Tämä malli ei kannusta vaan kurittaa työttömiä – elintarviketyöläiset lyttäävät hallituksen aikeet

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL vaatii Juha Sipilän (kesk.) hallitusta luopumaan työttömyysturvan aktiivimallista, joka tarkoittaa työttömyysturvan heikentämistä.

Liitto vetoaa hallituspuolueisiin, että työttömiä ei enää kuritettaisi uusilla leikkauksilla.

Hallitus aikoo ensi viikolla puoliväliriihessä päättää työttömyysturvaan tulevasta aktiivimallista. Hallituksen esittämässä aktiivimallissa työtön menettää yhden korvauspäivän kuukaudessa eli 4,65 prosenttia työttömyysturvasta, jos hän ei tee töitä yhtenä viikkona vähintään 18 tuntia tai osallistu työllisyyspalveluihin 65 päivän mittaisen tarkastelujakson aikana.

– Hallitus sanoo uudistavansa työttömyysturvaa kannustavammaksi, mutta käytännössä aktiivimalli tarkoittaa työttömyysturvan heikentämistä. Vaikka työtön haluaisi olla kuinka aktiivinen, kaikille ei riitä tarpeeksi työtä tai työllisyyspalveluja, liitto muistuttaa kannanotossaan.

Syykin on liiton mukaan selvä: Avoimia työpaikkoja ja työllisyyspalveluja on tarjolla yksinkertaisesti liian vähän. Myös TE-toimistojen resursseja on jo nyt leikattu rajusti, ja lisäksi hallitus suunnittelee lopettavansa ne kokonaan sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä.

Nyt on lopetettava työttömien syyllistäminen ja puolustettava oikeutta säälliseen toimeentuloon.

SEL varoittaa, että aktiivimallissa työttömät joutuisivat keskenään epätasa-arvoiseen asemaan.

– Mahdollisuus aktiivisuuteen ja karenssipäivien välttämiseen on kiinni siitä, missä päin Suomea työtön asuu ja minkä alan osaaja hän on. Työttömyystilanne, avoimien työpaikkojen määrä sekä koulutus- ja työllisyyspalveluiden tarjonta vaihtelevat merkittävästi eri alueilla ja aloilla.

Lisäksi aktiivimalli on SEL:n mielestä kilpailukykysopimuksen vastainen. Sopimuksessa sovittiin, ettei hallitus yksipuolisesti leikkaa työttömyysturvaa ilman kolmikantaista sopimista.

– Olemme valmiita toimimaan yhdessä sopimuksessa mukana olevien ammattiliittojen kanssa aktiivimallin torjumiseksi, SEL vakuuttaa.

Elintarviketyöläisten liitto ehdottaa hallitukselle työttömyysturvan uudistamista kannustavammaksi. Esimerkiksi työttömien mahdollisuutta omaehtoiseen opiskeluun voisi helpottaa.

– Osaamisen lisääminen tai alan vaihtaminen lisäävät työttömän mahdollisuuksia työllistyä. Myös byrokratian vähentäminen lyhytkestoisten töiden ja työttömyysturvan yhteensovittamisessa lisäisi työttömien mahdollisuuksia ottaa vastaan myös lyhytkestoisempia töitä.

Suomessa on edelleen lähes 500 000 työtöntä ja alle 30 000 avointa työpaikkaa.

– Nyt on lopetettava työttömien syyllistäminen ja puolustettava työttömien oikeutta säälliseen toimeentuloon, Espoon Korpilammella kokoontunut SEL:n liittovaltuusto jyrähtää.

Keskustelua aiheesta

HS kertoo: Sininen tulevaisuus on jo keksinyt käyttönimenkin – se ei yllätä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Perussuomalaisista irtautunut Sininen tulevaisuus -yhdistys kaavailee uuden puolueen käyttönimeksi siniset-puoluetta, kertoo Helsingin Sanomat. Perustava puoluekokous on kaavailtu järjestettäväksi alkusyksyllä.

HS:n mukaan uuden puolueen ensimmäinen piirijärjestö Lapin siniset syntyi sunnuntaina. Sen puheenjohtajaksi on valittu tuore kansanedustaja, varatuomari Matti Torvinen (uv).

Torvisen mukaan piiriorganisaatiot on tarkoitus perustaa jokaiseen maakuntaan.

