tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Tämä on historiaa: Suomen ensimmäinen satelliitti odottaa lähtöä Cape Canaveralissa rahtiraketin sisällä

Kuva: Antti Kestilä/Aalto Yliopisto
Aalto-1 (kuvassa oikealla) ja Aalto-2 yhteiskuvassa Otaniemessä valmiina matkaan. Nano-satelliitit ovat noin maitopurkin kokoisia ja ne on testattu mm. rajuin tärinätestein.

Otaniemessä opiskelijavoimin suunniteltu ja rakennettu Aalto-2-satelliitti odottaa valmiina laukaisua Yhdysvalloissa Cape Canaveralin laukaisukeskuksessa Cygnus-avaruusrahtialuksen sisällä. Rahtialus laukaistaan 20. maaliskuuta Atlas V -kantoraketilla Maata kiertävälle Kansainväliselle avaruusasemalle, mistä astronautit vapauttavat sen lentämään itsenäisesti myöhemmin.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Missioon osallistuu kymmeniä eri puolilla maailmaa rakennettuja satelliitteja. Koska Aalto-2 on osa suurempaa kokonaisuutta, se rekisteröidään Belgiaan lupakäytäntöjen helpottamiseksi muiden projektiin osallistuvien satelliittien tapaan.

– Rahtialuksen matka avaruusasemalle kestää noin kolme vuorokautta, ja satelliitti vapautetaan asemalta avaruuteen muutaman kuukauden sisällä rahdin saapumisesta. Tarkka päivämäärä Aalto-2:n vapauttamiselle vahvistuu vasta myöhemmin, koska satelliittien lähetykset tehdään aseman muiden toimien ohessa”, professori, projektin vetäjä Jaan Praks kertoo.

Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi vuonna 2012 jatko-opiskelijaprojektina, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista.

– Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen. Tiimimme tärkein tavoite on osoittaa Aalto-yliopistossa suunniteltu ja rakennettu satelliittialustamme toimintakelpoiseksi avaruuden haastavissa olosuhteissa, Aallon tohtorikoulutettava ja Reaktor Space Labin yksi perustaja Tuomas Tikka kertoo.

Maa-asema valmistautuu tiedon vastaanottamiseen

Aalto-2-satelliitin lähettämä tieto vastaanotetaan maa-asemalla Otaniemessä.

– Aalto-2-satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, minkä vuoksi satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain. Missiossa on käytössä useita maa-asemia, Tikka kertoo.

Samalla maa-asemalla valmistaudutaan olemaan yhteydessä myös Aalto-1-satelliittiin, joka pääsee näillä näkymin matkaan muutaman kuukauden kuluessa ja tulee kulkemaan suoraan Suomen päältä. Aalto-yliopisto allekirjoitti Suomen historian ensimmäisen satelliitin laukaisusopimuksen jo keväällä 2015. Tämän jälkeen Aalto-1-satelliittia kuljettavan SpaceX-yhtiön Falcon 9 -kantoraketin lennon aikataulut ovat viivästyneet useaan kertaan eri syistä johtuen.

Lähteekö Aalto 1 sittenkin ensin?

– Erityisen epävarmassa asemassa ovat olleet pienet missiot, kuten monimutkainen SHERPA yhteislaukaisu, jolle ei edelleenkään ole saatu kiinteätä paikkaa laukaisuaikataulussa. Tästä syystä olemme jatkaneet taustalla neuvotteluja laukaisuvälittäjämme Innovative Solutions in Spacen kanssa vaihtoehtoisista laukaisijoista. Nyt viimein olemme löytäneet ratkaisun, ja Aalto-1:n laukaisu toteutuu intialaisella PSLV-kantoraketilla toivottavasti jo muutaman kuukauden kuluessa. Näin ollen Aalto-1 saattaa ennättää avaruuteen omalle kiertoradalle ennen Aalto-2-satelliitin vapautusta, Praks kertoo.

Aalto-1 kuljetetaan kuukauden kuluessa Intiaan Alankomaista, missä se on ollut odottamassa matkaa laukaisuvälittäjä Innovative Solutions in Spacen puhdastiloissa. Laukaisu tapahtuu Intian eteläkärjen länsipuolella Andhra Pradeshin maakunnassa Sriharikotassa olevalta Satish Dhawanin avaruuskeskuksesta.

Opiskelijat asialla: Suomen avaruustekniikka pantu merkille

Vuonna 2010 alkanut Aalto-1 -projekti ja kaksi vuotta myöhemmin käynnistynyt Aalto-2 -projekti ovat kuuden vuoden aikana kouluttaneet satakunta uutta avaruusalan osaajaa. Vaikutus näkyy jo nyt muun muassa avaruusalan startup-yritysten kasvuna.

– Suomi siirtyy avaruusaikaan monella tapaa. Voimme jo puhua opiskelijoiden käynnistämästä Aallon avaruusohjelmasta, jossa on tilaa luovuudelle ja ideoille. Myös Euroopan avaruusjärjestö ESA on huomannut avaruustekniikan uuden aallon Suomessa ja perustaa tänne avaruusosaamisesta ammentavan BIC-yrityshautomon vauhdittamaan innovaatioiden nousua, Praks sanoo.

”Jokaisella lapsella on oltava oikeus kokoaikaiseen päivähoitoon” – Vantaan SDP haluaa purkaa varhaiskasvatuksen rajaukset

Kuva: Kari Hulkko

Vantaan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä kertoo valmistautuvansa kaupungin vuoden 2018 budjettineuvotteluihin valmiina puolustamaan lasten oikeutta kokoaikaiseen päivähoitoon.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on rajannut, ettei kaikilla lapsilla ole oikeutta kokoaikaiseen päivähoitoon. Vantaan SDP:läiset kuitenkin huomauttavat, että kunnalla tosin on mahdollisuus päättää toisin.

– Haluamme purkaa varhaiskasvatuksen rajaukset Vantaalla. Jokaisella lapsella on oltava oikeus kokoaikaiseen päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen, valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä (kuvassa) toteaa.

Vantaalla asiasta äänestettiin syksyllä 2015. Kokoaikaisen päivähoidon puolesta äänestivät SDP, vihreät ja vasemmistoliitto. Hävisimme äänin 31-36. Lasten kokoaikaista päivähoitoa vastustivat kokoomus, perussuomalaiset, keskusta, RKP ja kristillisdemokraatit.

Sosialidemokraatit näkevät, että oikeus kokoaikaiseen päivähoitoon on tasa-arvoisen yhteiskunnan peruspilareita.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, mikäli puolueet, jotka aiemmin ovat halunneet heikentää perheiden asemaa ymmärtävät vihdoinkin, että varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus ja yksi parhaista tavoista tukea perheitä ja lisätä hyvinvointia.

Vantaalle haetaan uutta kaupunginjohtajaa – Lindtman: ”Uusi kapteeni tuo aina uusia tuulia ja mahdollisuuden uudistaa

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Vantaan kaupunginhallitus päätti laittaa syksyn ensimmäisessä kokouksessaan maanantaina kaupunginjohtajan paikan hakuun. Tehtävässä vuoden 2012 alusta lähtien toiminut Kari Nenonen ilmoitti eläkkeelle jäämisestään kesäkuussa.

– Haku alkaa nyt elokuussa ja jatkuu syyskuun jälkimmäiselle puoliskolle. Tavoitteena, että valtuusto valitsee uuden johtajan loppuvuodesta, kaupungin hallituksen puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo.

– Vantaa on dynaaminen ja vetovoimainen kaupunki ja siksi uskon, että kiinnostusta tähän tehtävään löytyy, Lindtman jatkaa.

Lindtmanin mukaan haussa on kaupunginjohtaja, jolla on visionäärisyyttä nähdä maailman muutos ja sen tuomat mahdollisuudet kasvavalle kaupungille. Hänen mukaansa valittavalla kaupunginjohtajalla pitää myös olla sydäntä pitää tässä muutoksessa kaikki vantaalaiset mukana.

– Vantaa-laiva on ollut menossa jo pitkään hyvään suuntaan, mutta uusi kapteeni tuo aina uusia tuulia ja mahdollisuuden uudistaa kaupunkia ja sen palveluita vieläkin vetovoimaisemmaksi, Lindtman kuvailee.

Valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman johtaa kaupunginjohtajan valintatoimikuntaa ja SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä on toinen demariedustaja toimikunnassa.

Kampanjointia kentällä ja somessa — SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivistä Maarit Feldt-Rannalla eniten seuraajia

Kuva: Ella Kaverma

SDP:n presidenttiehdokkaaksi ehdolla oleva uusmaalainen Maarit Feld-Ranta kiertää kenttää ahkerasti, ja kampanjaa on voinut seurata myös sosiaalisessa mediassa.

