Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Työmarkkinat

Tämä lasikatto on vielä rikkomatta – Maria Teikari pyrkii Akavan johtoon: ”Lopullinen kimmoke oli huoli ay-liikkeen tulevaisuudesta”

Nora Vilva

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava valitsee itselleen puheenjohtajan reilun kahden viikon päästä. Toinen tähän mennessä kisaan ilmoittautuneista on Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen (YKA) palvelujohtaja Maria Teikari.

Marja Luumi

Demokraatti

Nuoresta iästään, 33 vuotta, Teikarilla on takanaan jo varsin monipuolinen työura. Tampereella opiskelleella hallintotieteilijällä on kokemusta asiantuntijatehtävistä muun muassa kaupan alalla, valtiolla Poliisihallituksessa, Tampereen kaupungilla ja Suomen ylioppilaskuntien liitossa.

Ay-liikkeen pariin STTK:laiseen palkansaajajärjestö Pardiaan hän kertoo päätyneensä puhtaasti sattumalta.

– Mietin, mikä voisi olla seuraava hallintotieteilijälle sopiva ura. Työelämän kehittäminen, samoin kuin johtaminen, on kiinnostanut minua aina, joten hallintopäällikön tehtävät ja vielä yhteiskunnallista työtä tekevässä organisaatiossa tuntuivat sopivan haastavilta, Teikari perustelee.

YKAn pestissä häntä taas vetosi erityisesti mahdollisuus haastaviin johtotehtäviin, keskittyminen jäsenen näkökulmaan sekä mahdollisuus rakentaa uusi tehtävänkuva alusta asti.

MARIA TEIKARI
-33-vuotias, syntynyt Porissa
-Asuu Helsingissä
-Hallintotieteiden maisteri
-SDP:n jäsen
-Kuntien Asiantuntijat Kumula ry:n valtuuston jäsen 2009–2012, Palkansaajajärjestö Pardian hallintopäällikkö 2015–2017, YKAn palvelujohtaja 2017–

Seuraava askel on vielä astetta kovempi, kun hän pyrkii 36 liitosta koostuvan Akavan johtoon haastaen istuvan puheenjohtajan Sture Fjäderin. Teikarin nimi nousi akavalaisissa piireissä pohdintoihin jo viime syksynä. Hän itse teki ratkaisunsa kisaan lähdöstä juuri ennen koronaepidemian alkua maaliskuussa.

– Lopullinen kimmoke lähteä mukaan oli yleisesti huoli ay-liikkeen tulevaisuudesta, kun järjestäytymisaste, erityisesti nuorten, on laskenut. Kun tulee tilaisuus vaikuttaa liikkeen linjaan ja suuntaan, pitää kantaa vastuuta, Teikari perustelee.

Vaikka Akava on saanut lisää liittoja riveihinsä, Teikari muistuttaa keskusjärjestön maksavien jäsenten määrän laskeneen – ja se johtuu pitkälti siitä, ettei nuoria näy ay-liikkeessä kuten aiemmin.

– Tässä Akava voisi parantaa vauhtia puhumalla enemmän enemmän oikeasta arjesta, jossa työntekijät elävät. Isoja kysymyksiä ovat esimerkiksi työssä jaksaminen ja yhdenvertaisuus työelämässä. Akavalta pitää löytyä paremmin keinoja, joilla huolehtia tieto- ja asiantuntijatyötä tekevistä työntekijöistä.

Ja erityisesti nuorten tilanne pitäisi Teikarin mielestä ottaa tosissaan. Hän muistuttaa, että erilaiset kriisit, nyt koronaepidemia, iskevät kovimmin nuoriin. Näin kävi 1990-luvulla ja 2008 alkaneessa taloustaantumassa. Teikarin mielestä nyt tarvitaan kansallisen tason yhteistyötä, toimia, ettei työelämään astuvilla nuorilla ura katkea alkuunsa ja pitkäaikaistyöttömyys uhkaa.

– Yhtä yksittäistä keinoa ei ole, mutta meillä on vastuu tässä tilanteessa kokonaisen sukupolven hyvinvoinnista.

Naisia ei ole nähty puheenjohtajina nykyisissä palkansaajakeskusjärjestöissä, siinäkin oli yksi kimmoke Teikarille asettua ehdolle. Hänen mielestään yksi syy siihen on, että ylipäänsä yhteiskunnassa johtotehtävät kasaantuvat miehille edelleenkin.

– Mielestäni on ay-liikkeen paikka on käydä keskustelua siitä, miten johtotehtäviimme annetaan mahdollisuus eri-ikäisille ja eri taustoista tuleville ihmisille. Tutkitusti monimuotoisuus on organisaatiossa rikkaus ja lisää tuottavuutta, Teikari painottaa.

Ja esikuvia tarvitaan.

– Vaatii rohkeutta hakea tehtävään, jossa kukaan itsensä kaltainen ei ole aiemmin ollut.

”Liittojen yksi tehtävä on poistaa epävarmuutta työmarkkinoilta.”

Teikari haluaisi puheenjohtajana lisätä järjestön sisällä avoimuutta ja osallisuutta ja ulospäin Akavan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

– Juuri nuoret etsivät arvoja, ja avoimuus on tärkeä arvo, josta ei pidä vain puhua vaan toimia. Toiminnan on oltava läpinäkyvää. Kaikille on tultava selväksi, missä päätökset tehdään ja millä perusteilla.

Osallisuuden lisäämiseksi Teikari miettisi, voisiko Akavan puheenjohtajasta järjestää neuvoa-antavan jäsenäänestyksen vastaisuudessa.

Työelämän muutos haastaa hänen mukaansa ja uudenlainen osaaminen nousee kunniaansa. Teikari kiittää akavalaisia liittoja niiden urapalveluista, joissa annetaan ajantasaista tietoa, mitä muuttuva työelämä vaatii.

– Ydinkysymys on siinä, kuka huolehtii työntekijän riittävästä osaamisesta, joka turvaa myös työntekijän asemaa. Liittojen yksi tehtävä on poistaa epävarmuutta työmarkkinoilta, hän huomauttaa.

Teikarin mielestä Akavankin edunvalvonnassa pitäisi voida painottaa niitä ryhmiä, ketkä sitä eniten tarvitsevat. Heitä ovat esimerkiksi naiset matalapalkka-aloilla.

– Palkkatasa-arvossa on vielä tekemistä akavalaisilla aloilla ja työsuhteet ovat muutoksessa: porukka tekee pätkää ja silppua tai työllistää itsensä. Uudenlaisten työsuhteiden määrä ei kasva aivan hurjaa vauhtia, mutta on jo Tampereen väkiluvun kokoinen.

Iso muutos on, ettei asiantuntijatyö ole aikaan eikä paikkaan sidottua – kuten koronaepidemia on osoittanut. Teikari kysyy, onko lainsäädäntö pysynyt tässä ajan tasalla.

Uuden ajan työelämän johtajan taitoihin kuuluvat myös viestintätaidot. Niitä Teikari on harjoittanut oikein urakalla vuodesta 2014 työelämäverkosto Ompeluseurassa, jonka perustajia hän on.

– Huomasin, ettei kaikilla ole tasavertaisia mahdollisuuksia työelämässä, erityisesti sukupuolten välisessä tasa-arvossa on puutteita. Kun otti kovasti päähän, toiminnan ihmisenä mieitin, mihin sen voi purkaa.

Kanava löytyi Facebookissa, ja Ompeluseurassa on aktiivisesti mukana 36 000 ihmistä ja alaryhmiäkin on perustettu yli 40. Verkostossa jaetaan työpaikkavinkkejä, autetaan hankkimaan työelämätaitoja ja annetaan ylipäänsä vertaistukea. Teikarin mukaan ”homma lähti positiivisesti lapasesta”.

Nyt häntä huolestuttaa rakenteellinen rasismi. Ihmisiä ei kohdella tasavertaisesti työelämässä hänene henkilökohtaisten ominaisuuksiensa takia.

– Jos sukunimi ei ole supisuomalainen, on hankala työllistyä ja sukupuolivähemmistöjä syrjitään. Yhdenvertaisuus työelämässä pitäisi ottaa rohkeasti kärkitavoitteeksi niin yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin neuvotteluissakin, Teikari korostaa.

”Yksi tapa on toimia puolueessa.”

Kaksi vaikeaa kysymystä työmarkkinoilla on noussut keskusteluun kesän aikana. Toinen on niin sanottu irtisanomisjärjestys eli pitäisikö pitkä työura huomioida paremmin irtisanomistilanteessa.

Teikari ei olisi valmis heikentämään nuorten jo ennestäänkin epävarmempaa asemaa työmarkkinoilla. Hänen mukaansa samaan aikaan pitää pyrkiä kitkemään kaikkea ikäsyrjintää, myös ikääntyneiden.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottaminen myös kassoihin kuulumattomiin työntekijöihin on herättänyt jopa raivoisaa keskustelua. Teikari ihmettelee, että ehdotus universaalista ansiosidonnaisesta on tyrmätty, ennen kuin keskustelu on päässyt edes kunnolla vauhtiin.

– Itse toivon, että kaikki ehdotukset ja mallit tuotaisiin avoimesti keskusteltavaksi ja arvioitavaksi. Sen jälkeen tehtäisiin ratkaisu, millaista ansioturvaa halutaan rakentaa tulevaisuudessa.

Teikari huomauttaa, että asia tulee esille viimeistään sosiaaliturvaa uudistettaessa. Hän toivoo, että koko ay-liike on mukana rakentamassa yhteistä, modernia, tähän aikaan sopivampaa mallia.

Teikari liittyi SDP:n jäseneksi opiskeluaikoinaan. Hän painottaa, että Akavan vahvuus on puoluepoliittinen sitoutumattomuus, eikä puheenjohtajan puoluekanta saa vaikuttaa järjestön kantoihin. Niistä linjaavat Akavan liitot ja sitä kautta liittojen jäsenet.

Hän korostaa olevansa ammattijohtaja, joka edistää edustamansa organisaation etuja.

– Minun sukupolveni pitää kuitenkin positiivisena, että ihminen on yhteiskunnallisesti aktiivinen, ja yksi tapa on toimia puolueessa, Maria Teikari huomauttaa.

Sture Fjäderin haastattelu julkaistaan Demokraatin verkkolehdessä huomenna.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
22.9.2020
Ministeri Kiuru sanoo suoraan Demokraatille: ”Kyllä tämä tilanne on erittäin huolestuttava”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE