäri Suomen.

WWF:n Earth Houriin osallistui ennätykselliset 187 maata ja maantieteellistä aluetta, WWF tiedottaa. Valomerkin ilmaston puolesta näytti yli 3 000 maamerkkiä, kuten Sydneyn oopperatalo, Eiffel-torni ja Empire State Building.

WWF:n Earth Hourin avulla on vuosien saatossa edistetty uusiutuvaa energiaa, autettu ilmastonmuutokselle herkillä alueilla asuvia sopeutumaan muuttuviin oloihin ja kannustettu ihmisiä ilmastotekoihin omassa arjessaan.

Valtiot, kaupungit, yritykset ja yksityiset ihmiset ovat tehneet kymmenen vuoden aikana merkittäviä ilmastotekoja, mutta kampanja muistutti, ettei ilmastonmuutoksen torjunnan tarve ole kuitenkaan kadonnut.

– Maailman ilmatieteen järjestö julkaisi vastikään pysäyttäviä lukuja ilmastonmuutoksen tilasta: maapallo on jo lämmennyt 1,1 astetta esiteollisesta ajasta. Pariisin ilmastosopimuksessa sovimme pysyvämme 1,5 asteen rajoissa. Kiire ilmastonmuutoksen torjunnassa on ilmeinen, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Earth Houriin osallistui Suomessa lukuisia maamerkkejä, kuten Oopperatalo, Kansallisteatteri ja Pasilan linkkitorni Helsingissä, Merikeskus Vellamo Kotkassa ja Puijon Torni Kuopiossa.

Tapahtumaan ilmoittautui nelisenkymmentä kaupunkia ja kuntaa, noin 70 koulua ja oppilaitosta sekä yli 200 yritystä ja yhteisöä.

Keskustelua aiheesta

USA:ssa yökerhoampuminen – 1 kuollut, ainakin 14 haavoittunut

Yhdysvalloissa on ammuttu yökerhossa Cincinnatissa Ohiossa.

Ainakin yksi ihminen on kuollut ja 14 haavoittunut, kertoo muun muassa uutiskanava CNN.

Ampuminen tapahtui Cameo-nimisessä yökerhossa pian aamukahden jälkeen paikallista aikaa.

Poliisi kertoo ABC-kanavan mukaan, että ketään ei ole otettu kiinni teosta epäiltynä.

Ampumisen motiivi on yhä epäselvä.

Uutistoimisto AP:n mukaan poliisi epäilee, että yökerhossa on ollut ainakin kaksi ampujaa.

Paikallisten tiedotusvälineiden mukaan useilla haavoittuneista on hengenvaarallisia vammoja.

Yökerhossa oli satoja ihmisiä, kun ampuminen alkoi.

Poliisin mukaan toistaiseksi ei ole syytä epäillä terrorismia.

Uutista päivitetään…

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja esittää uutta mallia – Näin päästään tunnissa Turusta Helsinkiin

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari esittää uutta investointimallia tarpeellisiin väylähankkeisiin.

– Suomi on jäänyt saavutettavuudessa pahasti muita Pohjoismaita jälkeen. Kuntapäättäjät näkevät tarpeen uusille investoinneille, mutta samalla kuntien tosiasialliset mahdollisuudet uusien hankkeiden rahoitukselle ovat rajalliset, Skinnari toteaa.

Hänen mukaansa kuntien tulee jatkossa luoda kumppanuusmalleja esimerkiksi Kuntarahoituksen ja eläkevakuutusyhtiöiden kanssa, joiden avulla uudet suuretkin väylä- ja korjaushankkeet saadaan liikkeelle.

– Samalla päätösvalta hankkeiden toteutuksesta pysyy demokraattisesti valituilla kuntapäättäjillä, Skinnari sanoo.

Skinnarin mukaan tämä edellyttää kokonaan uutta ajattelua.

– Meillä seisoo moni tärkeä väylähanke pelkästään sen takia, että hankkeilla ei ole omistajaa. Esimerkiksi tunnin junayhteys Turusta Helsinkiin voisi olla kaupunkien, maakuntien ja valtion sekä rahoittajien yhteinen elinkaarihanke, jonka omistajuus olisi vahvasti kuntapäättäjillä.

– Toimivia esimerkkejä löytyy useita muualta Euroopasta. Hankkeissa on hyödynnetty muun muassa Euroopan Unionin ESIR – rahoitusta, Skinnari päättää.

Keskustelua aiheesta