Presidenttiehdokkuutta tavoitelevasta kolmikosta Maarit Feldt-Rannalla on eniten seuraajia Instagramissa ja Twitterissä. Feldt-Rannalla Instagram-seuraajia on yli 2000, Sirpa Paaterolla noin 780 ja Tuula Haataisella reilu 530. Twiterissä Feldt-Rantaa seuraa 7562 käyttäjää, Sirpa Paateroa 4052 ja Tuula Haataista 1933 käyttäjää.

Karjaalla asuva Feldt-Ranta on päivittänyt esimerkiksi Instagramiin kuulumisia muun muassa Porvoosta, Lempäälästä ja Helsingistä.

Jäätelökesä tänään Porvoossa #sdpkiertue #porvoo #jäätelökesä #borgå

A post shared by Maarit Feldt-Ranta (@maaritfeldtranta) on

Niin totta! Så sant! So true! Kiitos @piaviitanen ja @pilvikuitu ja Kulttuurikeskus PiiPoo #Lempäälä

A post shared by Maarit Feldt-Ranta (@maaritfeldtranta) on

Tänään lehtijuttuja & kuvia. #helsinki #huoltopäivä

A post shared by Maarit Feldt-Ranta (@maaritfeldtranta) on

SDP:n sähköinen jäsenäänestys puolueen presidenttiehdokkaasta päättyi sunnuntaina 13.8. Postitse voi äänestää 25.8. saakka. Äänestyskuori tulee jättää postin kuljetettavaksi 25.8. klo 16.00 mennessä. Äänet lasketaan 31.8.-1.9., ja äänestyksen tulos julkistetaan ja päätös ehdokkaaksi asettamisesta tehdään puoluevaltuuston kokouksessa Jyväskylässä 2.syyskuuta.

Juttuun on korjattu oikeaksi aika, milloin äänestyskuori tulee jättää postiin 16.8. klo 9:24.

Laura Ylitalo Helsingin Sosialidemokraattien toiminnanjohtajaksi

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

Helsingin Sosialidemokraattien toiminnanjohtajana aloittaa 1.9. Laura Ylitalo. 29-vuotias Ylitalo on koulutukseltaan yhteisöpedagogi. Ylitalo siirtyy toiminnanjohtajan tehtävään Suomen sosiaali ja terveys ry:stä, jossa on toiminut mm. hallinnon sekä koulutus- ja tapahtumatuotannon tehtävissä.

Ylitalolla on vahva järjestötyön kokemus niin työuran kuin luottamustoimien puolesta. Hän on työskennellyt SDP:ssä järjestösihteerinä sekä Ammattiin opiskelevat Sakki ry:ssä järjestöasiantuntijana ja toiminut lukuisissa eri luottamustoimissa sosialidemokraattisessa liikkeessä. Vaalikokemusta Ylitalo on hankkinut muun muassa Nasima Razmyarin ja Eero Heinäluoman vaalipäällikkönä.

– Laura Ylitalosta saamme piiriin energisen ja tulevaisuusorientoituneen toiminnanjohtajan, toteaa piirin puheenjohtaja Pentti Arajärvi.

Ylitalolla on selkeä visio piirin kehittämisestä ja vahva palo toimia helsinkiläisen sosialidemokratian eteen.

Keskustelua aiheesta

HS: Vantaan Jukka Peltomäelle 2,5 vuoden ehdoton vankeustuomio

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Jukka Peltomäki.

Vantaa entinen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki (sd.) on saanut tuomion törkeästä lahjuksen ottamisesta, kertoo Helsingin Sanomat. Forma-Futuran Leila Tuominen ja kaupunkisuunnittelupoliitikko Tapio Päivinen tuomittiin myös lahjusrikoksista rangaistuksiin.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Peltomäen kahden vuoden kuuden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen sekä menettämään valtiolle vastaanottamiensa lahjojen tai etujen arvona 187 958,05 euroa.

Tuominen sai tuomion kahdesta törkeästä lahjuksen antamisesta. Tuomio on kahden vuoden ja kymmenen kuukauden ehdoton vankeusrangaistus. Lisäksi hänet tuomittiin viiden vuoden pituiseen liiketoimintakieltoon, HS kirjoittaa.

Päivinen sai törkeästä lahjuksen ottamisesta vuoden kahden kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen. Lisäksi hänet määrättiin menettämään valtiolle vastaanottamiensa lahjojen tai etujen arvona 34 335 euroa.