Tämä leikkaus tekee yli 10 prosenttia – ”Hallitus on asettanut arvot uuteen järjestykseen”

Kuusikymmentä- ja seitsemänkymmentäluvuilla Suomen koulutusjärjestelmän kehittäminen oli määrätietoista ja suuren poliittisen enemmistön ajamaa. Sain itse olla mukana 1970-luvulla alusta alkaen kun peruskoulu-uudistusta toteutettiin kunta- ja koulutasolla. Vaikuttavinta oli se miten johdonmukaisesti ja innostuneesti uudistusta rakennettiin. Oli edelleen ideologista vastarintaa mutta kansa odotti uudistukselta paljon.

Koulutukseen ja tutkimukseen luottaminen Suomen kilpailukykytekijänä kesti vuosikymmenet. Vasta nykyinen hallitus on asettanut arvot uuteen järjestykseen. Se laskee, että kilpailukyvyn perusta on tuotteen hinta, joka saadaan aikaan matalilla palkoilla. Sen sijaan koulutus ja tutkimus on mittavien leikkausten kohteena. Opetusministeriön pääluokka on noin 6,8 miljardia ja hallituksen leikkaus on 600 miljoonaa. Se tekee 10 prosenttia!

Leikkaukset ulottuvat varhaiskasvatuksesta, peruskoulun ja keskiasteen kautta yliopistoihin elinikäiseen oppimiseen. Lähes kaikki näiden alojen asiantuntijat ja useimmat käytännössä tällä alalla toimivat ovat varoittaneet seurauksista. Viimeksi yliopistojen edustajat toteavat niiden aiheuttavan pysyviä vaurioita.

Juhana Vartiainen on kääntänyt koko asia päälaelleen kun hän näkee perustuslain sopimusyhteiskunnan vastaisena ja Jorma Ollila paheksuu perustuslakien tulkintaa työntekijöiden ja heikompiosaisten hyväksi.

Sipilän hallitus ei kuitenkaan luota ”kaikenmaailman” asiantuntijoihin. Se ajaa jääräpäisesti näitä leikkauksia vaikka myös vaihtoehtoja on esitetty. Niitä voi lukea vaikkapa SDPn ja vihreiden vaihtoehtobudjetista.

Samoin hallitus puhuu kilpailukykyloikasta palkkoja alentamalla vaikka kotimarkkinakysyntä on muutoinkin heikentynyt.

Tilastot kuitenkin osoittavat, että harvoilla aloilla palkkataso on esteenä viennin kehitykselle. Tämä johtuu jo pelkästään siitä, että esimerkiksi puu- ja paperiteollisuudessa palkkojen osuus kokonaiskustannuksista on alle kymmenen prosenttia.

Eikä kukaan ole osoittanut, että esimerkiksi Nokian kilpailukyvyttömäksi tulo olisi johtunut työntekijöiden palkasta.

Pakkolakien läpiajamisvimmassa vaaditaan perustuslain tulkinnan muuttamista, jotta palkat voitaisiin määrätä lailla. Juhana Vartiainen on kääntänyt koko asia päälaelleen kun hän näkee perustuslain sopimusyhteiskunnan vastaisena ja Jorma Ollila paheksuu perustuslakien tulkintaa työntekijöiden ja heikompiosaisten hyväksi.

Sosialidemokraattien on nyt tärkeätä luoda vahva linja koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi ja siihen on myös investoitava. Työelämän muutokset ja mm. robotisaatio edellyttävät, että meillä kaikkien ikäluokkien osaamistasoa tulee nostaa. Siksi kaikki koulutustasot vaativat vahvaa kehittämistä. Palkkatason alentamisella ja koulutuksen supistamisella ei Suomen kilpailukyky parane.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat