tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Tämä ei ole Niinistön kaudella näkynyt” – tasokas keskustelu arvojohtajuudesta käynnisti presidenttiehdokaskiertueen

Kuva: Jari Soini
SDP:n presidenttiehdokkuudesta kisaavat kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta (vasemmalla), Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero aloittivat yhteisen kampanjakiertueensa tänään Helsingistä. Demokraatti-lehden isännöimän tilaisuuden juonsi mittavan uran tuomalla kokemuksella ja asiaosaamisella politiikan toimittaja Unto Hämäläinen.

SDP:n presidenttiehdokkuutta tavoittelevat kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero keskustelivat ensimmäisessä yhteisessä ehdokaspaneelissa torstaina Helsingissä. Yksi heistä on SDP:n presidenttiehdokas tulevissa vaaleissa.

Ehdokas nimetään jäsenäänestyksen jälkeen SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa syyskuun alussa.

Kolmikko oli avauspaneelissa vireessä ja hyvin valmistautuneena liikkeellä.

Demokraatti-lehden isännöimän Paasitornin tilaisuuden juonsi ja piti ansiokkaasti sovitussa aikataulussa Unto Hämäläinen, pitkän uran Helsingin Sanomissa tehnyt politiikan toimittaja.

Kuvia ei kumarrettu. Myös istuvaa presidenttiä Sauli Niinistöä haastettiin debatissa useaan otteeseen. He muistuttivat jo aluksi, että demokratia syntyy vaaleista ja aidot vaalit edellyttävät ehdokkaita, vaihtoehtoja.

Vähintään kerran kuudessa vuodessa on käytävä kunnon ulkopoliittinen ja arvokeskustelu.

Sirpa Paatero otti esille turvallisuusnäkökulman– nimenomaan liittyen Niinistön haastamiseen.

Turvallisuus ei liity vain puolustukseen, hän painotti.

– Se liittyy arjen kokemukseen, niin Suomessa kuten kaikkissa muissa maissa.

Tuleva kuusi vuotta ei voi olla kuusi vuotta, joissa vain jäähdytellään.

Paateron mukaan tässä on kyse siitä, mitä sosialidemokraatit ovat aina edustaneet.

– Ja kun kuuntelee kansainvälisiltä kentiltä meidän 30 vuoden historiaa meidän edellisistä sosialidemokraattisista presidenteistä, niin kyllä se on ihmisten arki, se että arjesta yhteiskunnassa pidetään huolta. Sen lisäksi huolehditaan tietysti terrorismin vastaisesta toiminnasta tai sotilaallisesta maanpuolustuksesta.

–Tämä on asia, josta pitää uskaltaa ja pystyä puhumaan tällä hetkellä enemmän, hän linjasi.

Sirpa Paatero. (Kuvat: Jari Soini)

Myöhemmin Unto Hämäläinen kysyi presidentin roolista arvovallan käyttäjänä.

Kun presidentti kiinnittää asioihin huomiota, sillä on merkitystä, vaikka hänellä ei olekaan kyseiseen asiaan suoraa vaikutusvaltaa perustuslain mukaan.

Ehdokkailta kysyttiin mielipidettä presidenttiydestä arvojohtajana ja presidentti Niinistön roolista tässä mielessä.

Maarit Feldt-Ranta pitää presidentin tehtävää arvojohtajana erittäin tärkeänä.

– Pienessä maassa tarvitsemme kansakuntaa yhdessä pitäviä voimia. Presidentti voi tällainen olla, ja parhaimmillaan on. Ajattelen niin, että presidentin tulee yhteiskunnassa aina asettua heikomman puolelle.

– Varmasti tässä mielessä olisi parantamisen varaa, hän lisäsi.

Hämäläisen pyydettyä Feldt-Rantaa tarkentamaan ”parantamisen varaa”, hän nosti esille eriarvoisuuden lisääntymisen viime vuosien Suomessa.

– Sisäpolitiikassa on ollut kysymyksiä, kuten köyhyys, vähäosaisuus ja ulkopuolisuus. Niissä on maan hallituksen johdolla tehty kovia leikkauksia, erittäin kovaa politiikkaa. On ollut vaikea nähdä, että kuka olisi se taho, joka olisi asettunut näiden ihmisten puolelle.

– Ja näen, että tässä presidentti voisi tehdä paljon, Feldt-Ranta vastasi.

Näen, että tässä presidentti voisi tehdä paljon.

Maarit Feldt-Ranta.

Tuula Haatainen oli samalla linjalla.

– Presidentti on hyvin keskeinen mielipidevaikuttaja, häneen katsotaan, Haatainen kiteytti.

– Kun hän astuu virkaan, hän tavallaan asettautuu puolueiden yläpuolelle. Ja hän saa kansalta valtakirjan, jota pitää myös osata käyttää viisaasti.

Viisas johtaja myös toimii niin, että kansakunta ei hajoa.

–Nyt on olemassa elementtejä, jotka hajottavat meidän kansakuntaa. Ne liittyvät juuri eriarvoistumiseen, köyhyyteen, osattomuuteen. Myös työelämän valtaisaan muutokseen, jonka kourissa on ihan tavallinen keskiluokka.

Näiden asioiden puolesta presidentti voi Haataisen mielestä omalla tavallaan nostaa esiin asioita – puuttumatta hallituksen ja eduskunnan sisäpolitiikkaan, joka on niiden heiniä.

– Presidentti voi kuitenkin kysyä ja peräänkuuluttaa, että me huolehdimme siitä, että myös heikommat pysyvät mukana.

Toinen alue, jossa Suomen presidentti olisi Haataisen mielestä voinut olla näiden kuuden vuoden aikana vahvemmin näkyvillä, on YK, ihmisoikeudet ja tasa-arvokysymykset.

– Tämä ei ole nyt Niinistön kaudella näkynyt. Tuleva kuusi vuotta ei voi olla kuusi vuotta, joissa vain jäähdytellään. Nyt pitäisi käyttää kaikki energia siihen, että Suomi on aktiivinen globaalien ongelmien ratkaisujen etsijänä ja kokoavana tahona.

Haataisen mukaan Suomi voi näyttäytyä kokoaan suurempana.

– Meihin katsotaan monelta taholta. Olemme onnistuneet monissa asioissa ja meillä on näyttöä sadan vuoden historiasta siitä, miten määrätietoisella yhteiskuntakehityksellä voidaan saada tulosta, hän sanoi.

Presidentti on hyvin keskeinen mielipidevaikuttaja.

Tuula Haatainen.

Sirpa Paatero muistutti Niinistön alusta talouskysymyksiin keskittyneenä kansakunnan unilukkarina.

– Jotenkin sitä toivoisi, ettei talous olisi ainostaan se näkökulma, jolla presidentti tulee ulos.

Paateron mukaan esimerkiksi keskustelu syrjäytymisestä on hiipunut.

– Siitä ei ole kuulunut mitään. Vaikka on menty toiseen suuntaan, osa kansalaisista on syrjäytynyt entistä enemmän, hän sanoi.

Helsingissä SDP:n presidenttiehdokaskiertue sai hyvän startin.

Sosialidemokraattinen ehdokastrio nähdään seuraavan kerran yleisöpaneelissa Rovaniemellä ensi maanantaina. Tampereen vuoro on tiistaina 15. elokuuta.

Puolue järjestää presidenttiehdokkaasta jäsenäänestyksen elokuussa. Ehdokas nimetään SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa 2. syyskuuta.

Presidentti Niinistö tapaa Trumpin Washingtonissa elokuun lopussa

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Washingtonissa tiistaina 29. elokuuta 2017.

Presidenttien välinen tapaaminen järjestetään Yhdysvaltain presidentin virka-asunnolla Valkoisessa talossa. Kyseessä on presidenttien Niinistö ja Trump ensitapaaminen.

Työvierailun tarkemmasta ohjelmasta ja puheenaiheista kerrotaan lähempänä vierailua.

Juttuun on päivitetty kuva klo 10:24.

Keskustelua aiheesta

”Vihreät ovat tähän saakka keskittyneet ajamaan kaikilla mahdollisilla rattailla ja tuo pelitila on vietävä heiltä pois”

