”Talouspolitiikkaa tehdään ajassa” – STTK vaatii kasvua kiky-sopimuksen rinnalle

Kuva: Kari Hulkko
STTK:n mukaan kasvua pitää nyt vetää liikkeelle myös hallituksen toimilla. Esimerkiksi asuntotuotannon kasvattaminen kaupunkiseuduilla liikenneinvestointien vipuvaikutuksella on osoittautunut tehokkaaksi toimeksi.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mukaan työmarkkinajärjestöjen neuvottelema kilpailukykysopimus ei yksin pelasta Suomen taloutta.

Se tarvitsee järjestön mielestä rinnalleen tukea hallituksen kasvuhakuisesta talouspolitiikasta. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja investointien alhainen taso uhkaavat heikentää Suomen tulevaa kasvupotentiaalia.

– Hallituksen tulisi tulevassa kehysriihessä linjata myös talouskasvua ja työllisyyttä liikkeelle sysääviä päätöksiä, eikä keskittyä ainoastaan valtion menokaton koskemattomuuden suojeluun. Talouspolitiikkaa tehdään ajassa ja hallitukselle tulisi olla reagointikykyä. Positiiviset kasvuhakuiset päätökset vahvistaisivat luottamusta Suomen talouteen, STTK:n johtaja Jukka Ihanus sanoo.

Suomen tuotannon ollessa merkittävästi potentiaalinsa alapuolella, tuovat kasvuinvestointeihin laitetut eurot itsensä takaisin tulevaisuudessa, STTK huomauttaa.

– Hallituksen toimien avulla saadaan liikkeelle myös yksityisiä investointeja. Esimerkiksi asuntotuotannon kasvattaminen kaupunkiseuduilla  liikenneinvestointien vipuvaikutuksella on osoittautunut tehokkaaksi toimeksi.

Hallituksen tuleekin STTK:n mielestä varmistaa kehysriihessään Raidejokerin rahoitus, tuettava elinkeinoelämän uudistumista lisäämällä Tekesin tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta ja ehkäistävä pitkäaikaistyöttömyyden kasvua mahdollistamalla työttömyysturvan osittainen käyttö palkkatukena tai starttirahana.

Veropohjan aukkojen paikkaamisella voidaan maltillisesti kiristää verotusta ja siten tukea julkisen talouden sopeuttamista ja parantaa verojärjestelmän toimivuutta.

Suomalaiset haluavat sopeuttaa julkista taloutta sekä menoja leikkaamalla että veroja korottamalla.

Tämä käy ilmi STTK:n Aula Research Oy:llä teettämästä kyselystä.

Jos julkista taloutta joudutaan sopeuttamaan nykyistä enemmän, menoleikkauksia kannattaa 38 prosenttia vastaajista, veronkorotuksia 15 prosenttia ja näiden yhdistelmää 26 prosenttia. 20 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa kantaansa. Kyselyssä palkansaajat ovat verosopeutuksen kannalla ja yrittäjät suosisivat menoleikkauksia.

STTK:n mielestä hallituksella tulisi olla nykyistä enemmän liikkumatilaa eri keinojen käytössä, jos julkista taloutta joudutaan sopeuttamaan aiottua enemmän.

– Veropohjan aukkojen paikkaamisella voidaan maltillisesti kiristää verotusta ja siten tukea julkisen talouden sopeuttamista ja parantaa verojärjestelmän toimivuutta. Esimerkiksi pääoma-ja osinkoverotuksessa veropohjaa voidaan laajentaa ja tehdä siitä myös neutraalimpaa, yhteiskuntapoliittisen yksikön johtaja Jukka Ihanus sanoo.

Talouspolitiikan arviointineuvosto on todennut, että maan hallituksen linja talouden sopeuttamisessa on liian kapea. Hallitus kannattaa vain julkisten menojen leikkausta eikä ottaa halua verotusta mukaan finanssipolitiikan työkalupakkiin.

Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta sähköisen kansalaistutkimuksen 19.2.–7.3. välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 1 407 henkilöä. Otos edustaa täysi-ikäisiä suomalaisia iän ja sukupuolen perusteella painotettuna.

Antti Häkkäsestä odotetusti uusi oikeusministeri – ensimmäinen juristi hallitukseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Antti Häkkänen (kok.) on uusi oikeusministeri.

Uudeksi oikeusministeriksi nousee kokoomuslainen juristi Antti Häkkänen. Hän on 32-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Mäntyharjulta.

Häkkänen on kokoomuksen varapuheenjohtaja. Eduskunnassa hän on toiminut hallintovaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsenenä.

Kokoomuksen toinen juristikansanedustaja Ben Zyskowicz sanoi jo aiemmin, ettei ole käytettävissä oikeusministeriksi. Hän perusteli asiaa terveyssyillä. Hän ei ole koskaan ollut käytettävissä ministeriksi, koska hän on kertonut kärsivänsä vaikeasta migreenistä.

Häkkästä pidettiin lähes varmana salkunsaajana viimeistään sen jälkeen, kun hän keskeytti eilen Yhdysvaltain-matkansa.

Oikeusministerin salkun siirtymisestä perussuomalaisilta kokoomukselle päätettiin alkuviikosta hallituksen puoliväliriihessä. Perussuomalaiset puolestaan saa urheilu- ja kulttuuriasiat Sanni Grahn-Laasosen (kok.) opetus- ja kulttuuriministerin salkusta.

Riihessä päätettiin, että jokainen puolue saa yhden uuden salkun ja valitsee itse uuden ministerinsä. Keskusta kertoi jo aiemmin tänään, että uusi maa- ja metsätalousministeri on kansanedustaja Jari Leppä. Perussuomalaisten uusi kulttuuri-, urheilu- ja Eurooppaministeri on kansanedustaja Sampo Terho.

Iso ministeriruletti pyörähti liikkeelle talvella, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) huolestui oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) kohtuuttomasta työtaakasta. Se sai hänet pohtimaan, pitäisikö ministerien määrää sittenkin lisätä. Lindström joutui maaliskuussa viikoksi sairauslomalle muun muassa korkean verenpaineen takia. Lindström jatkaa työministerinä.

Juttua päivitetty lisätiedoilla

Perussuomalaisten ministeripaikasta äänestettiin – kulttuurin salkku Sampo Terholle

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Uudeksi kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeriksi on valittu perussuomalaisten Sampo Terho. 39-vuotias Terho on puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja ehdolla puolueen puheenjohtajaksi.

Kulttuuri- ja urheiluministerin tehtävien siirtymisestä kokoomukselta perussuomalaisille päätettiin alkuviikosta hallituksen puoliväliriihessä, kun ministerien määrää päätettiin lisätä kolmella. Tehtäviä on hoitanut Sanni Grahn-Laasonen, jolle jää opetusministerin tehtävät.

Ministeriehdokkaana äänestettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmässä. Ehdolla oli myös kansanedustaja Mika Niikko.

Myös perussuomalaiset hyväksyi hallintarekisterin – Soini joulukuussa 2015: ”Hallintarekisteriä ei viedä eteenpäin”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Talousvaliokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Kaj Turunen (ps.).

Eduskunnan talousvaliokunta on hyväksynyt mietinnön lakiesityksestä, johon kiistelty hallintarekisteri sisältyy.

Arvo-osuusjärjestelmää koskeva lakiesitys etenee eduskunnan suureen saliin. Oppositio on jättänyt mietintöön vastalauseen ja esittää lakiesityksen hylkäämistä.

Valiokunta käsitteli istunnossaan asiasta kutakuinkin saman paperin kuin viime keväänä, sillä hallitus ei ole antanut eduskunnalle uutta esitystä asiasta.

Valiokunta ehdottaa kuitenkin kolmea lausumaa. Valiokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) korosti ensimmäistä lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää hallitusta valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan verottajan tiedonsaanti hallintarekisteröidyistä osakkeista osinkoa saavista henkilöistä.

Lausuman mukaan tunnistamatta jäävältä edunsaajalta perittävä lähdevero on ”riittävän kannustava”. Turusen mukaan hallitus ei kuitenkaan ole sopinut lähdeveron suuruudesta.

Hallintarekisteriä aiemmin vastustaneille perussuomalaisille tarjottiin jo viime vuonna ratkaisuksi lähdeveron korottamista. Turuselle lähdeveron korotus ei kuitenkaan tuolloin riittänyt.

Turusen mukaan hallintarekisteristä keskusteltiin alkuviikon hallituksen puoliväliriihessä.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on toistuvasti vastustanut hallintarekisteriä. Esimerkiksi marraskuussa 2015 Soini kirjoitti blogissaan hallintarekisteriin liittyvän ”lukuisia moraalisia ja käytännön ongelmia”.

– Hallintarekisteriä ei viedä eteenpäin. Päätös on oikea ja vastaa perussuomalaisten linjaa. Tämä on ollut johdonmukainen kantamme jo viime eduskuntakaudella, Soini kirjoitti joulukuussa 2015.

SDP:n Lauri Ihalainen kritisoi hallituksen toimintatapaa, jossa asia tuotiin valiokuntaan vain parin päivän varotusajalla. Hän myös epäilee valiokunnan lausumien vaikutusta lain lopulliseen sisältöön.

Ex-opetusministeri puoliväliriihen annista: ”Suuret puheet, pienet teot”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Jukka Gustafsson.

Hallitus ilmoitti puoliväliriihessä, että se hakee lisäpanostuksia osaamiseen ja koulutukseen pääomituksen avulla.

Tekesille ja Suomen Akatemialle varataan molemmille 60 miljoonan euron pääomitus. Lisäksi valtio varautuu pääomittamaan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä ja -välineitä omistavaa ja ylläpitävää osaamiskeskusta tai muuta yhtiötä yhteensä 80 miljoonalla eurolla.

– Yliopistojen näkökulmasta hallituksen puoliväliriihen anti näyttää jääneen todella laihaksi, sanoo kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Jukka Gustafsson (sd.).

Gustafsson muistuttaa, että kaksi vuotta sitten kokoomus esitti opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen toimesta yliopistojen kuntoon laittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi miljardin euron pääomituskierrosta yliopistoille.

– Viime syksynä Grahn-Laasonen antoi ymmärtää, että hallitus lisää yliopistojen pääomitusta tuntuvasti. Jälleen kerran voi todeta, että hallituksella tuntuu olevan suuret puheet, mutta pienet teot, hän ihmettelee.

Missä viipyy paljon lupailtu yliopistojen pääomittaminen?

Hallitus on leikannut yliopistojen rahoituksesta noin 150 miljoonaa euroa.

Tutkimuksen tilannetta kurjistavat Tekesin 130 miljoonan euron sekä Suomen Akatemian 10 miljoonan euron leikkaukset.

Gustafsson laskeee, että pelkästään yliopistoilta vietyjen kiky-leikkausten kompensoiminen vaatisi 3–4 prosentin tuotolla jo yli miljardin pääomasijoitusta. Kilpailukykysopimus toi yliopistojen rahoitukseen viime kesänä 13,9 miljoonan euron lisäleikkauksen.

Jukka Gustafsson toimi opetusministerinä vuosina 2011-2013.

Hoitajat pelkäävät: Jokaista työvuoroa varten solmitaan erillinen työsopimus

Kuva: Lehtikuva / Samuli Ikäheimo

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ei hyväksy sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus maksatetaan työntekijöille.

Liiton edustajisto vaatii, että henkilöstö – joka on epätietoinen tulevasta – on otettava mukaan sote-uudistuksen maakuntatason valmisteluun.

– Noudatettavalla henkilöstöpolitiikalla on suora vaikutus uudistuksen onnistumiseen ja työntekijöiden työhyvinvointiin, koolla oleva edustajisto muistuttaa.

Noin 200 000 sosiaali- ja terveysalan työntekijän työnantaja vaihtuu uudistuksen myötä. Superilaiset ovat huolissaan, että yhtiöittämisvelvoite ja valinnanvapaus toteutuessaan heikentäisivät henkilöstön asemaa ja työsuhteiden ehtoja.

– On oletettavaa, että epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät.

Super uskoo, että yhtiömuotoisella työnantajalla voi olla houkutus ryhtyä ”tes-shoppailuun” ja valita työnantajalle edullisempi yksityissektorin työehtosopimus. Tämä tarkoittaa työntekijöiden työsuhteen ehtojen, kuten palkkauksen, heikkenemistä. Palkan alentuessa myös eläke-edut heikkenevät.

Hoidettavat asiakkaat ovat joka päivä avun tarpeessa.

Liitto pelkää, että yksityisissä hoiva-alan yrityksissä yleistyvät niin sanotut runkosopimukset. Ne ovat vain työnantajan ja työntekijän välisiä aiesopimuksia työllistämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaista työvuoroa varten solmitaan erillinen työsopimus.

– Tässä työntekijälle ei turvata mitään suojaa esimerkiksi sairauspoissaoloissa. Tämä selittää osaltaan yksityisen sektorin matalampia sairauspoissaoloja. Säilyttääkseen palkkansa työntekijän on työskenneltävä myös sairaana.

Sama logiikka toimii Superin mukaan myös niin sanotuissa nollasopimuksissa, joissa työaikaa ei ole sovittu tarkemmin.

– Hoito- ja hoiva-aloille nämä työsopimusmallit eivät sovellu. Hoidettavat asiakkaat ovat joka päivä avun tarpeessa.

Super moittii myös sitä, että lakiehdotuksen valmistelussa ei ole tehty kattavaa henkilöstövaikutusten arviointia.

– Uudistuksen vaikutukset työntekijöihin tulevat olemaan lähinnä negatiivisia. Paine säästöihin on kova ja oletettavaa on, että säästöjä pyritään saamaan aikaan henkilöstömenoista säästämällä.

Superin edustajisto muistuttaa, että päätökset koskettavat valtaosin naisia.

– Mikäli edellä mainitut uhkakuvat toteutuvat, uudistuksen negatiiviset seuraukset lisäävät entisestään naisten ja miesten välistä epätasa-arvoa suomalaisessa työelämässä.