D-analyysit

”Tämä ei ole oikein!” – Filatovilta kymppilista surkean aktiivimallin vaihtoehdoksi

Jukka-Pekka Flander
Kolumnit

Demokraatti.fi

 

Jukka-Pekka Flander
Kolumnit

Demokraatti.fi

 

Jukka-Pekka Flander
Kolumnit

Demokraatti.fi

 

Sosialidemokraatit kannattavat aktiivista työvoimapolitiikkaa. Olemme aina kannattaneet. Ihmisellä pitää olla oikeus työttömyysturvaan, jos hän menettää työnsä. Tämän vahvistavat kansainväliset sopimukset ja perustuslakimme. Työttömyysturva ei kuitenkaan ole kansalaispalkka, jonka varaan voi jäädä omasta halusta, vaan se edellyttää aktiivista työnhakua ja omien työmarkkinavalmiuksien parantamista.

Ei ole kohtuutonta, että työtöntä velvoitetaan ottamaan työtä vastaan ja osallistumaan koulutukseen, joka parantaa hänen työnsaantimahdollisuuksiaan. Aktiivisuutta on vaadittu jo pitkään.

Hallituksen aktiivimallin sudenkuoppa on siinä, että se velvoittaa työttömän löytämään työtä tai laissa tarkkaan säädettyjä aktiivitoimia. Tämä koskee käytännössä kaikkia työttömiä. Jos ei onnistu löytämään, turvaa leikataan. Työtön ei itse päätä siitä saako työpaikan tai pääseekö aktiivitoimiin. Erilaisten työttömien ja eri puolilla asuvien ihmisten mahdollisuudet täyttää lain velvoitteet ovat erilaisia ja siksi malli eriarvoistaa.

Jos kaikki työttömät olisivat työkykyisiä, aktiivimalli ei olisi niin eriarvoistava kuin se nyt on. Työttömyysturvasta saavat toimeentulonsa myös ihmiset, joilla ei ole työmarkkinoilla vaadittavaa työkykyä. Esimerkiksi henkilö, joka on sairastunut ja hänen sairauspäivärahakautensa on tullut täyteen, joutuu hakemaan elantonsa työmarkkinatuesta, vaikka sairaus jatkuu. Sairauslomalla olevan työttömän pitää onnistua löytämään työtä saadakseen täyden turvan. Tämä ei ole oikein.

Mallissa valtio vetäytyy vastuusta ja saa olla passiivinen.

Työttömyysongelman ratkaisu olisi helppoa, jos kaikki olisi vain työn vastaanottamishalukkuudesta kiinni. Näin ei ole. Moni osaava työkykyinenkin painii pitkittyvän työttömyyden kanssa, vaikka etsii kaikenlaista työtä, myös lyhyitä ja matalammin palkattuja töitä. Ei silti onnistu saamaan työtä.

Aktiivi malli siirtää työllistymisvastuun yksilölle ja unohtaa valtion vastuun. Lisäresurssit, joita malliin on varattu, riittävät noin 2 000 hengen aktiivitoimien lisäykseen. Työttömiä on yli satakertainen määrä. Mallissa valtio vetäytyy vastuusta ja saa olla passiivinen, mutta työttömältä vaaditaan aktiivisuutta ja kohtuuttomia.

Korjattavaa siis riittää. Tässä muutamia parannusehdotuksia. Lista ei ole kattava, mutta ei ole hallituksenkaan kymppilista.

1. Ensinnäkin pitää arvioida työttömän työkyky. Jos työkyky on kohdallaan, aktiivinen työnhakuvelvoite ja tietyin reunaehdoin oleva työn vastaanottovelvoite on paikallaan. Lyhyenkin työn. Reunaehtona pitää olla lasten varhaiskasvatukseen pääsy, koska ketään ei voi vaatia karenssin uhalla jättämään lastaan heitteille. Ensimmäinen askel on palauttaa subjektiivinen päivähoito-oikeus ja parantaa nopeaa varhaiskasvatukseen pääsyä. Samaan kokonaisuuteen kuuluu naisten työmarkkina-asemaa parantava perhevapaauudistus.

2. Nyt aktiivimallin seurauksena Kelan etuuskäsittelyn byrokratiaan suunnattavat henkilöresurssit pitää ohjata tehokkaamman henkilökohtaisen työnvälityksen turvaamiseen ja ammattitaidolla tehtyjen työpaikkatarjousten ja osoitusten tekemiseen sekä piilotyöpaikkojen etsintään.

3. Osatyökykyisten tai työkyvyttömien kohdalla on turvattava henkilökohtainen palvelu, jossa kartoitetaan työnsaannin esteet ja puututaan niihin. Osan kohdalla riittää alentunutta työkykyä korjaamaan palkkatuki. Jos alenema on pysyvä, myös tuen tulee olla pysyvä. Tässä passiivista työttömyysturvaa voidaan käyttää aktiivisesti palkkatukena.

4. Jos työkyvyssä on isoja ongelmia on tarjottava aktiivitoimia: valmennusta, kuntoutusta ja työkykyä parantavia toimia. Terveyden ylläpitoon tai parantumiseen liittyvät toimet on laskettava aktiivitoimiksi. Näiden toimien määrää on lisättävä ja laatua parannettava. Jos työkyky on menetetty, työttömän on saatava apua työkyvyttömyyseläkkeen saamiseksi.

On tehtävä perusturvaremontti.

5. Aktiivitoimien kirjoa on laajennettava nykyisestään. Ministeritkin ovat julkisuuteen sanoneet, että talkootyö riittää aktiivitoimeksi. Aktiivimallilain mukaan ei riitä. Päinvastoin, aktiivinen talkootyö voi viedä työttömyysturvan kokonaan. Tämä epäkohta on korjattava.

6. Osallistuminen kansalaisopiston kurssille tai vapaaehtoistyöhön tulee rinnastaa sovituin reunaehdoin kuntouttavaan työtoimintaan niiden työttömien kohdalla, jotka eivät tarvitse ammattiapua kunnossa pysyäkseen. Malli säästää rahaa ja auttaa säilyttämään elämänhallinnan. Vapaaehtoistyöllä myös parannetaan koko yhteiskunnan hyvinvointia. Vapaaehtoistyöntekijän ja työstä apua saavan, molempien.

7. Työvoiman moniammatillisia palvelukeskuksia pitää vahvistaa eikä purkaa. Nuorille suunnatut ohjaamot ovat oiva matalan kynnyksen moniammatillinen palvelu. Siihen hallitus panostaa ja hyvä niin. Outoa on se, että vaikeasti työllistyvien samansukuista palvelua puretaan. Kuntoutuksen, sosiaalityön, terveydenhoidon ja työvoimapoliittisten toimien pitää ketjuuntua ehjästi, jotta moniongelmaisia työttömiä voidaan auttaa.

8. Lisäksi tarvitaan niin sanottuja välityömarkkinatöitä, joissa avustava työ voidaan räätälöidä työttömän työkyvyn mukaan ja palkkatuella tukea työnantajaa työvoimakustannuksissa. Tuki voidaan räätälöidä työkyvyn aleneman mukaan. Avustavista työtehtävistä voidaan sopia työpaikkakohtaisesti, jotta ne eivät syrjäytä markkinaehtoista työtä.

9. Kohtaanto-ongelmat uhkaavat paheta. Kaikkiin töihin ei löydy osaavia tekijöitä. Ammatillisen työvoimapoliittisen koulutuksen määrää pitää lisätä välittömästi työvoimapula aloille ja pitkällä tähtäimellä uudistaa koko aikuiskoulutus. Yksinkertaistaa etuusmuotoja ja turvata kouluttautumisen mahdollisuus kaikille. Nyt koulutus kasaantuu ja kipeimmin koulutusta tarvitsevat uhkaavat jäädä vaille koulutusta.

10. Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, on tehtävä perusturvaremontti. Turva on säilytettävä syyperusteisena, mutta eri perusteilla saatavan etuuden tasot on yhdistettävä, eläkkeitä lukuunottamatta. Sama koskee ansiosidonnaisia etuuksia. Etuuksissa on oltava sama vapaasti ansaittava osuus ja sen jälkeen turva voi alentua ansioiden kasvaessa. Perusturvassa tulee olla aktiivilisä, jonka saa ollessaan aktiivitoimissa. Etuuksien saajille pitää turvata etuuden perusteen vaatimat palvelut. Tarveharkintaista etuutta tarvitaan täydentämään perusetuuksia. Asuntopolitiikka ja asumisen tuet on rakennettava tukemana työvoiman liikkuvuutta.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 46 Demokraatti
NYT LOPPUI JUOMINEN - Aiemmin nuoret ryyppäsivät Islannin kansallispäivänäkin
PÄÄTOIMITTAJALTA - Kun idoli paljastuu petturiksi
ANTTI HEIKKINEN - Menestyskirjailijalla on monta rautaa tulessa
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat