Tämä on historiaa: Suomen ensimmäinen satelliitti odottaa lähtöä Cape Canaveralissa rahtiraketin sisällä

Kuva: Antti Kestilä/Aalto Yliopisto
Aalto-1 (kuvassa oikealla) ja Aalto-2 yhteiskuvassa Otaniemessä valmiina matkaan. Nano-satelliitit ovat noin maitopurkin kokoisia ja ne on testattu mm. rajuin tärinätestein.

Otaniemessä opiskelijavoimin suunniteltu ja rakennettu Aalto-2-satelliitti odottaa valmiina laukaisua Yhdysvalloissa Cape Canaveralin laukaisukeskuksessa Cygnus-avaruusrahtialuksen sisällä. Rahtialus laukaistaan 20. maaliskuuta Atlas V -kantoraketilla Maata kiertävälle Kansainväliselle avaruusasemalle, mistä astronautit vapauttavat sen lentämään itsenäisesti myöhemmin.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Missioon osallistuu kymmeniä eri puolilla maailmaa rakennettuja satelliitteja. Koska Aalto-2 on osa suurempaa kokonaisuutta, se rekisteröidään Belgiaan lupakäytäntöjen helpottamiseksi muiden projektiin osallistuvien satelliittien tapaan.

– Rahtialuksen matka avaruusasemalle kestää noin kolme vuorokautta, ja satelliitti vapautetaan asemalta avaruuteen muutaman kuukauden sisällä rahdin saapumisesta. Tarkka päivämäärä Aalto-2:n vapauttamiselle vahvistuu vasta myöhemmin, koska satelliittien lähetykset tehdään aseman muiden toimien ohessa”, professori, projektin vetäjä Jaan Praks kertoo.

Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi vuonna 2012 jatko-opiskelijaprojektina, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista.

– Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen. Tiimimme tärkein tavoite on osoittaa Aalto-yliopistossa suunniteltu ja rakennettu satelliittialustamme toimintakelpoiseksi avaruuden haastavissa olosuhteissa, Aallon tohtorikoulutettava ja Reaktor Space Labin yksi perustaja Tuomas Tikka kertoo.

Maa-asema valmistautuu tiedon vastaanottamiseen

Aalto-2-satelliitin lähettämä tieto vastaanotetaan maa-asemalla Otaniemessä.

– Aalto-2-satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, minkä vuoksi satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain. Missiossa on käytössä useita maa-asemia, Tikka kertoo.

Samalla maa-asemalla valmistaudutaan olemaan yhteydessä myös Aalto-1-satelliittiin, joka pääsee näillä näkymin matkaan muutaman kuukauden kuluessa ja tulee kulkemaan suoraan Suomen päältä. Aalto-yliopisto allekirjoitti Suomen historian ensimmäisen satelliitin laukaisusopimuksen jo keväällä 2015. Tämän jälkeen Aalto-1-satelliittia kuljettavan SpaceX-yhtiön Falcon 9 -kantoraketin lennon aikataulut ovat viivästyneet useaan kertaan eri syistä johtuen.

Lähteekö Aalto 1 sittenkin ensin?

– Erityisen epävarmassa asemassa ovat olleet pienet missiot, kuten monimutkainen SHERPA yhteislaukaisu, jolle ei edelleenkään ole saatu kiinteätä paikkaa laukaisuaikataulussa. Tästä syystä olemme jatkaneet taustalla neuvotteluja laukaisuvälittäjämme Innovative Solutions in Spacen kanssa vaihtoehtoisista laukaisijoista. Nyt viimein olemme löytäneet ratkaisun, ja Aalto-1:n laukaisu toteutuu intialaisella PSLV-kantoraketilla toivottavasti jo muutaman kuukauden kuluessa. Näin ollen Aalto-1 saattaa ennättää avaruuteen omalle kiertoradalle ennen Aalto-2-satelliitin vapautusta, Praks kertoo.

Aalto-1 kuljetetaan kuukauden kuluessa Intiaan Alankomaista, missä se on ollut odottamassa matkaa laukaisuvälittäjä Innovative Solutions in Spacen puhdastiloissa. Laukaisu tapahtuu Intian eteläkärjen länsipuolella Andhra Pradeshin maakunnassa Sriharikotassa olevalta Satish Dhawanin avaruuskeskuksesta.

Opiskelijat asialla: Suomen avaruustekniikka pantu merkille

Vuonna 2010 alkanut Aalto-1 -projekti ja kaksi vuotta myöhemmin käynnistynyt Aalto-2 -projekti ovat kuuden vuoden aikana kouluttaneet satakunta uutta avaruusalan osaajaa. Vaikutus näkyy jo nyt muun muassa avaruusalan startup-yritysten kasvuna.

– Suomi siirtyy avaruusaikaan monella tapaa. Voimme jo puhua opiskelijoiden käynnistämästä Aallon avaruusohjelmasta, jossa on tilaa luovuudelle ja ideoille. Myös Euroopan avaruusjärjestö ESA on huomannut avaruustekniikan uuden aallon Suomessa ja perustaa tänne avaruusosaamisesta ammentavan BIC-yrityshautomon vauhdittamaan innovaatioiden nousua, Praks sanoo.

Syytös: ”Yhteiskunnalle kriittinen toimiala ulkomaisten yritysten haltuun pilkkahinnalla”

Kuva: Kari Hulkko

Helsingin ja Uudenmaan demarit tempaisivat tänään raideliikenteen puolesta. Demarit matkustivat historiallisella Lättähattujunalla Porvooseen.

Tilaisuudessa puhunut Veturimiesten liiton puheenjohtaja Tero Palomäki muistutti, että liitolla ei ole mitään rautatiekilpailua vastaan sinänsä.

Palomäen mukaan on täysin käsittämätöntä, että yhtä monopolia lähdetään purkamaan luomalla uusia monopoleja, pilkkomalla VR-yhtiö sekä sosialisoimalla VR yhtiön kalusto, kunnossapito ja kiinteistöt niin että kilpailutekijäksi on jäämässä pelkät henkilöstökustannukset.

Palomäki on huolissaan muun muassa turvallisuudesta.

– Olisi kiva nähdä minkälaisia turvallisuuden merkittävyyden arvioita ja riskiarvioita ministeriöiden kassakaapeista löytyy. Mikään asiallisesti tehty selvitys ei voi tätä muutosta tukea.

Palomäen mukaan kilpailuttamiseen on monta tapaa, mutta nyt päätetty on niistä varmasti yksi huonoimmista.

– Käytännössä tässä ollaan antamassa yhteiskunnalle kriittinen toimiala ulkomaisten yritysten haltuun pilkkahinnalla.

Lisää Palomäen puheesta voi lukea Raidepuolue-verkkosivuilta.

DeJuna-tapahtumassa puhui myös Helsingin piirin pitkäaikainen toimija Vertti Kiukas, joka kannusti kaikkia mukaan SDP:n presidenttiehdokkaan Tuula Haataisen kampanjaan.

Pekka Tuurista Uudenmaan demareiden toiminnanjohtaja – ”Puolueemme tulevaisuus ratkaistaan seuraavissa eduskuntavaaleissa”

Pekka Tuuri.

Uudenmaan sosialidemokraatit ry:n toiminnanjohtajaksi on valittu Pekka Tuuri (HTM). Tuuri (27) on toiminut Uudenmaan piirin toiminnanjohtajan vanhempainvapaan sijaisena 1.9.2016 alkaen. Toiminnanjohtajan paikka tuli vapaaksi, kun piirin toiminnanjohtaja Jenny Suominen valittiin puolueen järjestöpäälliköksi.

– Olen iloinen, että minut valittiin jatkamaan työtäni. Vaaleja on tulossa paljon ja meillä Uudellamaalla on merkittävä vastuu puolueemme valtakunnallisesta menestyksestä. Vaalipiirimme kasvaa vaali vaalilta, mutta kannatuksemme ei. Näillä kannatuslukemilla ei tarvitse edes luvata tulos tai ulos. Puolueemme tulevaisuus ratkaistaan seuraavissa eduskuntavaaleissa. Meillä on yhdessä paljon töitä edessämme ansaitaksemme äänestäjien luottamus tulevissa vaaleissa, Pekka Tuuri sanoo.

– Pekka Tuurista saamme piiriin osaavan ja Uudenmaan järjestökentän hyvin tuntevan toiminnanjohtajan. Tulevina vuosina piirillä on organisoitavana useita vaalikampanjoita. Tuurilla on raikkaita ajatuksia poliittiseen kampanjatyöhön ja piirin toiminnan kehittämiseen, toteaa piirin puheenjohtaja Anne Karjalainen.

Uudenmaan liiton demariryhmän johtoon Jussi Kukkola ja Eveliina Heinäluoma

Kuva: Pekka Tuuri

Uudenmaan liiton uusi maakuntavaltuusto järjestäytyi tänään tiistaina Helsingissä. SDP:n valtuustoryhmä valitsi puheenjohtajakseen Jussi Kukkolan Hyvinkäältä ja varapuheenjohtajaksi Eveliina Heinäluoman Helsingistä.

Maakuntavaltuustossa on 80 jäsentä, jotka ovat Uudenmaan kaupunkien ja kuntien valtuutettuja. SDP on maakuntavaltuuston kolmanneksi suurin ryhmä 14 paikalla. Maakuntavaltuuston suurin ryhmä on kokoomuksella, jolla on 22 paikkaa. Toiseksi eniten paikkoja on vihreillä.

– Kiitän ryhmäämme luottamuksesta. Alkava maakuntavaltuustokausi on aiempia merkittävämpi maakuntauudistuksen vuoksi. Ryhmämme lähtee aktiivisella ja vuorovaikutteisella otteella vastaamaan Uudenmaan alueen haasteisiin. Uusimaa on koko Suomen kannalta merkittävin kasvun ja elinvoimaisuuden lähde, Jussi Kukkola sanoo SDP Uudenmaan tiedotteessa.

Eveliina Heinäluoman mukaan maakuntavaltuusto on tärkeä yhteistyön areena koko alueen valtuutetuille.

– Kaupungistuminen on 1,6 miljoonan asukkaan Uudenmaan ja varsinkin pääkaupunkiseudun positiivinen haaste, jossa demareiden tulee tehdä laajalla rintamalla yhteistyötä. Maakunnan sisäistä yhteistyötä tiivistämällä SDP voi vaikuttaa esimerkiksi asumisen hintaan ja siihen, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat myös jatkossa ihmisiä lähellä, Eveliina Heinäluoma painottaa.

Maakuntavaltuuston ensimmäisessä kokouksessa valittiin myös maakuntahallitus sekä valtuuston puheenjohtajisto. Maakuntahallituksessa SDP:tä edustavat Kaarin Taipale Helsingistä, Irma Pahlman Hyvinkäältä ja Kimmo Kiljunen Vantaalta. Valtuuston 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Leena Luhtanen Espoosta.

SDP:n presidenttikampanjan loppusuora: ”Niinistö on kokoomuslainen ehdokas ja omaa erilaiset arvot”

Kuva: Tommi Matinlassi
Tuula Haatainen (vas.), Sirpa Paatero ja Maarit Feldt-Ranta kampanjoivat SDP:n presidenttiehdokkuudesta.

SDP:n presidenttiehdokasehdokkaat vierailivat Koivukylän Sosialidemokraattien sekä Korson ja Rekolan Työväenyhdistysten järjestämässä illanvietossa Helsingin Honkaluodossa. Tunnin verran kestäneen paneelin aikana ehdokkaat kertoivat mielipiteitänsä erilaisiin poliittisiin kysymyksiin.

Esille nousi myös istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Puheeksi nousi muun muassa se, kun kampanjan aikana on kerrottu SDP:n ehdokkaiden antaneen kritiikkiä istuvalle presidentille.

– Niinistö on Kokoomuksesta ja me olemme demareita, niin eihän se yllätä, että on erilaiset arvot hänen kanssaan, presidenttiehdokas Sirpa Paatero totesi.

Samoilla linjoilla Paateron kanssa olivat myös hänen kilpakumppaninsa Maarit Feldt-Ranta sekä Tuula Haatainen, jotka molemmat puhuivat Niinistön ja Sosialidemokraattisten ehdokkaiden arvojen eroavaisuuksista.

– Sauli on hyvä presidentti, mutta moni on oppinut tuntemaan hänet kokoomuslaisena ja Kokoomuksen puheenjohtajana. On selvää, että hänellä on eri arvot, Feldt-Ranta puhui.

Haatainen epäili Niinistön arvoja kestävän kehityksen suhteen  muistuttaen istuvan presidentin osallistumattomuudesta Rion kestävän kehityksen kokoukseen vuonna 2012.

– Niinistö ei mennyt Rion kokoukseen, mutta meistä jokainen olisi varmasti sinne mennyt, Haatainen arveli muiden ehdokkaiden nyökytellessä vieressä.

Vaikka istuva presidentti on antanut kuvaa siitä, että olisi työväen presidentti ja hän olisi myös huonompiosaisten asialla, niin SDP:n presidenttiehdokkaiden mielestä sen osoittaminen on jäänyt hyvin vajavaiseksi.

– Niinistö ei toteuta tehtävää niin, että se yhdistäisi kansakuntaa, Paatero torui.

– En ole kuullut Niinistön jakavan hallitukselle neuvoja syrjäytymisten auttamiseksi kuten hän niitä jakoi talouden suhteen.

Haatainen on samoilla linjoilla Paateron kanssa siitä, että Niinistö ei ole toteuttanut sellaista politiikkaa, jossa oltaisiin inhimillisiä toisille ja otettaisiin myös toiset ihmiset huomioon.

– Hyväksyykö Niinistö tämän hallituksen kurjistamispolitiikan, Haatainen kysyi.

Feldt-Ranta kiteytti paneelissa hyvin sen, millainen pitäisi presidentin olla.

– Presidentin pitää asettua heikomman puolelle, Feldt-Ranta ilmoitti.

SDP:n jäsenäänestys presidenttiehdokkaasta on parasta aikaa meneillään. Voittaja on selvillä 2. syyskuuta, jolloin pidetään Jyväskylässä SDP:n ylimääräinen puoluevaltuuston kokous.

”Jokaisella lapsella on oltava oikeus kokoaikaiseen päivähoitoon” – Vantaan SDP haluaa purkaa varhaiskasvatuksen rajaukset

Kuva: Kari Hulkko

Vantaan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä kertoo valmistautuvansa kaupungin vuoden 2018 budjettineuvotteluihin valmiina puolustamaan lasten oikeutta kokoaikaiseen päivähoitoon.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on rajannut, ettei kaikilla lapsilla ole oikeutta kokoaikaiseen päivähoitoon. Vantaan SDP:läiset kuitenkin huomauttavat, että kunnalla tosin on mahdollisuus päättää toisin.

– Haluamme purkaa varhaiskasvatuksen rajaukset Vantaalla. Jokaisella lapsella on oltava oikeus kokoaikaiseen päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen, valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä (kuvassa) toteaa.

Vantaalla asiasta äänestettiin syksyllä 2015. Kokoaikaisen päivähoidon puolesta äänestivät SDP, vihreät ja vasemmistoliitto. Hävisimme äänin 31-36. Lasten kokoaikaista päivähoitoa vastustivat kokoomus, perussuomalaiset, keskusta, RKP ja kristillisdemokraatit.

Sosialidemokraatit näkevät, että oikeus kokoaikaiseen päivähoitoon on tasa-arvoisen yhteiskunnan peruspilareita.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, mikäli puolueet, jotka aiemmin ovat halunneet heikentää perheiden asemaa ymmärtävät vihdoinkin, että varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus ja yksi parhaista tavoista tukea perheitä ja lisätä hyvinvointia.