Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

Talousremontin keinojen vaikutukset kyettävä mittamaan

Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina 12. helmikuuta kaupungin “talous- ja strategiaprosessin” eli sen, miten ja minkälaisessa aikataulussa vuoden 2019 talousarvion rakentaminen etenee. Kaupunginvaltuusto puolestaan päätti viime marraskuussa uudesta, vuoteen 2030 ulottuvasta kaupunkistrategiasta, minkä varaan vuoden 2019 talouden suunnittelu perustuu.

Atanas Aleksovski

Tampereen talous on viime vuodet ollut alijäämäinen. Jo ennen viime vuoden kunnallisvaaleja tiedettiin, että talous on saatava tasapainoon. Talouden sopeuttamistarve on 40-50 miljoonaa euroa. Ongelmaa ratkaistaessa on tarkasteltava sekä tuloja että menoja.

Kaikki tietävät ja tunnustavat, että julkisten palveluiden taso riippuu siitä, minkälaisessa kunnossa on julkinen eli valtion ja kuntien talous. Vahva talous, vahvat palvelut. Heikko talous, heikot palvelut.

Kun talouden tasapainottamisohjelmaa laaditaan, on tärkeää, että jokaisen sen sisältämän toimenpiteen vaikutukset ovat arvioitavissa. Eli on kyettävä mittaamaan, paljonko minkäkin toimenpiteen toteuttamisesta syntyy säästöä.

Säästöjen pitää kohdistua kaikkiin kaupungin toimintasektoreihin, jokainen kivi on käännettävä. On pyrittävä rakenteellisiin uudistuksiin, joista saatavat säästöt ovat yleensä pysyviä. Esimerkiksi hallintoa voidaan uudistaa ja keventää hyödyntämällä digitalisaation antamia mahdollisuuksia.

Uudistuksista huolimatta henkilöstön asema on turvattava. On käytettävä hyväksi niin sanottua luonnollista poistumaan etenkin eläköitymistä.

Kaikkea ei voi leikata

Vaikka Tampereen talouden kuntoonsaattaminen edellyttää osin raskaitakin toimia, on asioita, joihin ei pidä koskea. Mielestäni subjektiivinen päivähoito-oikeus on yksi niistä. Se edistää hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä ehkäisee eriarvoistumista ja syrjäytymistä.

Toiseksi peruskoulujen ryhmäkokoja ei pidä kasvattaa. Liian suurissa ryhmissä oppilaiden yksilöllisiä tarpeita on vaikea havaita. Liian isot ryhmät haittaavat myös oppilaiden yksilöllistä opettamista ja opinnoissa auttamista.

Tampere on aina nojautunut kehityksessään koulutukseen. Niinpä jokaiselle peruskoulun päättäneelle on edelleenkin syytä tavoitella opiskelupaikkaa. Niin lukio-, ammmatillisen – kuin korkeakoulutuksenkin parissa riittää jatkuvasti parannettavaa.

Sanomattakin on selvää, että säästöillä ei saa häiritä lakisääteisiä palveluita.

Pormestari Lauri Lylyn pormestariohjelmassa työllisyys nostettiin kaupungin ykkösasiaksi. Yleinen taloudellinen kehitys ja kännistetyt työllistämistoimet ovat työntäneet työllisyyden suotuisaan kehitykseen. Kehitystä on syytä tukea, sillä mitä enemmän ihmiset työllistyvät, sitä enemmän kaupunki saa verotuloja. Verotulojen kasvu on myönteisin vauhdittaja kaupungin talouden tilanteen oikaisemisessa. Mahdollisesta verotulojen kasvustakin on toivottavaa saada mahdollisimman tarkkaa ennakkotietoa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE