Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Työmarkkinat

Taloustieteilijä lataa vaihtoehdot tiskiin: Kikyt pois ja 3,3 prosentin palkankorotukset tai kiky-tuntien pysyessä isommat korotukset

Istock

Suomen kustannuskilpailukyky näyttäisi taloustieteilijä Lauri Kajanojan mukaan pysyvän ennusteiden valossa suurin piirtein ennallaan, jos muilla aloilla päädytään kustannusvaikutuksiltaan samanlaisiin sopimuksiin kuin Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välillä. Teollisuusliiton työntekijöiltä otettiin kiky-tunnit pois ja palkankorotukset ovat 3,3 prosenttia kahden vuoden aikana.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Eri aloilla 24 kiky-tuntia on otettu eri tavoilla käyttöön, joten niillä on myös hiukan erilaiset kustannusvaikutukset.

– Kustannuskehityksen näkökulmasta toinen vaihtoehto 3,3 prosentin korotuksille ja kiky-tunneista luopumiselle on, että palkankorotukset ovat vähän korkeampia ja kiky-tunteja ei oteta pois, Kajanoja sanoo.

Toisin sanoen, jos kiky-tunnit edelleen pidetään sopimuksessa, sama kustannusvaikutus tulisi Kajanojan mukaan isommista palkankorotuksista.

Kajanoja toimii Suomen Pankissa johtokunnan neuvonantajana vastuualueenaan kotimainen talouspolitiikka. Hänen laskelmiaan on käytetty muun muassa alkuperäisen kiky-sopimuksen yhteydessä.

Hän huomauttaa, että eri aloilla voidaan tehdä erilaisia muitakin tekstimuutoksia kuin vuosityönajan muuttaminen ja niillä on oma kustannusvaikutuksensa suuntaan tai toiseen.

”Vertailussa kilpailijamaihin on oleellista ottaa huomioon myös palkkaliukumat.”

Kajanojan mukaan palkanmaksukykyä kannattaa mitata työn tuottavuuden ja ulkomaankaupan vaihtosuhteen avulla. Kahtena seuraavana vuotena niiden voi odottaa kehittyvän kilpailijamaissa keskimäärin suunnilleen samoin kuin Suomessa.

Hänen laskelmiensa perusteella työn hinnan nousu Suomessa on tänä ja ensi vuonna yhteensä noin viisi prosenttia. Euroopan komission ja OECD:n ennusteiden mukaan työn hinta nousee esimerkiksi Saksassa 4,6–5 prosenttia. Ruotsissa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa ennustettu nousu on nopeampaa kuin viisi prosenttia, mutta valuuttakurssien odotetaan muuttuvan ja myös työn tuottavuuden ennustetaan kohenevan Suomea enemmän.

– Vertailussa kilpailijamaihin on oleellista ottaa huomioon myös todennäköiset palkkaliukumat. Laskelmassa oletukseni on, että Suomessa palkkaliukuma on tänä ja ensi vuonna keskimäärin 0,4 prosenttia koko taloudessa.

Palkkaliukumalla tarkoitetaan sitä, että palkkakustannukset nousevat todellisuudessa vähän enemmän kuin pelkästään sopimuskorotukset, kun ihmiset vaihtavat esimerkiksi vaativampiin työtehtäviin.

– Millä tahansa työnantajalla on mahdollisuus aina maksaa isompia korotuksia niin halutessaan, ja siitä tulee palkkaliukumia. Sen sijaan pienempiä korotuksia ei ole mahdollista maksaa yleissitovilla aloilla.

STT–Sanna Nikula

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
22.9.2020
Ministeri Kiuru sanoo suoraan Demokraatille: ”Kyllä tämä tilanne on erittäin huolestuttava”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE