tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Tämä on historiaa: Suomen ensimmäinen satelliitti odottaa lähtöä Cape Canaveralissa rahtiraketin sisällä

Kuva: Antti Kestilä/Aalto Yliopisto
Aalto-1 (kuvassa oikealla) ja Aalto-2 yhteiskuvassa Otaniemessä valmiina matkaan. Nano-satelliitit ovat noin maitopurkin kokoisia ja ne on testattu mm. rajuin tärinätestein.

Otaniemessä opiskelijavoimin suunniteltu ja rakennettu Aalto-2-satelliitti odottaa valmiina laukaisua Yhdysvalloissa Cape Canaveralin laukaisukeskuksessa Cygnus-avaruusrahtialuksen sisällä. Rahtialus laukaistaan 20. maaliskuuta Atlas V -kantoraketilla Maata kiertävälle Kansainväliselle avaruusasemalle, mistä astronautit vapauttavat sen lentämään itsenäisesti myöhemmin.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Missioon osallistuu kymmeniä eri puolilla maailmaa rakennettuja satelliitteja. Koska Aalto-2 on osa suurempaa kokonaisuutta, se rekisteröidään Belgiaan lupakäytäntöjen helpottamiseksi muiden projektiin osallistuvien satelliittien tapaan.

– Rahtialuksen matka avaruusasemalle kestää noin kolme vuorokautta, ja satelliitti vapautetaan asemalta avaruuteen muutaman kuukauden sisällä rahdin saapumisesta. Tarkka päivämäärä Aalto-2:n vapauttamiselle vahvistuu vasta myöhemmin, koska satelliittien lähetykset tehdään aseman muiden toimien ohessa”, professori, projektin vetäjä Jaan Praks kertoo.

Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi vuonna 2012 jatko-opiskelijaprojektina, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista.

– Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen. Tiimimme tärkein tavoite on osoittaa Aalto-yliopistossa suunniteltu ja rakennettu satelliittialustamme toimintakelpoiseksi avaruuden haastavissa olosuhteissa, Aallon tohtorikoulutettava ja Reaktor Space Labin yksi perustaja Tuomas Tikka kertoo.

Maa-asema valmistautuu tiedon vastaanottamiseen

Aalto-2-satelliitin lähettämä tieto vastaanotetaan maa-asemalla Otaniemessä.

– Aalto-2-satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, minkä vuoksi satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain. Missiossa on käytössä useita maa-asemia, Tikka kertoo.

Samalla maa-asemalla valmistaudutaan olemaan yhteydessä myös Aalto-1-satelliittiin, joka pääsee näillä näkymin matkaan muutaman kuukauden kuluessa ja tulee kulkemaan suoraan Suomen päältä. Aalto-yliopisto allekirjoitti Suomen historian ensimmäisen satelliitin laukaisusopimuksen jo keväällä 2015. Tämän jälkeen Aalto-1-satelliittia kuljettavan SpaceX-yhtiön Falcon 9 -kantoraketin lennon aikataulut ovat viivästyneet useaan kertaan eri syistä johtuen.

Lähteekö Aalto 1 sittenkin ensin?

– Erityisen epävarmassa asemassa ovat olleet pienet missiot, kuten monimutkainen SHERPA yhteislaukaisu, jolle ei edelleenkään ole saatu kiinteätä paikkaa laukaisuaikataulussa. Tästä syystä olemme jatkaneet taustalla neuvotteluja laukaisuvälittäjämme Innovative Solutions in Spacen kanssa vaihtoehtoisista laukaisijoista. Nyt viimein olemme löytäneet ratkaisun, ja Aalto-1:n laukaisu toteutuu intialaisella PSLV-kantoraketilla toivottavasti jo muutaman kuukauden kuluessa. Näin ollen Aalto-1 saattaa ennättää avaruuteen omalle kiertoradalle ennen Aalto-2-satelliitin vapautusta, Praks kertoo.

Aalto-1 kuljetetaan kuukauden kuluessa Intiaan Alankomaista, missä se on ollut odottamassa matkaa laukaisuvälittäjä Innovative Solutions in Spacen puhdastiloissa. Laukaisu tapahtuu Intian eteläkärjen länsipuolella Andhra Pradeshin maakunnassa Sriharikotassa olevalta Satish Dhawanin avaruuskeskuksesta.

Opiskelijat asialla: Suomen avaruustekniikka pantu merkille

Vuonna 2010 alkanut Aalto-1 -projekti ja kaksi vuotta myöhemmin käynnistynyt Aalto-2 -projekti ovat kuuden vuoden aikana kouluttaneet satakunta uutta avaruusalan osaajaa. Vaikutus näkyy jo nyt muun muassa avaruusalan startup-yritysten kasvuna.

– Suomi siirtyy avaruusaikaan monella tapaa. Voimme jo puhua opiskelijoiden käynnistämästä Aallon avaruusohjelmasta, jossa on tilaa luovuudelle ja ideoille. Myös Euroopan avaruusjärjestö ESA on huomannut avaruustekniikan uuden aallon Suomessa ja perustaa tänne avaruusosaamisesta ammentavan BIC-yrityshautomon vauhdittamaan innovaatioiden nousua, Praks sanoo.

HS: Vantaan Jukka Peltomäelle 2,5 vuoden ehdoton vankeustuomio

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Jukka Peltomäki.

Vantaa entinen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki (sd.) on saanut tuomion törkeästä lahjuksen ottamisesta, kertoo Helsingin Sanomat. Forma-Futuran Leila Tuominen ja kaupunkisuunnittelupoliitikko Tapio Päivinen tuomittiin myös lahjusrikoksista rangaistuksiin.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Peltomäen kahden vuoden kuuden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen sekä menettämään valtiolle vastaanottamiensa lahjojen tai etujen arvona 187 958,05 euroa.

Tuominen sai tuomion kahdesta törkeästä lahjuksen antamisesta. Tuomio on kahden vuoden ja kymmenen kuukauden ehdoton vankeusrangaistus. Lisäksi hänet tuomittiin viiden vuoden pituiseen liiketoimintakieltoon, HS kirjoittaa.

Päivinen sai törkeästä lahjuksen ottamisesta vuoden kahden kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen. Lisäksi hänet määrättiin menettämään valtiolle vastaanottamiensa lahjojen tai etujen arvona 34 335 euroa.

Päätöksenteossa siirrytty 2000-luvulle – Pornaisiin ensimmäinen naisjohtaja

Kuva: Pertti Runolinna

Pornaisten läpi virtaavan Mustijoen rannoilla on ollut pysyvää asutusta 1200-luvulta asti. Pornainen on kaunis kunta keskellä Uuttamaata, ja siellä voi vieläkin aistia aitoa nostalgista 50-luvun maalaisromantiikkaa. Nyt kunnan päätöksenteossa on siirrytty kuitenkin 2000-luvulle. Pornaisten kunnanvaltuusto valitsi ensimmäisessä uuden kunnanvaltuuston kokouksessa eilen (12.6.2017) historiansa ensimmäisen naisen, Liljan-Kukka Runolinnan (sd.), valtuuston puheenjohtajaksi.

Valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Jaana Putus (kesk.) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Petra Kyllönen (vihreät.)

Kunnanhallituksen puheenjohtajana jatkaa Juha Virkki (kesk.), ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Päivi Liu (sd.) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Mika Vilen (kok.).

Valtuustossa on myös naisenemmistö ja uusia valtuutettuja on myös niin ikään enemmistö.

Valtuuston puheenjohtajien ja kunnanhallituksen toimikausi on 2017-2019. Vasta valittu kunnanvaltuuston toimikausi on 2017-2021.

Keskustelua aiheesta

Yle: SDP:n Arto Lindberg valittiin Tuusulan pormestariksi

Tuusulan kunnan ensimmäiseksi pormestariksi on valittu Arto Lindberg (sd.) (kuvassa), kertoo Yle. Kunnanvaltuusto päätti valinnasta suljetun lippuäänestyksen jälkeen.

Lindbergin vastaehdokkaaksi kokouksessa esitettiin keskustan Anu Åbergiä, mutta tämä hävisi äänestyksen Lindbergille lukemin 12–38. Yksi valtuutettu äänesti tyhjää.

Lindberg, 52, on ollut Tuusulassa eri luottamustehtävissä yhtäjaksoisesti vuodesta 1989 lähtien. Ennen pormestariksi valintaa hän toimi kunnanvaltuuston puheenjohtajana.

Siviiliammatiltaan Lindberg on talonrakennusinsinööri ja hän on työskennellyt kiinteistöpäällikkönä kunnan vuokrataloyhtiössä.

Lindberg toimii Ylen pormestarina enintään valtuustokauden ajan eli neljä vuotta.  Pormestari korvaa sekä kunnanjohtajan että kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävät.

Pormestarin lisäksi valtuusto valitsi kaksi muutakin palkkapoliitikkoa, osa-aikaiset kunnanhallituksen varapuheenjohtajat.

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Jussi Salonen (Tupu). Toisen varapuheenjohtajan paikalle valittiin Mika Mäki-Kuhna (kok.).

Ylen mukaan Tuusulan pormestarin valintaa leimasi jo ennakkoon erikoinen tilanne: kunnan suurista puolueista ainoastaan SDP nimesi pormestariehdokkaansa ennen nimityskokousta.

Yle kertoo, että kokouksesta teki erikoisen myös se, että samassa valtuuston kokouksessa oli esillä pormestarimallin kaatamiseen tähtäävä kuntalaisaloite. Aloitetta piti käsitellä ennen pormestarin valintaa koskevaa pykälää, mutta aloite siirrettiin äänestyksen jälkeen asialistan loppupäähän.

Vantaan SDP:n valtuustoryhmä naisten johdolla uuteen kauteen

Kuva: Kari Hulkko

Vantaalla SDP:n ryhmä jatkaa Vantaan suurimpana puolueena 18 valtuutetulla. Uusia valtuutettuja valtuustoryhmässä on kuusi. Vantaalla läpi pääsi myös yhteensä neljä maahanmuuttajataustaista valtuutettua, joka on kaksi valtuutettua enemmän kuin kuluvalla valtuustokaudella.

Valtuustoryhmässä on myös naisenemmistö. Yksitoista valituista valtuutetuista on naisia ja seitsemän on miehiä. Naisenemmistö näkyy myös sunnuntaina valitussa valtuustoryhmän puheenjohtajistossa.

Demareiden valtuustoryhmä valitsi Sirkka-Liisa Kähärän ryhmän puheenjohtajaksi. Kähärä on ammatiltaan sairaanhoitaja ja on ollut tehtävässä jo aiemmin. Kähärä oli myös kuntavaaleissa Vantaalla demarien äänikuningatar 1274 äänellä, Antti Lidtmanin (4653) ja Kimmo Kiljusen (1561) jälkeen.

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin filosofian maisteri, kauppatieteiden kandidaatti Ulla Kaukola Hämeenkylästä. Kaukola on myös nykyisen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja.

Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Faysal Abdi Korsosta. Abdi on toisen kauden valtuutettu ja henkilökohtainen pankkineuvoja.

Huhtikuun alussa kuntavaaleissa valittu valtuusto aloittaa työskentelyn kesäkuussa.

 

Uudenmaan Demarinuoret vaatii nuoria näkyville paikoille kuntien päätöksenteossa

Kuva: Marjut Pihonen-Randla

Uudenmaan Sosialidemokraattien piirikokous on käynnissä Klaukkalassa lauantaina 22.huhtikuuta. Piirikokouksessa keskustelua herättää kuntavaalitulos sekä edessä olevat lautakuntapaikkojen jaot.

Uudenmaan Demarinuoria kokouksessa edusti nuorisopiirin varapuheenjohtaja Jesse Kareinen. Kareinen korosti nuorten onnistumista kuntavaaleissa Uudellamaalla. Nuoret saivat edustajia muun muassa Loviisassa, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Vantaalla ja Kirkkonummella.

Kuntavaalien jälkeen jaossa on vielä runsaasti paikkoja kuntien päätöksenteossa. Kareinen painotti puheenvuorossaan, että nuorille tulee tarjota kunnissa näkyviä lautakuntapaikkoja, joissa pääsee oikeasti vaikuttamaan.

– Nuoret ovat puolueen tulevaisuus. On aika lopettaa puheet siitä, että onhan teillä aikaa. Meitä nuoria on nähtävä päätöksenteossa jo nyt, Kareinen painottaa.

Piirikokouksessa puoluehallituksen tervehdyksen esitti Petra Peltonen, joka yhtyi lautakuntapaikkajaossa Demarinuorten toiveeseen.  Peltonen myös painotti, että luottamustehtäviä jaettaessa kannattaa miettiä, mitä tehtävään valittava henkilö haluaa roolissaan saavuttaa ja kuinka viestii työstään ulospäin.