SDP esitti työjärjestykseen lisäystä, jonka mukaan perustettavan tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtäväksi tulisi Supon kokonaisvalvonta. Hallituspuolueissa esityksen on väitetty tulleen puskasta.

Lindtman muistuttaa, että keskustelua supon parlamentaarisesta valvonnasta on käyty jo kymmenen vuotta.

– Tämä ei ole voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Sitä on esimerkiksi meiltä edustaja Mika Kari vuonna 2013 esittänyt, Lindtman sanoo.

– Viime syksynä SDP lausui kirjallisesti, että edellytämme supon kokonaisvalvonnan kirjaamista eduskunnan työjärjestykseen. Tuula Haatainen on ottanut tämän viime vuonna erikseen esille puhemiesneuvostossa. Keskustelua on käyty jo vuosien ajan ja SDP on johdonmukaisesti viestittänyt, että tämä asia pitää ratkaista tiedustelulakien yhteydessä.

– Ilman supon valvontaa ei tule uusia oikeuksia.

Puhemiesneuvoston äänestyksellä hyväksymä työjärjestys, joka määrittää supoa valvovan tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtävät, jättää SDP:n mukaan supon kokonaistoiminnan harmaalle alueelle. Valiokunta olisi saamassa oikeudet valvoa vain tiedustelua.

– Supon tehtäväksi esitetään laissa myös sellaista toimintojen havaitseminen, estäminen ja paljastaminen, jotka uhkaavat turvallisuutta. Supon tehtävänä on myös ylläpitää yleistä valmiutta yhteiskuntaa uhkaavan toiminnan havaitsemiseksi, Lindtman listaa valiokunnan tehtävänannon ulkopuolelle jääviä asioita.

Supon päällikkö on saamassa oikeuden päättää ulkomailla tapahtuvasta tiedustelusta sekä Suomen kansalaisen vakoilusta ulkomailla. Päällikölle on tulossa myös valta päättää ulkomaisten tiedustelupalveluiden oikeuksista supon operaatioiden yhteydessä kotimaassa.

– On kaikkien etu, että sekä eduskunnassa että supossa tiedetään kenellä kokonaisvastuu supon valvonnasta on. Supon valvonta ei saa jäädä harmaalle alueelle.

Lindtmanin mukaan tiedustelulakien edellyttämiä perustuslain muutoksia on käytännössä hyvin vaikea saada läpi kiireellisenä tai normaalissa säätämisjärjestyksessä ilman suurimman oppositiopuolue SDP:n apua. Perustuslain muuttamiseen tarvitaan myös normaalissa säätämisjärjestyksessä lopulta kahden kolmasosan määräenemmistö.

– SDP:n lähtökohta on ollut se, että tässä haetaan yhteisymmärrystä yli hallitus-oppositio-rajojen. Kaikki muut polut ovat kyllä vaikeita ja riskinä on, että Suomeen ei saada riittävän ajantaisia tiedustelulakeja, Lindtman sanoo.