– Tavoite on 16 piiriä. Ja siniset on nimi, joka on tarkoitus ottaa kaikissa piirijärjestöissä käyttönimeksi. Minä olen nimen rekisteröinyt, Torvinen sanoo lehden haastattelussa.

Olihan vihreätkin pitkään Vihreä liitto.

Sininen tulevaisuus on kesäkuussa 2017 perustettu yhdistys, joka kerää paraikaa kannattajakortteja puolueeksi rekisteröitymistä varten. Yhdistyksen perusti 20 perussuomalaisista eronnutta Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän jäsentä.

Eduskuntaryhmää johtava kansanedustaja Simon Elo (uv) arvioi HS:ssa, että kannattajanimiä on kasassa nyt noin 2 000.

– Sininen tulevaisuus -yhdistys tulee puolueen nimeksi. Nimi piti miettiä jo yhdistystä perustettaessa. Tiesimme jo silloin, että kansan kielessä nimi kääntyy sinisiksi. Olihan vihreätkin pitkään Vihreä Liitto, Elo huomauttaa Helsingin Sanomissa.

”Kestävä kehitys tärkeään rooliin kunnissa” – Mäkisalo-Ropponen: Lapsiin ja nuoriin panostaminen on paras tulevaisuusinvestointi

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.).

SDP:n kansanedustaja, tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen toivoo mahdollisimman monen kunnan sisällyttävän kestävän kehityksen syksyllä valmistuviin kuntastrategioihinsa.

– Kestävä kehitys ymmärretään usein pelkkänä ympäristöasiana, mutta siinä yhdistyvät ympäristö, talous ja hyvinvointi. Kestävän kehityksen yhteydessä puhutaan myös kestävästä työstä, koulutuksesta, kulttuurista ja kansalaisten osallisuudesta.

– Ympäristöystävälliset alat biotalous, cleantech, digitalisaatio, fotoniikka ja Green Care -matkailu ovat tulevaisuuden kasvualoja myös Suomessa ja niihin panostamisessa kannattaa ottaa kunnissa etunoja.

Kestävään kehitykseen kuuluu myös hyvinvointitalous. Lainsäädäntö velvoittaa kuntia laatimaan kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomuksen.

– Se ei kuitenkaan yksin riitä. Kunnissa on opeteltava tekemään terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia osana kaikkea päätöksentekoa. Myös vaihtoehtoiskustannusten laskeminen on tärkeä hyvinvointitalouden työkalu. Hyvinvointitalouteen kuuluu myös hyvinvointi-investointien käsite.

Esimerkiksi vääränlainen säästäminen päivähoidossa ja koulutuksessa tulee pidemmällä tähtäimellä yhteiskunnalle kalliiksi.

Mäkisalo-Ropposen mukaan panostaminen terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen, sairauksien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn sekä kuntoutukseen säästää tulevaisuuden sosiaali- ja terveysmenoja.

– Kaikkein paras tulevaisuusinvestointi on lapsiin ja nuoriin panostaminen. Esimerkiksi vääränlainen säästäminen päivähoidossa ja koulutuksessa tulee pidemmällä tähtäimellä yhteiskunnalle kalliiksi, hän muistuttaa.

YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2015 globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030. Se ohjaa maailmanlaajuisesti kestävän kehityksen ponnisteluja vuoteen 2030 saakka.

– Suomen Agenda2030 toimeenpanosuunnitelmaa käsiteltiin kevään aikana tulevaisuusvaliokunnassa ja koko eduskunnan käsittelyyn se tulee alkusyksystä. Seuraavassa vaiheessa maakuntien ja kuntien tehtävänä on sisällyttää kestävän kehityksen näkökulmat strategioihinsa, Mäkisalo-Ropponen päättää tiedotteensa.

”Puun poltossa ei ole tolkun häivää” – Isojen kaupunkien energiayhtiöt suosivat yhä fossiilisia, turvetta ja ydinvoimaa

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Suomen suurten kaupunkien energiayhtiöt tuottavat yhä suuren osan sähköstään fossiilisilla polttoaineilla, turpeella ja ydinvoimalla. Jatkossa monet yhtiöt korvaavat fossiilisia biomassalla ja puulla.

Jotkin yhtiöt ovat korvaamassa osa sähkön ja lämmön yhteistuotannosta erillisillä biolämpölaitoksilla, jotka eivät tuota sähköä.

STT kysyi Suomen suurimpien kaupunkien sähköyhtiöiltä, miten suuri osuus niiden omasta sähköntuotannosta on uusiutuvaa energiaa ja millaisia suunnitelmia yhtiöillä on tuotannon tulevaisuudesta. Kymmenen suurimman kaupungin yhtiöistä STT tavoitti yhdeksän.

Uusiutuvien osuus tuotannosta vaihtelee, mutta suunta näyttää selvältä. Fossiilisia ja turvetta koetataan korvata uusiutuvilla polttoaineilla, yleensä puulla ja biomassalla. Vantaalla, Tampereella ja Oulussa kaupunkien yhtiöt tuottavat sähköä ja myös lämpöä jätettä polttamalla.

Nykyisillä suunnitelmilla Suomi tekee hallaa tavoitteilleen.

Puun polton lisääminen on tärkeä osa myös hallituksen ympäristö- ja ilmastostrategiaa. Ympäristöjärjestö Greenpeacen kampanjavastaava Olli Tiaisen mielestä puun poltossa ei ole tolkun häivää.

– Nykyisillä suunnitelmilla Suomi tekee hallaa tavoitteilleen. Lämmöntuotannossa tarvitaan jonkin verran metsäbiomassaa, mutta paljon voidaan tehdä ilmalämpöpumpuilla ja maalämmöllä. Sähköntuotannossa kannatamme tuulen ja aurinkoenergian osuuden lisäämistä.

Viime vuonna tuulivoimalla tuotettiin Suomen sähköstä 4,6 prosenttia, hieman enemmän kuin turpeella.

Tulevaisuudessa tuulivoima lisääntyy, sanoo professori Jero Ahola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

– Tuulivoima on tällä hetkellä halvinta uutta sähköntuotantoa. Uuden tuulivoimatuotannon hinta on noin 50 euroa per tuotettu megawattitunti.

Helsingin Energian aurinkopaneeleja Suvilahden aurinkovoimalassa. Taustalla Hanasaaren hiilivoimala

Perinteisten tuotantomuotojen asema on Suomessa vahva. Viime vuonna yhteensä Suomessa tuotetusta sähköstä yli puolet tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla, ydinvoimalla ja turpeella.

Sähköstä noin 45 prosenttia tuotettiin viime vuonna uusiutuvilla energialähteillä. Vesivoiman osuus koko sähköntuotannosta oli noin neljännes.

Energiayhtiöiden on uusittava voimalaitoksiaan, kun päästötavoitteet tiukentuvat tai laitokset tulevat käyttöikänsä päähän. Esimerkiksi Kouvolan, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion energiayhtiöt ovat jo uusineet voimaloitaan.

Turku Energia omistaa osan yhtiöstä, joka avaa tänä vuonna biopolttoaineita käyttävän voimalan.

Yhtiöt tuottavat itse vain osan myymästään sähköstä.

Suurten kaupunkien yhtiöt tuottavat itse vain osan myymästään sähköstä. Lisäksi yhtiöt hankkivat sähköä muiden omistamista vesi- ja ydinvoimaloista sekä ulkomailta. Omissa laitoksissaan kaupunkien sähköyhtiöt tuottavat yleensä sekä sähköä että lämpöä.

Yhteistuotanto on tehokasta, ja kaukolämmön myynti on energiayhtiöille tärkeä bisnes.

Yhteistuotantovoimaloiden rakentaminen ei tällä hetkellä välttämättä ole kannattavaa. Sähkön hinta on niin matala, että osa voimaloista korvataan vain lämpöä tuottavilla lämpökeskuksilla.

Tampereen Sähkölaitos on jo ottanut yhden yhteistuotantolaitoksen pois käytöstä. Lahti Energia korvaa pian vanhan hiilivoimalansa biovoimalalla, joka tuottaa ainakin alkuvaiheessa vain lämpöä.

Helen puolestaan luopuu ensi vuosikymmenellä Hanasaaren hiilivoimalasta. Voimalan korvaajasta ei vielä ole tehty päätöstä, mutta esiselvityksiä on tehty paljon.

STT – Antti Tuominen

”Lipsuu komiikan puolelle” – Politiikan tutkijat: Uusi vaihtoehto ajautumassa muun hallituksen armoille

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Uuden vaihtoehdon (uv.) heikko gallupmenestys ajaa ryhmän muun hallituksen armoille. Näin arvioivat Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen ja erikoistutkija Erkka Railo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta.

Uusi vaihtoehto sai tuoreessa Ylen kyselyssä vain 0,7 prosentin kannatuksen, kun hallituskumppanit painivat aivan eri sarjassa: keskustaa kannatti yli 16 prosenttia vastanneista ja kokoomusta yli 20 prosenttia. Tulokset olivat samansuuntaisia myös Helsingin Sanomien kyselyssä.

– Pikkuisen lipsuu komiikan puolelle, että on tilanne, jossa Uudella vaihtoehdolla on viisi ministeriä, mutta ei kannatusta ollenkaan, sanoo Railo.

Tilanne on Railon mukaan täysin uusi: Suomen poliittisessa historiassa ei ole aiemmin oltu hallituksessa näin heikolla kannatuksella.

– On selvää, että tällaisella romahduksenomaisella kannatuksen laskulla pitäisi olla aika dramaattiset vaikutukset siihen, mitä hallitus pystyy tekemään ja saa aikaan, Railo sanoo.

Gallupit eivät ole vain gallupeja.

Gallupit eivät ole tutkijoiden mukaan vain gallupeja, vaan ne vaikuttavat siihen, millaisia päätöksiä hallitus saa aikaan.

– Kannatusta seurataan jatkuvasti. Se vaikuttaa henkisesti, ja antaa selkänojaa. Jos on kova kannatus niin puolue on voimansa tunnossa. Heikommalla kannatuksella ajaudutaan puolustusasemiin, sanoo Rahkonen.

Uusi vaihtoehto varoo tekemästä virheitä ja menettää vaikutusmahdollisuuksiaan, arvioi Rahkonen.

– Uusi vaihtoehto tuskin saa senkään vertaa kädenjälkeään hallitukseen politiikkaan, kun mitä perussuomalaiset saivat.

Tämä voi näkyä Rahkosen mukaan esimerkiksi kehitysyhteistyön määrärahoissa, maahanmuuttoasioissa ja EU-kysymyksissä. Uusi vaihtoehto voi joutua alakynteen, ja gallupeista vauhtia saanut kokoomus niskan päälle.

– Jos Uusi vaihtoehto menee hankalaksi, se voidaan heittää ulos, ja tilalle ottaa RKP ja kristillisdemokraatit, Railo sanoo.

Uuden vaihtoehdon pois potkiminen saattaa Railon mukaan alkaa houkutella erityisesti kokoomusta. Puoluetta varmasti hiertää, että kyselyiden kärkenä sillä on saman verran ministereitä kuin pohjamudissa matavalla Uudella vaihtoehdolla – ja kaksi vähemmän kuin keskustalla, joka on hallitustaipaleensa pohjalukemissa.

Kokoomus voi gallupmenestyksensä nojalla saada helpommin ajettua läpi esimerkiksi palvelujen yksityistämistä, Rahkonen sanoo.

– Saattaa olla, että kokoomuksen kädenjälki näkyy entistä voimakkaammin.

Myös hallituksen alle 40 prosenttiin painunut kokonaiskannatus vaikuttaa sen toimintakykyyn, Railo sanoo.

– Tuskin hallitus kykenee suuriin ja dramaattisiin päätöksiin, ja uusiin poliittisiin avauksiin.

Vain gallupjohtaja kokoomuksella on puhtia tehdä uusia avauksia.

Sen sijaan hallitus keskittynee viemään nykyiset hankkeet maaliin. Vain gallupjohtaja kokoomuksella on Railon mukaan puhtia tehdä uusia avauksia. Mitä suurempi kannatus, sen enemmän riskinottokykyä ja neuvotteluasemia muiden puolueiden kanssa, tutkija kertoo.

Toisaalta hallituksen on helpompi työskennellä yhdessä, kun Jussi Halla-ahon maahanmuuttovastaiset perussuomalaiset lähtivät hallituksesta, Rahkonen sanoo.

Kannatuksen romahdus on kuitenkin niin poikkeuksellisen iso, että vaikutuksia on hankala arvioida, muistuttaa Railo.

Uudesta vaihtoehdosta tulee Sininen tulevaisuus -niminen puolue, jos se saa kannattajakortit kasaan.

– Syksyllä nähtäväksi jää, suhtautuvatko hallituskumppanit Siniseen tulevaisuuteen minkäänasteisella vakavuudella.

”Kokonaisuuksia ei pidä repiä rikki” – SDP:n Ihalainen muistuttaa kuntien tärkeistä tehtävistä

Kuva: Jari Soini

Kuntien asema ja rooli ovat ehkä suuremmassa muutoksessa kuin mitä annetaan ymmärtää, SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen (kuvassa) toteaa.

– Muutoksen ajureina ovat sote- ja maakuntauudistus sekä kasvupalvelujen kehittämislinjaukset. Kuntien uusien valtuustojen ja hallitusten tulee rakentaa ja päivittää uudelleen strategiansa.

Hallituksen uudistuksien jälkeen kunnille on jäämässä edelleen tärkeitä palvelutehtäviä, sivistys- ja koulutusvastuut.

– On yhä tärkeämpää rakentaa kuntien elinkeinopoliittiset tavoitteet kunkin kunnan vahvuuksille. Pelkästään jäljelle jäävien palvelujen varaan kuntien elinvoimaisuutta ei voida rakentaa.

– Tavoitteena tulee olla hyvän ja turvallisen elinympäristön tuottaminen asukkaille ja houkuttelevan toimintaympäristön luominen yrityksille ja elinkeinoelämälle. Hyvinvointi syntyy työstä.

Elinkeinopolitiikassa ja investointien saamisessa onkin Ihalaisen mukaan yhä tärkeämpää tehdä kuntarajat ylittävää yhteistyötä.

Puolueen tavoitteena on esittää kunnille laajaa roolia kasvupalveluissa ja työllisyyden hoidossa.

SDP on tuottanut kuntapäättäjille kuntien elinkeino- ja omistajapoliittisen ohjelman. Ohjelman tarkoitus on tukea ja antaa tietoa päätöksentekijöille SDP:n linjauksista uudistuvien kuntien elinkeinopolitiikan toteuttamisessa.

– Puolueen tavoitteena on – toisin kuin hallituksen – esittää kunnille laajaa roolia kasvupalveluissa ja työllisyyden hoidossa, kansanedustaja Lauri Ihanalainen toteaa.

Kunnille tulee hänen mukaansa turvata kasvupalvelujen toteuttaminen haluamallaan tavalla ja mahdollisuus tuottaa niitä myös itse.

– Työllisyys, koulutus- ja elinkeinopolitiikan toisiaan tukevia kokonaisuuksia ei pidä repiä kunnissa rikki. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden katkaisussa toteutettujen kuntakokeilujen tulokset ovat olleet rohkaisevia.

– SDP:n nuorisotakuuohjelman mukaisesti kunnilla tulisi olla kokonaisvastuu nuorten eri elämän taitekohdista, mm. koulutus- ja työllisyysasioissa.

Yhtiöittämisen myötä toiminnot siirtyvät kauemmaksi poliittisesta kontrollista.

Hän sanoo, että uusien kuntapäättäjien olisi tärkeää syventyä elinkeinopolitiikan tueksi myös kuntien omistajapoliittisiin linjauksiin.

– Kuntien omistajapolitiikka on jo nyt hyvin monimuotoista. Tässäkin asiassa kuntalaisten etu ohjaa omistajapolitiikkaa. Kuntien omistamien yhtiöiden määrä on kasvanut.

– Se haastaa myös kuntien demokraattisen ohjauksen. Yhtiöittämisen myötä toiminnot siirtyvät kauemmaksi poliittisesta kontrollista ja läpinäkyvyys voi hämärtyä.

Ihalainen kertoo uskovansa, että valtakunnan tasolla toteutettavan politiikan ohella kuntatasolla tehtävillä ratkaisuilla on kansalaisille suuri merkitys.

–  Kuntapolitiikkaa toteutetaan lähellä ihmisten arkea. Siksi SDP:n kuntapäättäjien on tärkeää olla aktiivisia ihmisten arjen asioissa ja hyvinvoinnin rakentamisessa. Tällainen työ on omiaan kasvattamaan kansalaisluottamusta.