Kotimaa

”Tämä kampanja tuli todella tarpeeseen” – Pardian tutkimus: Työpaikalla koetusta seksuaalisesta häirinnästä on yhä vaikea puhua

Lehtikuva / Markku Ulander
Lehtikuva / Markku Ulander
Lehtikuva / Markku Ulander

Palkansaajajärjestö Pardian tuoreen jäsentutkimuksen mukaan työpaikalla koetuista häirintäkokemuksista puhuminen on edelleen vaikeaa ja niihin ei puututa riittävän aktiivisesti.

Jäsentutkimuksesta selviää esimerkiksi, että vain 37 prosenttia häirintää kokeneista miehistä on puhunut siitä edes jonkun kanssa työpaikalla, naisista vastaava luku on puolestaan 66 prosenttia.

Yleisimmin häirinnästä kerrotaan työtoverille (46 %) ja esimiehelle (16 %).

Yleisimmät syy sille, miksei häirintää nosteta esille, ovat ne, että työpaikalla ei haluta tiukkapipon mainetta (39 %) tai myrkyttää työpaikan ilmapiiriä (21 %).

Vaikean asian esiin nostamisen pelätään tuottavan myös vakavampia seurauksia. Osa pelkää puhumisen heikentävän omaa asemaansa työpaikalla (22 %).

– #MeToo-kampanjan nähdään kuitenkin lisänneen työpaikoilla häirinnästä puhumista, siihen suhtaudutaan vakavammin ja monet ovat kiinnittäneet huomiota myös omaan käyttäytymiseensä ja muuttaneet sitä. Tämä kampanja tuli todelliseen tarpeeseen ja sille on tarvetta niin kauan kuin seksuaalista häirintää tapahtuu, Pardian puheenjohtaja Niko Simola sanoo.

Häirintä aiheuttaa lisästressiä töissä.

Palkansaajajärjestön teettämästä kyselystä selviää, että häirityistä 33 prosenttia kokee sen aiheuttavan lisästressiä työssä ja 24 prosenttia kertoo työn mielekkyyden ja työmotivaation laskeneen. Monille häirintä herättää ahdistusta ja pelkoa (19 %) ja tuottaa voimattomuuden tunnetta (16 %).

Lisäksi häirintä haittaa päivittäistä työntekemistä. Häirityistä 44 prosenttia on alkanut karttaa häiritsijää ja 30 prosenttia häirinnälle altistavia tilanteita. Työtehtävää tai työpaikkaa on vaihtanut häirinnän takia viisi prosenttia ja kaksi prosenttia on joutunut sairauslomalle.

– Pardian mielestä jokaisella työpaikalla on oltava nollatoleranssi seksuaaliseen häirintään. Häirintävapaalla työpaikalla on myönteinen vaikutus keskinäiseen luottamukseen ja työhyvinvointiin. On korkea aika parantaa työelämän laatua myös tältä osin, Simola vaatii.

Käytännöt tunnetaan huonosti.

Pardia huomauttaa, että häirinnän lopettamiseen liittyvät käytännöt tunnetaan työpaikoilla huonosti. Jo pelkästään häirinnästä puhumisen estää usein se, ettei toimintaohjeita tunneta.

Kyselyyn vastanneista 43 prosenttia ei tiedä onko työpaikalla ohjeita seksuaaliseen tai sukupuoliseen häirintään puuttumiseksi ja 50 prosenttia onko työpaikalla yhdyshenkilöä, johon ottaa yhteyttä häirintätilanteessa. Vastaajista 20 prosenttia kertoi, että työpaikalla on yhdyshenkilö, ja 30 prosenttia ettei ole.

Häirintää viimeisen kahden vuoden aikana kokeneiden miesten kohdalla 24 prosentilla häirintä jatkuu edelleen, naisilla 20 prosentilla.

Kyselyssä paneuduttiin myös häirinnän loppumiseen. Yleisemmin se on loppunut kenenkään puuttumatta siihen (48 %). Näissä tapauksissa häirintä on loppunut, kun häiritsijä on vain lopettanut sen, jäänyt eläkkeelle, tai häiritsijä tai häiritty on vaihtanut työpaikkaa, tai häiritty on alkanut välttää häirinnälle altistavia tilanteita.

Häirintä on loppunut 16 prosentissa tapauksista, kun häiritty on keskustellut häiritsijän kanssa asiasta. Vain harvoin häirintä on loppunut niin, että häiritty on kertonut häirinnästä esimiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle, joka on puuttunut siihen (7 %).

Ensiarvoisen tärkeää on, että häirintä tunnistetaan.

Järjestö huomauttaa, että erityisen ongelmallisia häirintätilanteet ovat kun häiritsijä on asiakas tai esimies.

Esimiehen häiritessä pelätään usein sanktioita, mikä estää asian esille nostamisen. Simola muistuttaa, että työnantajan tulee huolehtia siitä, ettei työntekijä joudu työelämässä seksuaalisen tai sukupuoleen perustuvan häirinnän kohteeksi. Vastuu häirinnän poistamisesta siirtyy työnantajalle siinä vaiheessa, kun työnantaja on saanut tiedon työntekijän kokemasta häirinnästä.

– Seksuaalisen häirinnän vähentämisessä ensiarvoisen tärkeää on, että häirintä tunnistetaan ja tunnustetaan vakavaksi työpaikan ongelmaksi ja luodaan toimivat käytännöt tuoda häirintäkokemukset esille ja puuttua niihin, Simola sanoo.

Pardian jäseniltään teettämässä kyselystä selvisi, että kumpikaan sukupuoli ei ole suojassa seksuaaliselta häirinnältä. Tutkimuksen mukaan naisista 13 prosenttia ja miehistä 12 prosenttia on kokenut seksuaalista häirintää viimeisen kahden vuoden aikana.

Yleisin häirinnän muoto on härskit puheet tai kaksimieliset vitsit, jotka koetaan häiritseviksi tai loukkaaviksi (73 % häirityistä).

Häirintää kokeneista naisista suurempi osa (61 %) on kokenut suoraan omaan persoonaan kohdistuvaa häirintää kuin miehistä (57 %). Omaan persoonaan kohdistuva häirintä voi olla esimerkiksi sanallista vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevia huomautuksia tai seksuaalisesti värittyneitä kirjeitä, sähköposteja, tekstiviestejä tai puhelinsoittoja.

Ääritapauksissa häirintä voi olla myös fyysistä vastentahtoista koskettelua, halaamista tai suutelemista, äärimmillään jopa raiskaus tai sen yritys.

Kyselystä selvisi, että ikä vaikuttaa häirityksi tulemiseen. Nuoret naiset kokevat useammin häirintää kuin tätä vanhemmat naiset ja miehet.

Kuten EK:n viime viikolla julkaisemassa tutkimuksessa, myös Pardian jäsenkyselyssä asiakastyötä tekevät kokevat selvästi enemmän häirintää kuin muut (17 %).

Ehdotuksia häirinnän vähentämiseksi.

Kyselyssä nousi lisäksi esiin ehdotuksia häirinnän vähentämiseksi:

”#MeToo-kampanjana työpaikalla käsitellään seksuaalista ja sukupuolista häirintää, laaditaan yhteiset selkeät käyttäytymisen pelisäännöt työpaikalle positiivisessa ja yhteisöllisessä hengessä sekä sitoudutaan häirinnän nollatoleranssiin ja nimetään yhdyshenkilöt häirintätilanteita varten. Tätä varten tarvitaan oppimateriaaleja.”

”Asiakastyössä häirintä on saatu loppumaan siirtämällä häiritsevä asiakas muiden palveltavaksi. Olisi hyvä, että asiakaspalvelutehtävissä olisi sekä mies- että naispuolisia työntekijöitä. Hankaliin asiakaspalvelutilanteisiin on saatava koulutusta”

”Uusi nuori työntekijä työpaikalla on erityisen altis häirinnälle. Häirinnän ja siihen puuttumisen esiin nostaminen työhön perehdytyksessä on tärkeää.”

Pardian tutkimuksen aineisto kerättiin tammi-helmikuun vaihteessa ja kyselyyn vastasi 6065 Pardian jäsentä. Vastaajista 77 prosenttia oli naisia ja 23 prosenttia miehiä. Heistä puolet oli valtion palveluksessa ja puolet työskenteli Kelassa, yliopistoissa sekä yksityisellä sektorilla.

Palkansaajajärjestö Pardia on suomalainen ammattiliitto, johon on järjestäytynyt noin puolet valtion henkilöstöstä. Pardiaan kuuluu 24 jäsenjärjestöä, joiden yhteinen jäsenmäärä on noin 60 000

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 49 Demokraatti
KEVYET TULOKSET - Perustulokokeilu päättyy vuoden lopussa
LIISA JAAKONSAARI- Konkarimeppi kertoo oppineensa ainakin yhden asian -
TARKKA JA LENNON - Kirja-arvioissa muistelmia
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat