Tämä on historiaa: Suomen ensimmäinen satelliitti odottaa lähtöä Cape Canaveralissa rahtiraketin sisällä

Kuva: Antti Kestilä/Aalto Yliopisto
Aalto-1 (kuvassa oikealla) ja Aalto-2 yhteiskuvassa Otaniemessä valmiina matkaan. Nano-satelliitit ovat noin maitopurkin kokoisia ja ne on testattu mm. rajuin tärinätestein.

Otaniemessä opiskelijavoimin suunniteltu ja rakennettu Aalto-2-satelliitti odottaa valmiina laukaisua Yhdysvalloissa Cape Canaveralin laukaisukeskuksessa Cygnus-avaruusrahtialuksen sisällä. Rahtialus laukaistaan 20. maaliskuuta Atlas V -kantoraketilla Maata kiertävälle Kansainväliselle avaruusasemalle, mistä astronautit vapauttavat sen lentämään itsenäisesti myöhemmin.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Missioon osallistuu kymmeniä eri puolilla maailmaa rakennettuja satelliitteja. Koska Aalto-2 on osa suurempaa kokonaisuutta, se rekisteröidään Belgiaan lupakäytäntöjen helpottamiseksi muiden projektiin osallistuvien satelliittien tapaan.

– Rahtialuksen matka avaruusasemalle kestää noin kolme vuorokautta, ja satelliitti vapautetaan asemalta avaruuteen muutaman kuukauden sisällä rahdin saapumisesta. Tarkka päivämäärä Aalto-2:n vapauttamiselle vahvistuu vasta myöhemmin, koska satelliittien lähetykset tehdään aseman muiden toimien ohessa”, professori, projektin vetäjä Jaan Praks kertoo.

Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi vuonna 2012 jatko-opiskelijaprojektina, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista.

– Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen. Tiimimme tärkein tavoite on osoittaa Aalto-yliopistossa suunniteltu ja rakennettu satelliittialustamme toimintakelpoiseksi avaruuden haastavissa olosuhteissa, Aallon tohtorikoulutettava ja Reaktor Space Labin yksi perustaja Tuomas Tikka kertoo.

Maa-asema valmistautuu tiedon vastaanottamiseen

Aalto-2-satelliitin lähettämä tieto vastaanotetaan maa-asemalla Otaniemessä.

– Aalto-2-satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, minkä vuoksi satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain. Missiossa on käytössä useita maa-asemia, Tikka kertoo.

Samalla maa-asemalla valmistaudutaan olemaan yhteydessä myös Aalto-1-satelliittiin, joka pääsee näillä näkymin matkaan muutaman kuukauden kuluessa ja tulee kulkemaan suoraan Suomen päältä. Aalto-yliopisto allekirjoitti Suomen historian ensimmäisen satelliitin laukaisusopimuksen jo keväällä 2015. Tämän jälkeen Aalto-1-satelliittia kuljettavan SpaceX-yhtiön Falcon 9 -kantoraketin lennon aikataulut ovat viivästyneet useaan kertaan eri syistä johtuen.

Lähteekö Aalto 1 sittenkin ensin?

– Erityisen epävarmassa asemassa ovat olleet pienet missiot, kuten monimutkainen SHERPA yhteislaukaisu, jolle ei edelleenkään ole saatu kiinteätä paikkaa laukaisuaikataulussa. Tästä syystä olemme jatkaneet taustalla neuvotteluja laukaisuvälittäjämme Innovative Solutions in Spacen kanssa vaihtoehtoisista laukaisijoista. Nyt viimein olemme löytäneet ratkaisun, ja Aalto-1:n laukaisu toteutuu intialaisella PSLV-kantoraketilla toivottavasti jo muutaman kuukauden kuluessa. Näin ollen Aalto-1 saattaa ennättää avaruuteen omalle kiertoradalle ennen Aalto-2-satelliitin vapautusta, Praks kertoo.

Aalto-1 kuljetetaan kuukauden kuluessa Intiaan Alankomaista, missä se on ollut odottamassa matkaa laukaisuvälittäjä Innovative Solutions in Spacen puhdastiloissa. Laukaisu tapahtuu Intian eteläkärjen länsipuolella Andhra Pradeshin maakunnassa Sriharikotassa olevalta Satish Dhawanin avaruuskeskuksesta.

Opiskelijat asialla: Suomen avaruustekniikka pantu merkille

Vuonna 2010 alkanut Aalto-1 -projekti ja kaksi vuotta myöhemmin käynnistynyt Aalto-2 -projekti ovat kuuden vuoden aikana kouluttaneet satakunta uutta avaruusalan osaajaa. Vaikutus näkyy jo nyt muun muassa avaruusalan startup-yritysten kasvuna.

– Suomi siirtyy avaruusaikaan monella tapaa. Voimme jo puhua opiskelijoiden käynnistämästä Aallon avaruusohjelmasta, jossa on tilaa luovuudelle ja ideoille. Myös Euroopan avaruusjärjestö ESA on huomannut avaruustekniikan uuden aallon Suomessa ja perustaa tänne avaruusosaamisesta ammentavan BIC-yrityshautomon vauhdittamaan innovaatioiden nousua, Praks sanoo.

Vantaan SDP:n valtuustoryhmä naisten johdolla uuteen kauteen

Kuva: Kari Hulkko

Vantaalla SDP:n ryhmä jatkaa Vantaan suurimpana puolueena 18 valtuutetulla. Uusia valtuutettuja valtuustoryhmässä on kuusi. Vantaalla läpi pääsi myös yhteensä neljä maahanmuuttajataustaista valtuutettua, joka on kaksi valtuutettua enemmän kuin kuluvalla valtuustokaudella.

Valtuustoryhmässä on myös naisenemmistö. Yksitoista valituista valtuutetuista on naisia ja seitsemän on miehiä. Naisenemmistö näkyy myös sunnuntaina valitussa valtuustoryhmän puheenjohtajistossa.

Demareiden valtuustoryhmä valitsi Sirkka-Liisa Kähärän ryhmän puheenjohtajaksi. Kähärä on ammatiltaan sairaanhoitaja ja on ollut tehtävässä jo aiemmin. Kähärä oli myös kuntavaaleissa Vantaalla demarien äänikuningatar 1274 äänellä, Antti Lidtmanin (4653) ja Kimmo Kiljusen (1561) jälkeen.

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin filosofian maisteri, kauppatieteiden kandidaatti Ulla Kaukola Hämeenkylästä. Kaukola on myös nykyisen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja.

Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Faysal Abdi Korsosta. Abdi on toisen kauden valtuutettu ja henkilökohtainen pankkineuvoja.

Huhtikuun alussa kuntavaaleissa valittu valtuusto aloittaa työskentelyn kesäkuussa.

 

Uudenmaan Demarinuoret vaatii nuoria näkyville paikoille kuntien päätöksenteossa

Kuva: Marjut Pihonen-Randla

Uudenmaan Sosialidemokraattien piirikokous on käynnissä Klaukkalassa lauantaina 22.huhtikuuta. Piirikokouksessa keskustelua herättää kuntavaalitulos sekä edessä olevat lautakuntapaikkojen jaot.

Uudenmaan Demarinuoria kokouksessa edusti nuorisopiirin varapuheenjohtaja Jesse Kareinen. Kareinen korosti nuorten onnistumista kuntavaaleissa Uudellamaalla. Nuoret saivat edustajia muun muassa Loviisassa, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Vantaalla ja Kirkkonummella.

Kuntavaalien jälkeen jaossa on vielä runsaasti paikkoja kuntien päätöksenteossa. Kareinen painotti puheenvuorossaan, että nuorille tulee tarjota kunnissa näkyviä lautakuntapaikkoja, joissa pääsee oikeasti vaikuttamaan.

– Nuoret ovat puolueen tulevaisuus. On aika lopettaa puheet siitä, että onhan teillä aikaa. Meitä nuoria on nähtävä päätöksenteossa jo nyt, Kareinen painottaa.

Piirikokouksessa puoluehallituksen tervehdyksen esitti Petra Peltonen, joka yhtyi lautakuntapaikkajaossa Demarinuorten toiveeseen.  Peltonen myös painotti, että luottamustehtäviä jaettaessa kannattaa miettiä, mitä tehtävään valittava henkilö haluaa roolissaan saavuttaa ja kuinka viestii työstään ulospäin.

Kuntavaalituloksissa muutamia valopilkkuja Uudellamaalla – demarit suurimmaksi puolueeksi Tuusulassa, Hyvinkäällä ja Keravalla

Kuva: Pekka Tuuri

Demarit kärsivät Uudellamaalla pienoisen vaalitappion. Monissa paikoissa kannatus kuitenkin säilyi, mutta kannatusta ei onnistuttu nostamaan väkilukua kasvattavissa kaupungeissa.

Demarit saivat pidettyä suurimman puolueen asemansa Vantaalla ja Lohjalla. Kansanedustaja Antti Lindtman (sd.) keräsi Vantaan suurimman äänisaaliin 4653 ääntä ja Lohjalla kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) sai myös kuntansa äänikuninkaan tittelin.

Kirkkonummella demarit menettivät hieman kannatustaan ja vihreät nousivat demarien ohi kunnan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Kirkkonummellakin oli valopilkkunsa, kun kuntavaalien ensikertalainen Markus Myllyniemi (sd.) keräsi huimat 442 ääntä.

Hyviä tuloksia löytyi myös Tuusulasta, Hyvinkäältä ja Keravalta, joissa SDP nousi suurimmaksi puolueeksi.

Keravalla kokoomus menetti kannatustaan ja vaalien lopputuloksena sekä demarit että kokoomus sai 13 paikkaa valtuustoon.

Tuusulassa demarit nappasivat suurimpana puolueena niin ikään 13 valtuustopaikkaa ja kokoomus sai 12 paikkaa. Tuusulaan valitaan myös valtuutettujen keskuudesta pormestari.

Hyvinkäällä demarit saivat 14 paikkaa. Uudessa valtuustossa on myös naisenemmistö ja uusia valtuutettuja oli 45 prosenttia valituista.

Kunta                     Valtuustopaikat

Raasepori                            13
Hanko                                  9
Hyvinkää                             14
Pornainen                           7
Vantaa                                18
Mäntsälä                             11
Kerava                                13
Askola                                 7
Tuusula                               13
Porvoo                                12
Lohja                                   12
Vihti                                    10
Karkkila                               7
Loviisa                                 8
Järvenpää                            10
Nurmijärvi                           9
Siuntio                                3
Kirkkonummi                      7
Inkoo                                  4
Lapinjärvi                            3
Espoo                                 10
Sipoo                                  5
Pukkila                                1
Myrskylä                             1
Kauniainen                          1

Uusimaa                          208

 

 

”SDP:n on omaksuttava vihreitä arvoja” – nuori poliitikko keräsi ääniä konkreettisilla tavoitteilla

Kuva: Kari Hulkko
Markus Myllyniemi sai ihmiset puolelleen lähestymällä heitä rohkeasti. Hän osallistui vaalien alla myös Porvoossa koputtelukampanjaan. Koputtelemassa oli myös espoolainen ehdokas Mikko Mäntylä (vasemmalla).

– Pari eka päivää olin kyllä aika sokissa, Kirkkonummen valtuustoon ensiyrittämällä heittämällä päässyt Markus Myllyniemi (sd.) myöntää.

21-vuotias keräsi 442 ääntä, toiseksi eniten sosialidemokraateista, joita pääsi valtuustoon seitsemän.

Äänimäärä tuli Myllyniemelle suurena yllätyksenä, kun hän odotteli ”jotakin 90:ää”.

– Selkeästi ajatuksilleni oli tilausta, hän pohtii nyt jälkikäteen.

Myllyniemi ajoi hyvin konkreettisia asioita kuten meluaitaa Veikkolaan moottoritien varrelle. Hänen liikkeelle laittamansa adressi keräsi noin 1 500 nimeä.

– Lähtökohtana on, että ei pidä tehdä kuntavaalista liian abstraktia. Kannattaa ajaa asioita, joita ihmiset ymmärtävät ilman suurempia ”googletteluja”, nuori valtuutettu opastaa.

Yliopistolla historiaa opiskeleva Myllyniemi toimii ajoittain myös sijaisopettajana kotikunnassaan. Koulutuksen puolustaminen on hänelle näin ”leipälaji”.

– Määrärahojen on säilyttävä korkealla tasolla, että täällä Kirkkonummellakin voimme valmistautua uuteen opetussuunnitelmaan.

Uudet tavat opiskella eivät aina ulotu koululuokkiin asti.

– Digitalisaatio on hieno sana, jota tykätään käyttää. Mutta käytännössä ei ymmärretä, mitä se tarkoittaa esimerkiksi koulumaailmassa, Myllyniemi on huomannut opettajan työssään.

Onko enää tyypillistä demareita äänestävää 1990-luvun tehdastyöläistä enää olemassa?

Nuori mies ei kampanjoinut vain somessa vaan lähestyi ihmisiä henkilökohtaisesti – SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen viitoittamalla tiellä. Myllyniemi kampanjoi ovelta ovelle ja laskee tavanneensa tällä matkalla lähes 500 ihmistä.

– Tätä ihmiset arvostavat. Heidän ei tarvitse lähteä poliitikon luo ottamaan selvää, mikä ihminen on miehiään tai naisiaan vaan poliitikko tulee heidän luokseen.

Myllyniemi havittelee jäsenyyttä sivistyslautakunnassa ja kunnanhallituksessa, kun Kirkkonummella jaetaan päätöksentekopaikkoja.

Hän uskoo, että sosialidemokraateilla löytyy yhteisiä ajettavia asioita erityisesti vihreiden kanssa, jotka vetivät Kirkkonummellakin aikamoisen äänipotin.

– Aatemaailma on kuitenkin samankaltainen ja SDP:llä voisi olla vähän opittavaakin vihreiltä, jotka onnistuivat kampanjassaan hyvin.

Nuoren poliitikon mielestä SDP:n pitäisi muuttua ylipäänsäkin.

– Täytyy katsoa tulevaisuuteen. Onko enää tyypillistä demareita äänestävää 1990-luvun tehdastyöläistä enää olemassa? Eipä taida enää olla, hän vastaa itse.

SDP:n täytyisi hänen mielestään houkutella erityisesti valkokaulusduunareita riveihinsä, kun perinteiset työmiesammatit ovat katoamassa.

– Elämme kriittisiä vuosia. Puolueen on otettava uusi suunta ja omaksuttava vihreitä arvoja. Muuten realistinen mahdollisuus on, että tämä puolue kuolee sukupuuttoon, Markus Myllyniemi maalailee pahinta mahdollista tulevaisuudenkuvaa.

Uudenmaan innokkaimmat ennakkoäänestäjät asuvat Kauniaisissa ja Porvoossa — hitaimmalla käytiin Pornaisissa

Kuva: Pekka Tuuri

Uudellamaalla äänestettiin ennakkoon hieman viime kuntavaaleja vilkkaammin. Vuoden 2012 kuntavaaleissa 20,4 % uusmaalaisista äänesti ennakkoon. Vuoden 2017 kuntavaaleissa ennakkoäänestysprosentti oli 21,8 %.

Uudenmaan vilkkaimmat ennakkoäänestäjät asuvat Kauniaisissa ja Porvoossa, jossa yli 30 % äänioikeutetuista äänesti ennakkoon.

Vähiten ennakkoäänestyksestä innostuttiin Pornaisissa, Mäntsälässä, Hyvinkäällä ja Vantaalla, jossa alle 20 % käytti äänioikeuttaan ennakkoäänestyksessä.

ENNAKKOÄÄNESTYS 
   2017         2012
Kauniainen 35,00 %   35,10 %
Porvoo 29,50 %   27,60 %
Vihti 26,90 %   23,40 %
Myrskylä 26,80 %   27,70 %
Pukkila 26,50 %   30,00 %
Lohja 26,00 %   23,10 %
Hanko 24,70 %   22,70 %
Karkkila 24,30 %   22,20 %
Lapinjärvi 24,00 %   26,30 %
Inkoo 23,70 %   23,30 %
Kerava 22,60 %   20,60 %
Järvenpää 22,50 %   20,20 %
Nurmijärvi 22,40 %   22,30 %
Raasepori 22,40 %   20,90 %
Loviisa 21,70 %   22,30 %
Sipoo 21,70 %   19,10 %
Espoo 21,30 %   20,30 %
Kirkkonummi     21,20 %   19,10 %
Askola 20,70 %   21,90 %
Siuntio 20,60 %   23,10 %
Tuusula 20,60 %   19,00 %
Vantaa 19,30 %   17,90 %
Hyvinkää 18,80 %   14,20 %
Mäntsälä 17,40 %   19,10 %
Pornainen 16,20 %   17,40 %
Uusimaa 21,83 %   20,40 %