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä näkee viimeisissä mielipidemittauksissa merkkejä viherjytkyn mahdollisuudesta seuraavissa vaaleissa. Kärnän mukaan ilmiö on tuttu maailmalta.
– Politiikkaan pettyneet ihmiset hakevat uutta ja raikasta, vanhat valtarakenteet haastavaa vaihtoehtoa. Vihreät ovat nyt onnistuneet heiluttamaan tätä tikkaria kaikista parhaiten, vaikka sen käärepaperin alta paljastuukin lopulta paljon sellaisia asioita, joita suomalaiset eivät halua. Vihreiden valtavirtaan kuuluvat esimerkiksi yltiöliberaali turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka, keinotekoinen kaupungistumiskehityksen vauhdittaminen, yksityisautovastaisuus, luonnon museointi sekä kotimaisen alkutuotannon vastustaminen.
Kärnä toteaa kuitenkin, että populismin nousuun vastataan parhaiten ottamalla sitä harjoittavat rohkeasti mukaan päätöksentekoon.
– Vihreiltä on nyt vaadittava konkreettisia vaihtoehtoja ja esityksiä. Vihreät ovat tähän saakka keskittyneet ajamaan kaikilla mahdollisilla rattailla ja tuo pelitila on vietävä heiltä pois. Vihreiden radikaalit ääripäät on nyt myös saatava savustettua ulos koloistaan ja puolueelta on vaadittava visiota sen tulevaisuuden Suomesta. Vihreiden ideologiaan vahvasti vaikuttanut Pentti Linkola totesi tuoreessa elämänkerrassaan, että koko Pohjois-Suomi tulisi muuttaa luontoreservaatiksi. Linkolan lausahduksen sosiaalisessa mediassa aiheuttama keskustelu osoitti, että tämä on monen vihreän tavoite edelleen.
Oman puolueensa keskustan kannatuslukemat eivät saa Kärnässä aikaan riemunkiljahduksia, mutta panikointiin ei Kärnän mukaan ole vielä syytä.
– Vaaleihin on vielä aikaa ja kannatus nousi nyt hivenen, mutta pitkän aikavälin trendi on huolestuttava. Emme voi syyttää kannatuksen laskusta ainoastaan mediaa tai huonoa tiedottamista, vaan myös tehdyssä politiikassa on syynsä. Suurten rakenteellisten uudistusten sekä mittavien kansantaloudellisten kysymystenkään äärellä emme saa unohtaa pieniä ja konkreettisia, ihmisten arkeen vaikuttavia asioita. Näiden pienten epäkohtien korjaamista on jatkettava, sillä niitä riittää.

Keskustelua aiheesta

Yli 20 vuotta ay-lakimiehenä toiminut Antti Rinne: Paikallinen sopiminen ei saa jyrätä yleissitovuutta

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Syksyn työmarkkinaneuvotteluista paikallinen sopiminen on noussut kaikkiin keskusteluihin. Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää paikallista sopimista tärkeänä työmarkkinoiden toimivuuden kannalta.

Yli 20 vuotta ay-puolella lakimiehenä toiminut Rinne kuitenkin korostaa, ettei yleissitovia työehtosopimuksia saa unohtaa. Hän pitää niiden merkitystä vähimmäisturvan takaajana keskeisenä. Paikallisen sopimisen Rinne näkee toimivan parhaiten juuri yleissitovuuden rinnalla.

– Keskustelussa on osin haksahdettu vikaan. Ajatellaan, että työehtosopimusratkaisu palkkaratkaisuineen on kaikki mitä sovitaan. Laajemmat työehtosopimukset ovat vähimmäiskorotuksia, jotta jokainen saa ostovoimaa kehittävää palkkaratkaisua.

– Yleissitovuudet ovat myös yritysten etu. Ne varmistavat, että työmarkkinoilla pelataan reiluilla säännöillä.

”Jos luottamusta ei synny, niin pakkosopimista paikan päällä ei voi pitää oikeana ratkaisuna.”

Paikallisessa sopimisessa keskiöön nousee Rinteen mielestä yrityksien työntekijöiden sekä työnantajien keskinäinen luottamussuhde.

– En ole koskaan nähnyt ongelmallisena, jos työpaikalla henkilöstö luottaa johtoon ja päinvastoin. Tällöin pystytään sopimaan vaikeistakin asioista. Mutta jos luottamusta ei synny, niin pakkosopimista paikan päällä ei voi pitää oikeana ratkaisuna.

Rinteellä on selkeät lääkkeet luottamuksen saavuttamiselle. Työpaikoilla tarvitaan avoimuutta, osaamisesta sekä ennen kaikkea tahtotilaa hoitaa asioita molempien osapuolien hyödyksi.

– Myös ammattiliikkeen puolella tulee osata yrityksen toimintaa ja yritystaloutta. Tämä vaatii työntekijöiden luottamushenkilöiden kouluttamista ja avoimuutta työnantajien puolelta.

– Tällä hetkellä suurimmat ongelmat ovat nollatuntisopimuksissa sekä pätkätyössä. Työelämän muuttuessa toivoisinkin enemmän keskustelua ja korjauksia tähän etenkin nuorten elämään voimakkaasti vaikuttavaan ongelmaan.

”Tärkeää on pyrkiä tekemään rohkeitakin keskustelunavauksia elinkeinoelämän suuntaan.”

Rinteen mielestä on tärkeää pyrkiä tekemään rohkeitakin keskustelunavauksia elinkeinoelämän suuntaan. Tästä hän pitää hyvänä esimerkkinä Ville Skinnarin (sd.) tekemää porua herättänyttä esitystä pienyritysten irtisanomissuojan heikentämisestä. Itse esitystä hän ei kuitenkaan suoralta kädeltä allekirjoita.

– Keskusteluyhteyden saavuttaminen on ensisijaista. Sen saavuttamiseksi tarvitaan joustoa molemmilta osapuolilta.

SDP:llä ja ay-liikkeellä on Rinteen mielestä puolestaan omat selkeät tehtävänsä. Vaikka ay-liikkeen ja SDP:n intresseissä on paljon yhteistä jo arvoista ja juurista lähtien, Rinne haluaa korostaa, että SDP ei ole edunvalvontajärjestö vaan palkansaajien puolue.

– SDP on poliittinen liike, jolle on tärkeää kehittää suomalaista hyvinvointivaltiota omien arvojensa pohjalta. Ay-liikkeen rooli on puolestaan toimia oman jäsenkuntansa edun puolesta. Puolueella ja ay-liikkeellä on selkeä tehtäväero yhteiskunnassa.

– Usein tavoitetila on kuitenkin yhteinen. Sekä puolue että ay-liike haluaa edistää ihmisten hyvinvointia ja toimeentuloa. Yhteistoiminta on tärkeää.

Lue koko haastattelu Demokraatin viikkolehdestä torstaina 17.8.

Ministeriökohtaiset tiukan menokurin budjettineuvottelut jatkuvat

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Valtiovarainministeriön ja ministeriöiden väliset kaksipäiväiset budjettineuvottelut jatkuvat tänään.

Valtiovarainministeriö tapaa päivän aikana muun muassa ulkoministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kritisoi aiemmin tällä viikolla liikenneministeriön esitystä, joka kasvattaisi valtiovarainministeriön budjettiehdotusta 43 miljoonalla eurolla.

Ministeriökohtaisiin budjettineuvotteluihin lähdettiin tilanteesta, jossa valtiovarainministeriön ja eri ministeriöiden budjettilinjausten välinen ero oli runsaat 200 miljoonaa euroa.

Orpo sanoi viime viikolla, ettei jakovaraa uusiin menoihin ole.

Valtioneuvoston linnassa Helsingin keskustassa sorvataan kasaan tiukan menokurin budjettia. Orpo sanoi viime viikolla valtiovarainministeriön budjettiehdotusta esitellessään, ettei jakovaraa uusiin menoihin ole.

Hallitus käy varsinaiset neuvottelut valtion ensi vuoden budjetista elokuun viimeisinä päivinä budjettiriihessään.
Budjettiriihessä vääntöä riittänee ainakin solidaarisuusverosta, pakolaiskiintiön nostosta ja yritystuista. Myös veropaketti jää hallituksen käsiteltäväksi.

Hallituksen sisällä kokoomuksen ja keskustan välejä hiertää puolestaan näkemys verokevennysvarasta. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan verokevennysvaraa ei ole. Kokoomuksen mielestä verokevennyksiä taas tarvitaan kikyn jäljiltä.

Koko budjetti on reilun 55 miljardin euron suuruinen. Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi julkistetaan 19. syyskuuta.

Tyly gallup Ylellä: SDP romahti, vihreät nousi jo kakkoseksi

Kuva: Lehtikuva

Vihreät on noussut kannatukseltaan Suomen toiseksi suosituimmaksi puolueeksi, ilmenee Ylen gallupista. Vihreiden kannatus on nyt kovempi kuin koskaan, 17,6 prosenttia. Nousua heinäkuuhun verrattuna on tullut 1,6 prosenttiyksikköä.

Kokoomus on yhä suosituin puolue 20,8 prosentin kannatuksella. Puolue on vahvistanut asemiaan heinäkuun mittaukseen verrattuna liki puoli prosenttiyksikköä.

Keskusta on kannatusmittauksen kolmonen 17,3 prosentin kannatuksella. Kohennusta kuukauden takaiseen on 0,6 prosenttiyksikköä.

Neljäntenä oleva SDP putosi kannatuksessa enemmän kuin mikään muu puolue, 2,6 prosenttiyksikköä. Sen kannatus on nyt 15,9 prosenttia.

Sekä Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset että puolueesta irronnut Uusi vaihtoehto vahvistivat kannatustaan. Perussuomalaiset nousi 0,7 prosenttiyksikköä 8,8 prosentin kannatukseen. Uusi vaihtoehto nousi liki prosenttiyksiköllä 1,6 prosentin kannatukseen.

Taloustutkimus haastatteli kyselyyn yli 1 900 ihmistä. Kyselyn virhemarginaali on 2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta