”Talouspolitiikkaa tehdään ajassa” – STTK vaatii kasvua kiky-sopimuksen rinnalle

Kuva: Kari Hulkko
STTK:n mukaan kasvua pitää nyt vetää liikkeelle myös hallituksen toimilla. Esimerkiksi asuntotuotannon kasvattaminen kaupunkiseuduilla liikenneinvestointien vipuvaikutuksella on osoittautunut tehokkaaksi toimeksi.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mukaan työmarkkinajärjestöjen neuvottelema kilpailukykysopimus ei yksin pelasta Suomen taloutta.

Se tarvitsee järjestön mielestä rinnalleen tukea hallituksen kasvuhakuisesta talouspolitiikasta. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja investointien alhainen taso uhkaavat heikentää Suomen tulevaa kasvupotentiaalia.

– Hallituksen tulisi tulevassa kehysriihessä linjata myös talouskasvua ja työllisyyttä liikkeelle sysääviä päätöksiä, eikä keskittyä ainoastaan valtion menokaton koskemattomuuden suojeluun. Talouspolitiikkaa tehdään ajassa ja hallitukselle tulisi olla reagointikykyä. Positiiviset kasvuhakuiset päätökset vahvistaisivat luottamusta Suomen talouteen, STTK:n johtaja Jukka Ihanus sanoo.

Suomen tuotannon ollessa merkittävästi potentiaalinsa alapuolella, tuovat kasvuinvestointeihin laitetut eurot itsensä takaisin tulevaisuudessa, STTK huomauttaa.

– Hallituksen toimien avulla saadaan liikkeelle myös yksityisiä investointeja. Esimerkiksi asuntotuotannon kasvattaminen kaupunkiseuduilla  liikenneinvestointien vipuvaikutuksella on osoittautunut tehokkaaksi toimeksi.

Hallituksen tuleekin STTK:n mielestä varmistaa kehysriihessään Raidejokerin rahoitus, tuettava elinkeinoelämän uudistumista lisäämällä Tekesin tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta ja ehkäistävä pitkäaikaistyöttömyyden kasvua mahdollistamalla työttömyysturvan osittainen käyttö palkkatukena tai starttirahana.

Veropohjan aukkojen paikkaamisella voidaan maltillisesti kiristää verotusta ja siten tukea julkisen talouden sopeuttamista ja parantaa verojärjestelmän toimivuutta.

Suomalaiset haluavat sopeuttaa julkista taloutta sekä menoja leikkaamalla että veroja korottamalla.

Tämä käy ilmi STTK:n Aula Research Oy:llä teettämästä kyselystä.

Jos julkista taloutta joudutaan sopeuttamaan nykyistä enemmän, menoleikkauksia kannattaa 38 prosenttia vastaajista, veronkorotuksia 15 prosenttia ja näiden yhdistelmää 26 prosenttia. 20 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa kantaansa. Kyselyssä palkansaajat ovat verosopeutuksen kannalla ja yrittäjät suosisivat menoleikkauksia.

STTK:n mielestä hallituksella tulisi olla nykyistä enemmän liikkumatilaa eri keinojen käytössä, jos julkista taloutta joudutaan sopeuttamaan aiottua enemmän.

– Veropohjan aukkojen paikkaamisella voidaan maltillisesti kiristää verotusta ja siten tukea julkisen talouden sopeuttamista ja parantaa verojärjestelmän toimivuutta. Esimerkiksi pääoma-ja osinkoverotuksessa veropohjaa voidaan laajentaa ja tehdä siitä myös neutraalimpaa, yhteiskuntapoliittisen yksikön johtaja Jukka Ihanus sanoo.

Talouspolitiikan arviointineuvosto on todennut, että maan hallituksen linja talouden sopeuttamisessa on liian kapea. Hallitus kannattaa vain julkisten menojen leikkausta eikä ottaa halua verotusta mukaan finanssipolitiikan työkalupakkiin.

Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta sähköisen kansalaistutkimuksen 19.2.–7.3. välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 1 407 henkilöä. Otos edustaa täysi-ikäisiä suomalaisia iän ja sukupuolen perusteella painotettuna.

Kansanedustajien suuri ihmetys: Mihin hallitus unohti hätäkeskukset ja viinalain?

Kuva: lehtikuva/petteri lehtinen
Liikenneonnettomuus vaati kahden ihmisen hengen Hartolassa Itä-Hämeessä 4-tiellä 1.helmikuuta 2007. Nelostie oli suljettu liikenteeltä Hartolan keskustan kohdalla. Hämeen hätäkeskuksen tietojen mukaan onnettomuuden osapuolina ovat kuorma-auto ja kaksi henkilöautoa.

SDP:n hallintovaliokunnan kansanedustajat Sirpa PaateroMika Kari ja Joona Räsänen kiittävät hallituksen täydentävään budjettiehdotukseen sisältyneitä panostuksia poliisin, Suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen resursseihin. Samalla kansanedustajat ihmettelevät, ettei hälytyskeskuksien resurssivajetta korjattu samalla. Myös varautuminen alkoholilain tuomiin resurssipaineisiin puuttuu esityksestä.

– Hätäkeskuslaitoksen kohdalla talousarvioon sisältyvä miljoonan euron leikkaus jo aiemmin aliresursoituun toimintaan uhkaa heikentää turvallisuusviranomaisten palvelutasoa ja henkilöstön työssä jaksamista kestämättömälle tasolle. Hätäkeskusten toimintakyvyn heikkeneminen näkyy merkittävällä tavalla muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden toiminnassa, jossa se pidentää vasteaikoja, lisää tehtävämääriä ja aiheuttaa resurssien epätarkoituksenmukaista kohdentumista. On käsittämätöntä, että näitä leikkauksia ei poistettu täydentävässä talousarviossa, kansanedustajat painottavat.

– Turvallisuusviranomaisille joudutaan koko ajan etsimään välttämätöntä rahoitusta uusien tehtävien hoitoon. Perustoiminnan rahoitus on kuitenkin kroonisen alimitoitettua. On hämmästyttävää, miten hallitus samaan aikaan luo uusia resurssipaineita omilla toimillaan, kuten alkoholilain kohdalla on nähtävissä.

Sisäministeriön arvion mukaan alkoholilain uudistus aiheuttaa poliisille 170 henkilötyövuoden lisäystarpeen.  Poliisin henkilöstömenoja lisäisi muun muassa hälytystehtävien lisääntyminen erityisesti viikonloppuisin, työn painopisteaikojen muuttuminen, haitta- ja ylityökustannusten lisääntyminen, kiinniotettujen kuljetuskustannusten lisääntyminen, kiinniotettujen vartiointitarpeen lisääntyminen ja päihtyneiden henkilöiden rikosten selvittäminen sekä rikosten esitutkinta.

– Poliisi haluaisi täysin oikeutetusti pysyvyyttä ja ennakoitavuutta rahoituksensa suhteen. Nyt poliisin budjettia kuitenkin tarkastellaan kolmatta kertaa tänä vuonna. Tämä luo tarpeettomia rasitteita toiminnan suunnitteluun ja muutenkin kuormitetuille työntekijöille, jotka elävät pahimmillaan pätkätyösuhteissa.

Paperiliitto hyväksyi neuvottelutuloksen yksimielisesti

Kuva: Thinkstock

Paperiliiton liittovaltuusto hyväksyi tänään perjantaina yksimielisesti neuvottelutuloksen Paperiteollisuuden työehtosopimukseksi.

Sopimuskausi on kaksi vuotta 10.11.2017–30.11.2019.

Neuvottelutulos Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välisissä neuvotteluissa syntyi viikko sitten perjantaina. Paperiliiton tes-neuvottelukunta hyväksyi neuvottelutuloksen yksimielisesti. Samoin liiton hallitus päätti yksimielisesti esittää neuvottelutulosta liittovaltuuston hyväksyttäväksi.

”Kalliit hinnat vaikuttavat monen lapsiperheen talouteen” – SDP:n Taavitsainen vaatii koulukuvausmaksujen suitsimista

Satu Taavitsainen.

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen jätti ministerille kirjallisen kysymyksen koulukuvausten korkeista maksuista ja lasten arjen lähiympäristöissä tapahtuvasta markkinoinnista.

– Lasten valokuvat ovat ihania! Valitettavasti päiväkodeissa ja kouluissa otettavien jokavuotisten valokuvien kalliit hinnat vaikuttavat todella monen lapsiperheen talouteen, kertoo Taavitsainen.

– Lasten ja nuorten elämässä se, että voi saada samanlaisia tavaroita kuin ikätoverit, esimerkiksi juuri koulukuvia, on tärkeää yhteenkuuluvuuden rakentumiselle. Pidän päiväkoti- ja koulukuvapakettien hintojen suitsimista perheiden talouden ja lasten tasa-arvoisuuden kannalta tärkeänä asiana, tähdentää Taavitsainen.

Lasten valokuvat ovat ihania!

Taavitsaisen mukaan lapsiin kohdistetaan yhä enemmän vaikeasti tunnistettavaa markkinointia television, internetin ja puhelimen kautta. Kulutuskulttuurin voimistumiseen voidaan vaikuttaa hillitsemällä lapsiin suunnattua markkinointia ja ohjaamalla lapsia vastuulliseen kuluttamiseen ja kriittiseen medialukutaitoon. Avainasemassa tässä ovat kotien lisäksi päiväkodit ja koulut.

– Kysyin kirjallisesti ministeriltä, mihin toimiin hän aikoo ryhtyä päiväkoti- ja koulukuvien hintojen alentamiseksi ja miten hän aikoo puuttua lasten eriarvoistumiskehitykseen, joka alkaa jo päiväkodissa ja peruskoulussa. Kysyin myös, kuinka ministeri aikoo turvata lapsen aseman kuluttajana ja hillitä markkinointia lasten ja nuorten arjen lähiympäristöissä.

Halla-aho: Tämä on syytä lopettaa nyt – ”Meille on siitä pelkkää haittaa”

Kuva: lehtikuva/jussi moilanen
Jussi Halla-aho.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että kinastelu puolueesta irtautuneiden sinisten kanssa on aika lopettaa. Halla-ahon mukaan vaikuttaa siltä, että perussuomalaisten sanomat eivät ylitä median uutiskynnystä, elleivät ne liity maahanmuuttoon tai riitelyyn sinisten kanssa.

– Sinisille meitä vastaan hyökkäily meitä vastaan on ainoa keino saada julkisuutta. Muille puolueille se on herkkua, mutta meille siitä on pelkkää haittaa, Halla-aho sanoi.

Halla-aho oli puolueen tiedotustilaisuudessa närkästynyt Yleisradiolle siitä, että se ei keskiviikon pääuutislähetyksessään maininnut perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia, vaikka muiden oppositiopuolueiden kannat esiteltiin.

– Perussuomalaiset olivat mystisesti lakanneet olemasta. Yksi syy voi tietysti olla, että perussuomalaiset esitti Yleisradion rahoituksen leikkaamista, Halla-aho moitti.

Halla-aho ennakoi, että edessä voi olla hallituskriisi itsenäisyyden juhlavuoden ja presidentinvaalien jälkeen, jos sote-uudistus taas jumittuu perustuslakivaliokuntaan.

– Hallitusta pitää kasassa lähinnä se, että tämänhetkiset heikot hallituskumppanit ovat kokoomukselle paras mahdollisuus saada oma kärkihankkeensa, eli sote-uudistus, läpi.

Valtiosihteeri tunnusti takakonttimatkansa, saa poliisilta rangaistuksen – näin kaikki tapahtui

Rikoskomisario, tutkinnanjohtaja Pekka Seppälä kertoo Demokraatille, että henkilö, joka poistui 11.6.2017 Kesärannasta auton takakontissa saa teostaan rangaistuksen.

Seppälä ei puhu nimillä, mutta käytännössä kyse on julkisuudessa esillä olleesta tapauksesta, jossa nykyisen sinisen eduskuntaryhmän valtiosihteeri Samuli Virtanen oli tapaamassa pääministeri Juha Sipilää (kesk.) tämän virka-asunnolla Kesärannassa.

Tapahtumat liittyivät käynnissä olevaan hallituskriisiin.

– Epäilty takakontissa ollut mies on kertonut poliisille oman käsityksensä tapahtumista ja niihin johtavista syistä. Hän on myöntänyt teon, rikoskomisario Pekka Seppälä toteaa.

Rangaistukseksi poliisi antoi huomautuksen, koska tapahtuneessa liikennerikkomuksessa on otettu huomioon teon vähäisyys ja teon olosuhteet. Myös sakkorangaistus olisi voinut olla mahdollinen.

Pekka Seppälä korostaa, että huomautus tarkoittaa sitä, että kyseessä on moitittava liikennerikkomus.

Poliisin mukaan takakontissa ollut halusi vältellä toimittaja.

– Hän on tullut takakontista pois matkustettuaan tieliikennelain mukaisella yleisellä tiellä (Kesärannantiellä) noin 20-30 metrin matkan. Tässä on ajettu hyvin lyhyt matka yleisen tien puolella eli tiellä, joka on suljetun alueen porttien ulkopuolella. Ennen kuin muuttuu vilkaaksi tieksi, hän on tullut noin 20 metrin matkan päästä takakontista ulos.

– Poliisi ei tietenkään hyväksy tämänkaltaista toimintaa. Poliisin tehtävä on valvoa, että lakia ja määräyksiä noudatetaan.

Auton kuljettajan osalta esitutkinta keskeytetty, koska kuljettajan henkilöllisyydestä ei ole saatu tietoa eikä tapaukselle ole ilmaantunut yhtään silminnäkijää.

Käytännössä Samuli Virtanen olisi voinut kertoa, kuka autoa ajoi, mutta hänellä on niin kutsuttu itsekriminointisuoja, jonka vuoksi hän ei ole velvollinen paljastamaan kuljettajan henkilöllisyyttä.

– Takakontissa ollut piti itseään ainoana syyllisenä. Hän ei halunnut kertoa kuljettajan henkilöllisyyttä. Hänen kauttaan ei ole selvinnyt meille mahdollinen kuljettaja tai käytetty auto.

Tapahtumasta oli tehty poliisille kaksi tutkintapyyntöä.