Useimmat kuitenkin pitävät taloyhtiönsä taloustilannetta vakaana kustannusten noususta huolimatta. Vain pari prosenttia vastaajista arvioi maksukykyyn kohdistuvan uhan suureksi.

Alustavien arvioiden mukaan kerrostaloyhtiöiden hoitovastikkeita korotetaan tänä vuonna kahdeksan prosenttia viime vuoteen verrattuna. Eniten vastikkeet ovat nousemassa Helsingissä ja Turussa, joissa niihin on tulossa liki kymmenen prosentin korotus. Jyväskylässä korotus on jäämässä kolmeen ja Lahdessa neljään prosenttiin.

Vaihtelu taloyhtiöiden välillä on kuitenkin suurta ja tiedot alustavia, sillä monet taloyhtiöt eivät ole vielä pitäneet yhtiökokousta ja päättäneet budjetistaan.

Osa vastikkeiden hintaeroista selittyy esimerkiksi kaukolämmön hinnalla, jossa on isoja eroja eri puolilla maata. Oma vaikutuksensa hoitomaksuihin on myös sillä, millaisia palveluita taloyhtiö hankkii. Järvinen ennakoikin, että esimerkiksi taloyhtiön mahdollisuudet vähentää energiankulutusta nousevat esiin monessa kevään ja alkukesän yhtiökokouksessa.

Maaliskuussa tehtyyn kyselyyn kerättiin vastaukset lähes 4  900 taloyhtiöstä.

SELVITYKSEN mukaan taloyhtiöillä on keskimäärin säästössä rahaa eli puskureita noin 3,5 kuukauden vastikkeita vastaava määrä, mikä vastaa Kiinteistöliiton suositusta. Järvinen pitää kuitenkin huolestuttavana sitä, että joka viidennellä yhtiöllä oli kassassa vain enintään yhden kuukauden vastikkeita vastaava määrä. Pääkaupunkiseudulla tämä tilanne oli joka neljännellä taloyhtiöllä.

-  Se on jo aika pieni kassapuskuri. Jos jotain yllättävää tulee, niin siellä on nopeasti kassa syöty kokonaan tyhjäksi.

Monet taloyhtiöt valtuuttavat hallituksensa keräämään tarvittaessa ylimääräisiä vastike-eriä, mutta käytännössä kestää hetken ennen kuin varat ovat käytettävissä. Lisäksi yksi ylimääräinen vastike ei välttämättä riitä.

-  On tärkeää, että maksukyvystä pidetään huolta niin, että kassavarantoa on riittävästi. Siihen päälle olisi vielä mahdollisuus periä ylimääräisiä vastikkeita, jos taloustilanne sitä vaatii, Järvinen jatkaa.

Kyselyn mukaan noin 70 prosenttia taloyhtiöistä ei ole joutunut turvautumaan ylimääräisiin vastikkeisiin. 18 prosenttia oli perinyt yhden ylimääräisen vastikkeen, yhdeksän prosenttia kaksi erää. Vain harva yhtiö joutui keräämään kolme tai useamman ylimääräisen erän.

Yhdeksän prosenttia taloyhtiöistä kertoi pitäneensä ylimääräisen yhtiökokouksen päättääkseen hoitovastikkeen nostosta, ylimääräisten vastike-erien perimisestä tai molemmista.

JÄRVINEN arvioi, että joustokeinot ovat auttaneet taloyhtiöitä selviämään kohtuudella kustannuspaineista huolimatta.

-  Olisi tärkeää, että edelleen kiinnitetään aktiivisesti huomiota yhtiön taloustilanteeseen. Jos joustokeinoja on jo käytetty, niin tilanne voi olla tulevina kuukausina ongelmallisempi, jos siihen ei reagoida ajoissa.

Järvinen patistaakin osakkaita osallistumaan taloyhtiön yhtiökokoukseen, josta saa tiedot oman yhtiön tilanteesta.

Kulujen kasvussa yhtenä riskinä on, että taloyhtiöt lykkäävät korjauksia. Kiinteistöliitto pyrkiikin muistuttamaan, että tarpeelliset korjaukset tulisi silti tehdä, jottei ajauduttaisi entistä huonompaan tilanteeseen.

KIINTEISTÖLIITON kysely koski hoitovastikkeita, mutta asumisen kustannuksia taloyhtiöissä voivat lisätä myös mahdolliset rahoitusvastikkeet, jotka nousevat korkojen nousun myötä. Kiinteistöliittoon ei ole vielä tullut tietoa laajamittaisista korko-ongelmista. Koronnousun vaikutukset voivat kuitenkin tulla taloyhtiölle vähän jälkikäteen, kun korkoa tarkistetaan.

-  Vaikutus riippuu paljon siitä, kuinka paljon lainapääomaa on jäljellä. Mutta kyllä se on totta, että sieltä voi tulla myös merkittäviä vaikutuksia kokonaisvastikkeeseen, Järvinen toteaa.

Isännöintiliitosta arvioidaan, että rahoitusvastikkeiden noususta tulee vielä hoitovastikkeiden nousua suurempia ongelmia, koska euromäärät ovat siellä niin paljon isompia. Mitään merkittävää ongelmavyöryä kustannusten tai korkojen noususta ei sielläkään ole vielä nähty.

-  Jos taloyhtiöllä on isot yhtiölainat ja lainaosuudet ja sitten korkotaso on noussut ja pahimmassa tapauksessa myös lyhennysvapaa on päättynyt, niin rahoitusvastike saattaa moninkertaistua, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva sanoo.

-  Jos sadan euron vastike nousee 20 prosenttia, niin se nyt ei vielä kaada todennäköisesti kovin monen taloutta. Mutta jos rahoitusvastike, joka on ollut esimerkiksi 200 euroa, vaikka kymmenkertaistuu, puhutaan jo euromääräisesti tosi isoista muutoksista yksilön talouteen.

KIINTEISTÖLIITON alustavat tiedot hoitovastikkeiden noususta vastaavat suunnilleen Isännöintiliiton syksyllä tekemää ennustetta 10-20 prosentin noususta. Koro-Kanerva kuitenkin huomauttaa, että korotustarve riippuu pitkälti taloyhtiöstä ja esimerkiksi paikkakuntakohtaisista lämmityskuluista.

-  Taloyhtiöissä, joissa on ennakoivammin hoidettu korjausylläpitoa ja on saattanut olla puskureita, eihän niissä se korotustarve ole niin suuri kuin niissä, jotka ovat eläneet ihan kädestä suuhun.

Koro-Kanerva on kuitenkin talven aikana pannut merkille, että taloyhtiöiden eriytyminen on syventynyt entisestä, eikä se selity pelkästään sijainnilla.

Taantuvallakin alueella taloyhtiön talous voi olla kunnossa, jos sillä ei ole korjauslainoja ja saatavilla on edullista energiaa lämmitykseen. Toisaalta joillain taloyhtiöillä on ollut niin pahoja maksuvaikeuksia, että ne on asetettu konkurssiin.

Myös Koro-Kanerva patistaa taloyhtiöitä miettimään yhtiön tulevaisuutta ja taloutta pitkällä aikavälillä. Hänen mukaansa säännönmukainen ylläpito ja korjausten suunnitelmallisuus voi vaikuttaa myös korjauslainojen saatavuuteen.

-  Jos taloyhtiö ei ole tehnyt säännönmukaisesti korjauksia ja jos se ei ole tehnyt kunnon suunnitelmia tulevista, niin rahoitusasema on tosi heikko.

Liisa Kujala, Nina Törnudd / STT