ehdokasmainos

Kolumni

ARMAS LAHONIITTY

Kirjoittaja on entinen Turun kaupunginjohtaja.

Kirjoittaja on entinen Turun kaupunginjohtaja.

Tämä leikkaus tekee yli 10 prosenttia – “Hallitus on asettanut arvot uuteen järjestykseen”

Kuusikymmentä- ja seitsemänkymmentäluvuilla Suomen koulutusjärjestelmän kehittäminen oli määrätietoista ja suuren poliittisen enemmistön ajamaa. Sain itse olla mukana 1970-luvulla alusta alkaen kun peruskoulu-uudistusta toteutettiin kunta- ja koulutasolla. Vaikuttavinta oli se miten johdonmukaisesti ja innostuneesti uudistusta rakennettiin. Oli edelleen ideologista vastarintaa mutta kansa odotti uudistukselta paljon.

Koulutukseen ja tutkimukseen luottaminen Suomen kilpailukykytekijänä kesti vuosikymmenet. Vasta nykyinen hallitus on asettanut arvot uuteen järjestykseen. Se laskee, että kilpailukyvyn perusta on tuotteen hinta, joka saadaan aikaan matalilla palkoilla. Sen sijaan koulutus ja tutkimus on mittavien leikkausten kohteena. Opetusministeriön pääluokka on noin 6,8 miljardia ja hallituksen leikkaus on 600 miljoonaa. Se tekee 10 prosenttia!

Leikkaukset ulottuvat varhaiskasvatuksesta, peruskoulun ja keskiasteen kautta yliopistoihin elinikäiseen oppimiseen. Lähes kaikki näiden alojen asiantuntijat ja useimmat käytännössä tällä alalla toimivat ovat varoittaneet seurauksista. Viimeksi yliopistojen edustajat toteavat niiden aiheuttavan pysyviä vaurioita.

Juhana Vartiainen on kääntänyt koko asia päälaelleen kun hän näkee perustuslain sopimusyhteiskunnan vastaisena ja Jorma Ollila paheksuu perustuslakien tulkintaa työntekijöiden ja heikompiosaisten hyväksi.

Sipilän hallitus ei kuitenkaan luota ”kaikenmaailman” asiantuntijoihin. Se ajaa jääräpäisesti näitä leikkauksia vaikka myös vaihtoehtoja on esitetty. Niitä voi lukea vaikkapa SDPn ja vihreiden vaihtoehtobudjetista.

Samoin hallitus puhuu kilpailukykyloikasta palkkoja alentamalla vaikka kotimarkkinakysyntä on muutoinkin heikentynyt.

Tilastot kuitenkin osoittavat, että harvoilla aloilla palkkataso on esteenä viennin kehitykselle. Tämä johtuu jo pelkästään siitä, että esimerkiksi puu- ja paperiteollisuudessa palkkojen osuus kokonaiskustannuksista on alle kymmenen prosenttia.

Eikä kukaan ole osoittanut, että esimerkiksi Nokian kilpailukyvyttömäksi tulo olisi johtunut työntekijöiden palkasta.

Pakkolakien läpiajamisvimmassa vaaditaan perustuslain tulkinnan muuttamista, jotta palkat voitaisiin määrätä lailla. Juhana Vartiainen on kääntänyt koko asia päälaelleen kun hän näkee perustuslain sopimusyhteiskunnan vastaisena ja Jorma Ollila paheksuu perustuslakien tulkintaa työntekijöiden ja heikompiosaisten hyväksi.

Sosialidemokraattien on nyt tärkeätä luoda vahva linja koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi ja siihen on myös investoitava. Työelämän muutokset ja mm. robotisaatio edellyttävät, että meillä kaikkien ikäluokkien osaamistasoa tulee nostaa. Siksi kaikki koulutustasot vaativat vahvaa kehittämistä. Palkkatason alentamisella ja koulutuksen supistamisella ei Suomen kilpailukyky parane.

Kirjoittaja on entinen Turun kaupunginjohtaja. ARMAS LAHONIITTY

Kirjoittaja on entinen Turun kaupunginjohtaja.

Kolumni

US VOTE DEBATE

LKS 20160927 Democratic nominee Hillary Clinton (L) and Republican nominee Donald Trump leave the stage after the first presidential debate at Hofstra University in Hempstead, New York on September 26, 2016. / AFP / Timothy A. CLARY - LEHTIKUVA / AFP

LKS 20160927 Democratic nominee Hillary Clinton (L) and Republican nominee Donald Trump leave the stage after the first presidential debate at Hofstra University in Hempstead, New York on September 26, 2016. / AFP / Timothy A. CLARY - LEHTIKUVA / AFP

“Trump oli Clintonin rinnalla kuin höyhensarjalainen” – voittajasta ei ollut epäselvyyttä

Yhdysvalloissa demokraattien Hillary Clinton selviytyi selvästi vastaehdokastaan republikaanien Donald Trumpia paremmin kaksikon ensimmäisestä vaaliväittelystä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Trump vaikutti hyvin valmistautuneen ja vakuuttavasti sekä tyynesti esiintyneen Clintonin rinnalla höyhensarjalaiselta, Aaltola kuvailee STT:lle.

– Clinton hallitsi faktat, pystyi vastaamaan nopeasti Trumpille ja säilytti aloitteellisuuden.

Ennen väittelyä arvuuteltiin, pystyykö räväkästä esiintymisestä tunnettu Trump hillitsemään itsensä ja hilaamaan esiintymistään tyynemmän asialliseen “presidentilliseen” suuntaan. Aaltolan mukaan tämä ei republikaaniehdokkaalta onnistunut.

– Trumpilta odotettiin, että hän olisi tylsempi ja käyttäisi miedompaa kieltä, mihin hän aluksi pyrkikin. Nopeasti kuitenkin hänen luonteenlaatunsa tuli esiin ja hän alkoi rönsyämään vastauksissaan, Aaltola sanoo.

– Clinton taas oli tavattoman valmistautunut ja pääsi samalla tuomaan esiin yhtä kampanjansa keskusviesteistä, että hän on valmis astumaan myös presidentiksi kauden ensimmäisestä päivästä lähtien.

Trump astui Clintonin virittämiin ansoihin

Trump astui Aaltolan mukaan useaan Clintonin virittämään ansaan ja joutui käyttämään väittelyaikaa puhumalla itselleen epäedullisista aiheista kuten verotietojensa salailusta sekä monista loukkaaviksi koetuista kommenteistaan.

Clinton sen sijaan onnistui Aaltolan mukaan väistelemään itseensä kohdistettuja hyökkäyksiä paremmin. Trump iski Clintonia odotetusti muun muassa sähköpostiskandaalilla. Trump sanoi, että yksityisen sähköpostitilin käyttäminen ulkoministerikaudella oli Clintonilta “pahempaa kuin virhe” ja “tahallista”.

Clinton myönsi tehneensä virheen ja sanoi ottavansa asiasta vastuun.
Aaltolan mukaan asia kuittautui pahoittelulla, eikä Clintonin tarvinnut jäädä puhumaan itselleen epäedullisesta skandaalista pidempään.

Clinton nosti tapetille muun muassa Trumpin aiemmat, naisiin kohdistuneet vähättelevät kommentit. Tämä miellytti varmasti ainakin yhtä Clintonin pää-äänestäjäryhmistä, korkeasti koulutettuja naisia, Aaltola arvioi.

Maltti olisi valttia

Presidenttiehdokkaat kohtaavat väittelyssä vielä kahdesti ennen vaalipäivää.
Aaltolan mukaan Trumpin olisi jatkossa löydettävä esiintymiseensä “ronaldreaganmaista” rauhallisuutta. Nykyinen temperamenttinen esiintyminen vieraannuttanee suurta osaa äänestäjistä, hän arvioi.

Clintonin puolestaan pitäisi pystyä toistamaan ensiväittelyn kaltainen vakuuttavuus vaikuttamatta kuitenkaan robottimaiselta.

– Hänen suuri ongelmansa on ollut, että hänet koetaan vähän automaattimaiseksi.

Lopulta yksittäiset väittelyt tuskin käännyttävät kovin montaa puolensa jo valinnutta, Aaltola sanoo. Väittelyt vaikuttavat kuitenkin siihen, missä valossa ehdokkaiden kampanjat nähdään: kumpi ehdokkaista vaikuttaa olevan hyvässä nosteessa ja kumpi lopulta vaikuttaa todennäköisemmältä voittajalta.

– Sillä on väliä, sillä Yhdysvalloissa on perinteisesti haluttu äänestää voittajaa.

Tulevissa väittelyissä ehdokkaat voivat toisiaan kampittaessaan vielä palata jo kertaalleen pureskeltuihin skandaaleihin – tai sitten esiin voi nousta jotain aivan uutta, Aaltola sanoo.

– Yhdysvalloissa on vielä edessä yllätysten lokakuu.
Salla Salmela, New York

 

LKS 20160927 Democratic nominee Hillary Clinton (L) and Republican nominee Donald Trump leave the stage after the first presidential debate at Hofstra University in Hempstead, New York on September 26, 2016. / AFP / Timothy A. CLARY - LEHTIKUVA / AFP US VOTE DEBATE

LKS 20160927 Democratic nominee Hillary Clinton (L) and Republican nominee Donald Trump leave the stage after the first presidential debate at Hofstra University in Hempstead, New York on September 26, 2016. / AFP / Timothy A. CLARY - LEHTIKUVA / AFP

Kolumni

Lindtman tukee hallituksen päälinjauksia: “Kadulla pitää voida liikkua ilman pelkoa väkivallasta”

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman antaa tukensa hallituksen linjauksille puuttua väkivaltaisten äärijärjestöjen toimintaan.

— Suomen Vastarintaliikkeen toiminta ei sovellu suomalaiseen yhteiskuntaan ja se rikkoo kansalaisten perustavanlaatuisia oikeuksia ja kansalaisten perusturvallisuutta. Järjestön toimintaan pitää siksi puuttua lujalla kädellä.

Lindtmanin mukaan hallituksen toimenpidepaketin päälinjoja voi tukea.

— Näitä linjauksia voi tukea. Yksityiskohtiin SDP:n eduskuntaryhmä ottaa kantaa, kun hallitus on täsmentänyt ehdotuksiaan.

Lindtmanin mukaan järjestöt, jotka tukevat väkivaltaa, pitää kieltää. Nykyisen lain rajoissa on nyt tehtävä kaikki, että näin myös tapahtuu. Mikäli nykyinen laki ei riitä, pitää arvioida myös lainsäädännön muutostarve.

Lindtmanin mukaan vihapuheeseen on puututtava jatkossa entistä voimakkaammin. Hallitus linjasi lisäävänsä voimavaroja vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan ja vihapuherikosten tutkintaan.

— Tämä on tärkeä linjaus, jota pidettiin esillä myös SDP:n piiristä viime keväänä. Vihapuheesta on lyhyt matka vihatekoihin.

Lindtman korostaa, että kaduilla on voitava kulkea turvallisesti. Niinikään oman mielipiteen kertominen pitää olla sallittua.

Kolumni

Vihreiden ex-puheenjohtaja käynnisti puolueen puheenjohtajapelin

Neljä vihreää vaikuttajaa, nimekkäimpänä europarlamentaarikko, entinen puheenjohtaja Heidi Hautala, haluaa vihreiden seuraavaksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon.

Aamulehden mukaan nelikko on pyytänyt Alanko-Kahiluotoa asettumaan ehdolle.

Alanko-Kahiluoto kirjoittaa Twitterissä olevansa otettu tuesta.

— Lupaan harkita vakavasti.

Alanko-Kahiluoto kertoo Aamulehdessä ilahtuneensa erityisesti Hautalan osallisuudesta.

Vihreiden puheenjohtaja vaihtuu ensi vuonna, koska Ville Niinistö ei voi puolueen sääntöjen mukaan jatkaa enää tehtävässään.

Kolumni

Näin äärijärjestöjen toimintaan aiotaan puuttua

Viranomaisille osoitetaan lisää resursseja puuttua väkivaltaisten äärijärjestöjen toimintaan, linjaa hallitus. Voimavaroja lisätään myös vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan ja vihapuherikosten tutkintaan.

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan määristä ei vielä tehty päätöksiä, vaan asiaan palataan täydentävässä budjettiesityksessä.

Hallitus linjasi, että yhdistyslain perusteella voidaan jo lakkauttaa väkivaltainen ääriliike, mutta lakia ei sovelleta riittävästi. Poliisihallitus sitoutuu tehostamaan yhdistyslain toimeenpanoa.

Oikeusministeriö arvioi kokoontumislain mukaisen kuuden tunnin ilmoitusmenettelyn pidentämistä.

Myös lakkautettujen väkivaltaisten ääriliikkeiden tunnusten käytön kieltäminen lailla arvioidaan.

Poliisi saisi oikeuden puuttua tunnusten käyttöön.

Kolumni

Maria Guzenina kommentoi kohu-uutista: “Täysin epäloogista ja arjesta vieraantunutta”

Kokoomusvetoinen Espoon kaupunki aikoo säästää Helsingin Sanomien mukaan miljoonia euroja kouluista ja päiväkodeista.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee keskiviikkona Espoon budjettiesitystä, jossa esitetään 5,7 miljoonan euron säästöjä suomenkieliseen opetukseen ja 2,9 miljoonan euron nipistämistä varhaiskasvatuksesta.

HS:n mukaan Espoo suunnittelee muun muassa isoa leikkausta koulujen tuntikehyksiin. Päiväkotien ryhmäkokoja aiotaan kasvattaa. Koulujen iltapäivätoiminnasta säästetään ja siitä luopuminen kokonaan on jopa listalla.

SDP:n kansanedustajan, Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Maria Guzeninan mukaan Espoo on menossa väärään suuntaan, jos virkamiesten esittämät leikkaukset lasten ja nuorten palveluihin toteutetaan.

— Sellainen vaara on olemassa, jos säästöjen vastustajat eivät muodosta valtuustossa enemmistöä, hän kirjoittaa Facebookissa.

Guzeninan mukaan demarit, vihreät, vasemmistoliitto ja kristilliset ovat esittäneet vaihtoehdoksi muun muassa rahastojen tuoton purkua ja veroprosentin muuttamista muun pääkaupunkiseudun tasolle. Näillä toimilla saataisiin turvattua kasvavan kaupungin palveluiden tarvetta, Guzenina kirjoittaa.

— Virkamiehet esittävät leikkauksia tilanteessa, jossa kaupunkiin rakennetaan vinhaa vauhtia uusia asuntoja ja halutaan houkutella uusia asukkaita metroradan varteen. Täysin epäloogista ja arjesta vieraantunutta vähentää palveluja tilanteessa, jossa väkimäärä kasvaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta