Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Tämä on historiaa: Suomen ensimmäinen satelliitti odottaa lähtöä Cape Canaveralissa rahtiraketin sisällä

Aalto-1 (kuvassa oikealla) ja Aalto-2 yhteiskuvassa Otaniemessä valmiina matkaan. Nano-satelliitit ovat noin maitopurkin kokoisia ja ne on testattu mm. rajuin tärinätestein.

Otaniemessä opiskelijavoimin suunniteltu ja rakennettu Aalto-2-satelliitti odottaa valmiina laukaisua Yhdysvalloissa Cape Canaveralin laukaisukeskuksessa Cygnus-avaruusrahtialuksen sisällä. Rahtialus laukaistaan 20. maaliskuuta Atlas V -kantoraketilla Maata kiertävälle Kansainväliselle avaruusasemalle, mistä astronautit vapauttavat sen lentämään itsenäisesti myöhemmin.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Missioon osallistuu kymmeniä eri puolilla maailmaa rakennettuja satelliitteja. Koska Aalto-2 on osa suurempaa kokonaisuutta, se rekisteröidään Belgiaan lupakäytäntöjen helpottamiseksi muiden projektiin osallistuvien satelliittien tapaan.

– Rahtialuksen matka avaruusasemalle kestää noin kolme vuorokautta, ja satelliitti vapautetaan asemalta avaruuteen muutaman kuukauden sisällä rahdin saapumisesta. Tarkka päivämäärä Aalto-2:n vapauttamiselle vahvistuu vasta myöhemmin, koska satelliittien lähetykset tehdään aseman muiden toimien ohessa”, professori, projektin vetäjä Jaan Praks kertoo.

Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi vuonna 2012 jatko-opiskelijaprojektina, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista.

– Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen. Tiimimme tärkein tavoite on osoittaa Aalto-yliopistossa suunniteltu ja rakennettu satelliittialustamme toimintakelpoiseksi avaruuden haastavissa olosuhteissa, Aallon tohtorikoulutettava ja Reaktor Space Labin yksi perustaja Tuomas Tikka kertoo.

Maa-asema valmistautuu tiedon vastaanottamiseen

Aalto-2-satelliitin lähettämä tieto vastaanotetaan maa-asemalla Otaniemessä.

Lisää aiheesta

– Aalto-2-satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, minkä vuoksi satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain. Missiossa on käytössä useita maa-asemia, Tikka kertoo.

Samalla maa-asemalla valmistaudutaan olemaan yhteydessä myös Aalto-1-satelliittiin, joka pääsee näillä näkymin matkaan muutaman kuukauden kuluessa ja tulee kulkemaan suoraan Suomen päältä. Aalto-yliopisto allekirjoitti Suomen historian ensimmäisen satelliitin laukaisusopimuksen jo keväällä 2015. Tämän jälkeen Aalto-1-satelliittia kuljettavan SpaceX-yhtiön Falcon 9 -kantoraketin lennon aikataulut ovat viivästyneet useaan kertaan eri syistä johtuen.

Lähteekö Aalto 1 sittenkin ensin?

– Erityisen epävarmassa asemassa ovat olleet pienet missiot, kuten monimutkainen SHERPA yhteislaukaisu, jolle ei edelleenkään ole saatu kiinteätä paikkaa laukaisuaikataulussa. Tästä syystä olemme jatkaneet taustalla neuvotteluja laukaisuvälittäjämme Innovative Solutions in Spacen kanssa vaihtoehtoisista laukaisijoista. Nyt viimein olemme löytäneet ratkaisun, ja Aalto-1:n laukaisu toteutuu intialaisella PSLV-kantoraketilla toivottavasti jo muutaman kuukauden kuluessa. Näin ollen Aalto-1 saattaa ennättää avaruuteen omalle kiertoradalle ennen Aalto-2-satelliitin vapautusta, Praks kertoo.

Aalto-1 kuljetetaan kuukauden kuluessa Intiaan Alankomaista, missä se on ollut odottamassa matkaa laukaisuvälittäjä Innovative Solutions in Spacen puhdastiloissa. Laukaisu tapahtuu Intian eteläkärjen länsipuolella Andhra Pradeshin maakunnassa Sriharikotassa olevalta Satish Dhawanin avaruuskeskuksesta.

Opiskelijat asialla: Suomen avaruustekniikka pantu merkille

Vuonna 2010 alkanut Aalto-1 -projekti ja kaksi vuotta myöhemmin käynnistynyt Aalto-2 -projekti ovat kuuden vuoden aikana kouluttaneet satakunta uutta avaruusalan osaajaa. Vaikutus näkyy jo nyt muun muassa avaruusalan startup-yritysten kasvuna.

– Suomi siirtyy avaruusaikaan monella tapaa. Voimme jo puhua opiskelijoiden käynnistämästä Aallon avaruusohjelmasta, jossa on tilaa luovuudelle ja ideoille. Myös Euroopan avaruusjärjestö ESA on huomannut avaruustekniikan uuden aallon Suomessa ja perustaa tänne avaruusosaamisesta ammentavan BIC-yrityshautomon vauhdittamaan innovaatioiden nousua, Praks sanoo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE