Politiikka

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö kohuennusteesta: ”Toivoisin, että menetelmiä avattaisiin”

Kari Hulkko
Kari Hulkko
Kari Hulkko

Taloustutkimus Oy:n tutkimuspäällikkö Juha Rahkonen pitää Iltalehden maanantai-iltana julkaisemaa presidentinvaaliennustetta tervetulleena mutta korostaa, ettei sitä pidä sekoittaa gallup-tutkimukseen. Accuscoren Iltalehdelle tekemä analyysi perustuu Taloustutkimuksen tekemiin kannatusmittauksiin, joita ovat tilanneet muun muassa Yleisradio, Helsingin Sanomat ja Alma Media.

– Yleensä kun laitetaan useampia tutkimuksia yhteen, saadaan todennäköisesti tarkempi ennuste. Erona meidän kyselytutkimuksiin on se, että tässä yritetään simuloida sitä mitä tulee tapahtumaan. Meidän kyselyissä ei spekuloida, vaan ne kertovat sen hetkisen tilanteen, Rahkonen sanoo.

Hän pitää analyysin ongelmana sitä, ettei Accuscore avaa käyttämiään menetelmiä.

– En pidä ollenkaan huonona, että tutkimustietoja jatkojalostetaan. Se on osa demokratiaa. Ongelmana tässä on, ettei menetelmiä voi arvioida. Toivoisin, että menetelmiä avattaisiin mahdollisimman paljon, koska tuloksilla on yleistä yhteiskunnallista merkitystä.

Taloustutkimus on Rahkosen mukaan omien menetelmiensä suhteen avoin. Esimerkiksi viime viikolla julkaistujen Alma Median ja Helsingin Sanomien kannatusmittausten välinen kymmenen prosenttiyksikön ero Sauli Niinistön kannatuksessa johtui Rahkosen mukaan mittaustavasta. Kyselyt oli tehty samaan aikaan.

Mikään menetelmä ei ole aukoton. Sen takia olisi hirveän tärkeä kertoa miten tiedot on kerätty.

– Almalla käytettiin internetpaneelia, HS:n kysely tehtiin pelkästään puhelimessa. Internetpaneeliin valikoituu kaupunkilaista, nuorehkoa ja liberaalia porukkaa, kun Niinistön kannatus on kaikkein voimakkaimmillaan iäkkäämmän väestön keskuudessa pienemmilläkin paikkakunnilla. Eli nettipaneeli saattoi aliarvioida Niinistön kannatusta.

Rahkonen ei osaa arvioida kumman Alma Median vai Helsingin Sanomien tilaama tutkimus oli Niinistön kannatuksen suhteen enemmän oikea.

– Mikään menetelmä ei ole aukoton. Sen takia olisi hirveän tärkeä kertoa miten tiedot on kerätty. Menetelmä vaikuttaa lopputulokseen, kun vastaajiksi valikoituu erilaista porukkaa. Monissa muissa kyselyissä myös sananmuodoilla on ratkaiseva merkitys. Tässä niin ei ole.

Vaalien viime hetkien gallupien yhteydessä puhutaan usein Yhdysvalloissa tutkitusta bandwagon-ilmiöstä, jossa ihmiset hakeutuvat suosiotaan vahvasti kasvattavien ehdokkaiden kelkkaan.

– Yhdysvalloista on saatu semmoinen luku, että gallup-tulosten julkaiseminen voi vaikuttaa hyvässä nosteessa olevan ehdokkaan kannatukseen jopa kuusi prosenttiyksikköä ihan sen takia, että ihmiset lähtevät mukaan.

Vaikutuksen arviointia sekoittaa Rahkosen mukaan nyt käytävien presidentinvaalien poikkeuksellinen asetelma.

– Vertailukohtaa ei oikein ole. Toisen kierroksen osalta asetelma olisi klassisempi, mutta ilman muuta gallupit ja ennusteet vaikuttavat. Se millä tavalla ne sen tekevät, on hirveän vaikea erottaa kaikesta muusta tiedosta mitä äänestäjät saavat.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat