-  Emme saa vaalitaistossa selville, mitä ne aidosti tarkalleen haluavat tehdä. Kädenväännöt jätetään hallitusneuvotteluihin, Vilmunen sanoo.

Vilmunen on taloustieteen professori Turun yliopistossa. Hän on toiminut tällä vaalikaudella talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajana.

STT pyysi väistyvää puheenjohtajaa arvioimaan SDP:n, perussuomalaisten ja kokoomuksen talousohjelmia, joissa keinoista velkaantumisen lopettamiseksi saavuttamiseksi linjataan.

VAALIEN alla puolueet ovat sitoutuneet kilpaa ajatukseen, jonka mukaan velkaantuva valtiontalous pitäisi tasapainottaa seuraavan kahden vaalikauden aikana. Yksityiskohtaisin ohjelma löytyy professorin mukaan kokoomukselta.

Kokoomus leikkaisi muun muassa asumistuesta, ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja yritystuista. Leikkauslistassa on mukana myös ylimalkaisempia paloja, kuten “muut menosäästöt” miljardin euron edestä.

-  Siellä on käytetty vanhaa temppua, että on otettu hihasta jokin luku. Niin pitääkin tehdä, että kaikki katsotaan läpi. Mutta mitä se tarkoittaa? Vilmunen kysyy.

Perussuomalaiset leikkaisi kaikesta juustohöylällä, muttei kerro yksityiskohtia. Puolue supistaisi kutakin julkishallinnon alaa noin 2-4 prosenttia vuosittain. Valtion budjetti tälle vuodelle on noin 80 miljardia euroa, eli korkeimmillaan juustohöylä verottaisi noin 13 miljardia vaalikaudessa.

Vilmunen vertaa linjaa 1990-luvun lamassa harjoitettuun sopeutuspolitiikkaan ja kutsuu siitä raa’aksi.

-  Päättäjien tehtävä ei ole juustohöylätä vaan valita.

Puolue jättäisi leikkausten ulkopuolelle esimerkiksi opettajat, sairaanhoitajat ja poliisit. Vilmusen mukaan leikkauksia ei ole mahdollista tehdä niin, että ne osuvat tietylle alalle mutteivät sen työntekijöihin.

Syksyn vaihtoehtobudjetissaan puolue esitti leikkauksia kehitysapuun, pakolaisten vastaanottoon ja puoluetukiin.

SDP linjaa kahden prosentin talouskasvusta ja 80 prosentin työllisyysasteesta, joiden varassa se vahvistaisi julkista taloutta suurimmillaan jopa neljällä miljardilla.

Vilmunen huomauttaa, että viime vuosina keskimääräinen talouskasvu on ollut 1,3 prosenttia. Hänen mukaansa SDP:n ohjelmasta puuttuvat toimenpiteet, jolla kurssi kääntyisi nousuun.

-  Demarit ovat osoittaneet Suomen talouden ongelmakohdat, mutta toimenpiteiden tasolla siellä ei ole mitään.

Lisäksi puolue esittää verojen korotuksia ja menojen leikkauksia yhteensä enimmillään vajaan kolmen miljardin euron edestä. Suurimpia tulolisäyksiä SDP hakee pörssiin kuulumattomien yritysten omistajilleen jakamista osingoista.

Kaiken kaikkiaan Vilmunen arvioi, että puolueiden vaaliohjelmissa jää hieman varjoon talouskasvuun satsaaminen. Vaikka valtiontalous saataisiin nyt tasapainoon, velkaantuminen uhkaisi alkaa myöhemmin uudestaan. Esimerkiksi terveysmenot kasvavat väestön ikääntyessä.

-  Se on pidempi haaste kuin yhden hallituksen mittainen, mutta pitäisi aloittaa jostain.

Ilkka Hemmilä/STT