Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Talouspolitiikan arviointineuvosto haluaa viipymättä suunnitelman julkisen talouden vakauttamisesta – antaa kiitosta kuluvan vuoden finanssipolitiikan linjasta

LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Valtion talousarvioesitys 2022 eduskunnan istuntosalissa Helsingissä.

Talouspolitiikan arviointineuvosto on julkaissut hallituksen politiikkaa 2021 käsittelevän raporttinsa.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Arviointineuvosto toteaa tiedotteessaan, että hallituksen tukitoimet vauhdittivat talouden elpymistä vuonna 2021.

– Arviointineuvosto ei halua kritisoida sitä, että vuoden 2021 finanssipolitiikka olisi ollut liian löysää, neuvoston puheenjohtaja Jouko Vilmunen muotoili tiedotustilaisuudessa tänään.

Lisäksi arviointineuvosto katsoo, että valittua ekspansiivista eli elvyttävää valtion harjoittaman finanssipolitiikan viritystä vuodelle 2022 voidaan pitää tarkoituksenmukaisena aiempia ennusteita heikomman talousnäkymän johdosta.

Julkisen talouden kestävyyden säilyttämiseksi olisi kuitenkin viipymättä laadittava suunnitelma julkisen talouden vakauttamisesta. ”Julkista taloutta tulisi täten alkaa asteittain sopeuttaa. Sopeuttamisen ei tarvitse olla välitöntä, mutta sen pitäisi olla hallituksen suunnitelmia nopeampaa”, raportti summaa.

Neuvoston mukaan hallituksen päätös korottaa menokehystä kesken kauttaan heikentää aiemmin hyvin toimineen kehysmenettelyn uskottavuutta toimia julkisen talouden ankkurina ja menokehityksen hillitsijänä. ”Sen sijaan hallitus olisi voinut pyrkiä luomaan finanssipoliittista liikkumavaraa uusille menotarpeille myös leikkaamalla joitakin muita valtion menoja.”

Raportissa katsotaan nykyisen kriisin osoittaneen, että kyky tukea taloutta finanssipolitiikalla on ensiarvoisen tärkeää. Finanssipoliittista liikkumavaraa on jatkossakin oltava riittävästi, jotta sillä voidaan torjua tulevien kriisien kielteisiä vaikutuksia.

Velka-aste kasvaa edelleen ilman korjaavia toimia

Vaikka talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan ekspansiivinen finanssipolitiikka ja julkisen talouden alijäämä vuonna 2022 ovat perusteltuja, sen mukaan valittu asteittain laskevien menojen finanssipoliittinen linja ei kuitenkaan välttämättä toteudu. Esimerkiksi uudet pandemiaan liittyvät tukitoimet voisivat vaarantaa tämän tavoitteen, jos niille ei tehdä kompensoivia päätöksiä.

Neuvosto on huolissaan siitä, että jo yli vuosikymmenen vallinneen julkisen talouden rakenteellisen alijäämän odotetaan pysyvän suurena myös nykyisen kriisin jälkeen. Juuri tämän vuoksi julkisen talouden vakauttamistoimenpiteiden suunnittelu olisi aloitettava mahdollisimman pian.

Vuoden 2021 loppupuolella laadittujen talousennusteiden mukaan – ennusteiden, jotka on laadittu pitkälti ennen uuden infektioaallon varsinaista alkamista – Suomen ja Euroopan taloudet ovat palaamassa sille trendiuralle, jota niille ennustettiin vuonna 2019. Alhaisesta talouden aktiviteetista vuosina 2020-2021 kertynyt hyvinvointitappio ei arviointineuvoston mukaan kuitenkaan tule katetuksi. Tuotantomenetykset ovat pysyviä. Tuotantokuilun ennustetaan sulkeutuvan vuonna 2022-2023.

Tuotantokuilu tarkoittaa toteutuneen kokonaistuotannon poikkeamaa tuotannosta, joka oli arvioitu mahdolliseksi.

Keskipitkällä aikavälillä velka-aste kasvaa edelleen ilman korjaavia toimia. Tilanteen vakauttamiseksi tulevina vuosina tarvittaisiin vuosittain vakauttamistoimia noin 0,2-0,4 prosentilla suhteessa BKT:hen.

Pitkällä aikavälillä taasen vihreän siirtymän ja ikäsidonnaisten menojen kasvun luomat menopaineet edellyttävät julkisten menojen uudelleenarviointia investointien ja kulutuksen välillä.

T&K-toimintaa tuettava yhä voimakkaammin

Hallituksen kestävyystiekarttaa pitäisi arviointineuvoston tiedotteen mukaan konkretisoida esittämällä yksityiskohtaisesti riittävät poliittiset toimenpiteet julkisen talouden epäsuotuisten näkymien lieventämiseksi.

Arviointineuvosto katsoo, että korkeilla työllisyystavoitteilla on ratkaiseva rooli hallituksen julkisen talouden kestävyyteen tähtäävässä politiikassa. Tämän vuoksi on tarpeen arvioida kaikkia työllisyysuudistuksia kattavasti myös julkisen talouden näkökulmasta.

Arviointineuvoston mukaan hallitus on tehnyt merkittäviä toimia työllisyyden lisäämiseksi, mutta korkea työttömyys rasittaa edelleen julkista taloutta. Neuvosto penääkin lisää toimia pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi.

”Vaikka on vaikeaa suoraan osoittaa, että myönteinen kehitys olisi politiikkatoimien aikaansaamaa, on todennäköistä, että talouden tukeminen kriisin aikana on edistänyt työllisyyttä. Työllisyys on palannut kriisiä edeltäneelle tasolle, mutta työttömyysaste ei ole laskenut vastaavalla tavalla. Monilla toimialoilla on nähtävissä viitteitä tarjontarajoitteista ja siitä, että avoimiin tehtäviin on vaikea löytää tekijöitä. Joillakin toimialoilla, erityisesti palveluissa, toimintaa rajoittavat edelleen koronaan liittyvät rajoitustoimet”, raportti kuvaa.

Ministeriöiden puolestaan olisi selkeytettävä kommunikaatiotaan hallituksen toimien työllisyysvaikutusten arvioinnissa. Neuvoston mukaan hallituksen politiikkatoimien työllisyysvaikutuksiin liittyvä viestintä oli epäselvää vuonna 2021, sillä eri ministeriöt antoivat omia arvioitaan. Arvi0intineuvosto toteaa lisäksi, että olisi myös syytä tunnustaa, että joidenkin uudistusten työllisyysvaikutuksia ei voida luotettavasti arvioida.

Arviointineuvoston mukaan koulutuksen sekä tutkimus ja kehitystoiminnan (T&K) tukien leikkaukset Suomessa 2010-luvun aikana ovat todennäköisesti haitanneet tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Koska talouden tuottavuuskasvu on hidastunut merkittävästi, T&K-toimintaa on neuvoston mukaan syytä tukea voimakkaammin. Kustannusten rajoittamiseksi uudet tukitoimet tulisi kompensoida menoleikkauksilla tai veronkorotuksilla.

Suomessa T&K-verokannusteita käytetään verrattain vähän ja arviointineuvosto katsoo parlamentaarisen työryhmän asettaman tavoitteen ottaa käyttöön laajempi T&K-verotuki perustelluksi.

Uutista päivitetty kello 10.31

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE