Turva – Hymy
Tyomies

Tämä on historiaa: Suomen ensimmäinen satelliitti odottaa lähtöä Cape Canaveralissa rahtiraketin sisällä

Kuva: Antti Kestilä/Aalto Yliopisto
Aalto-1 (kuvassa oikealla) ja Aalto-2 yhteiskuvassa Otaniemessä valmiina matkaan. Nano-satelliitit ovat noin maitopurkin kokoisia ja ne on testattu mm. rajuin tärinätestein.

Otaniemessä opiskelijavoimin suunniteltu ja rakennettu Aalto-2-satelliitti odottaa valmiina laukaisua Yhdysvalloissa Cape Canaveralin laukaisukeskuksessa Cygnus-avaruusrahtialuksen sisällä. Rahtialus laukaistaan 20. maaliskuuta Atlas V -kantoraketilla Maata kiertävälle Kansainväliselle avaruusasemalle, mistä astronautit vapauttavat sen lentämään itsenäisesti myöhemmin.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Missioon osallistuu kymmeniä eri puolilla maailmaa rakennettuja satelliitteja. Koska Aalto-2 on osa suurempaa kokonaisuutta, se rekisteröidään Belgiaan lupakäytäntöjen helpottamiseksi muiden projektiin osallistuvien satelliittien tapaan.

– Rahtialuksen matka avaruusasemalle kestää noin kolme vuorokautta, ja satelliitti vapautetaan asemalta avaruuteen muutaman kuukauden sisällä rahdin saapumisesta. Tarkka päivämäärä Aalto-2:n vapauttamiselle vahvistuu vasta myöhemmin, koska satelliittien lähetykset tehdään aseman muiden toimien ohessa”, professori, projektin vetäjä Jaan Praks kertoo.

Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi vuonna 2012 jatko-opiskelijaprojektina, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista.

– Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen. Tiimimme tärkein tavoite on osoittaa Aalto-yliopistossa suunniteltu ja rakennettu satelliittialustamme toimintakelpoiseksi avaruuden haastavissa olosuhteissa, Aallon tohtorikoulutettava ja Reaktor Space Labin yksi perustaja Tuomas Tikka kertoo.

Maa-asema valmistautuu tiedon vastaanottamiseen

Aalto-2-satelliitin lähettämä tieto vastaanotetaan maa-asemalla Otaniemessä.

– Aalto-2-satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, minkä vuoksi satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain. Missiossa on käytössä useita maa-asemia, Tikka kertoo.

Samalla maa-asemalla valmistaudutaan olemaan yhteydessä myös Aalto-1-satelliittiin, joka pääsee näillä näkymin matkaan muutaman kuukauden kuluessa ja tulee kulkemaan suoraan Suomen päältä. Aalto-yliopisto allekirjoitti Suomen historian ensimmäisen satelliitin laukaisusopimuksen jo keväällä 2015. Tämän jälkeen Aalto-1-satelliittia kuljettavan SpaceX-yhtiön Falcon 9 -kantoraketin lennon aikataulut ovat viivästyneet useaan kertaan eri syistä johtuen.

Lähteekö Aalto 1 sittenkin ensin?

– Erityisen epävarmassa asemassa ovat olleet pienet missiot, kuten monimutkainen SHERPA yhteislaukaisu, jolle ei edelleenkään ole saatu kiinteätä paikkaa laukaisuaikataulussa. Tästä syystä olemme jatkaneet taustalla neuvotteluja laukaisuvälittäjämme Innovative Solutions in Spacen kanssa vaihtoehtoisista laukaisijoista. Nyt viimein olemme löytäneet ratkaisun, ja Aalto-1:n laukaisu toteutuu intialaisella PSLV-kantoraketilla toivottavasti jo muutaman kuukauden kuluessa. Näin ollen Aalto-1 saattaa ennättää avaruuteen omalle kiertoradalle ennen Aalto-2-satelliitin vapautusta, Praks kertoo.

Aalto-1 kuljetetaan kuukauden kuluessa Intiaan Alankomaista, missä se on ollut odottamassa matkaa laukaisuvälittäjä Innovative Solutions in Spacen puhdastiloissa. Laukaisu tapahtuu Intian eteläkärjen länsipuolella Andhra Pradeshin maakunnassa Sriharikotassa olevalta Satish Dhawanin avaruuskeskuksesta.

Opiskelijat asialla: Suomen avaruustekniikka pantu merkille

Vuonna 2010 alkanut Aalto-1 -projekti ja kaksi vuotta myöhemmin käynnistynyt Aalto-2 -projekti ovat kuuden vuoden aikana kouluttaneet satakunta uutta avaruusalan osaajaa. Vaikutus näkyy jo nyt muun muassa avaruusalan startup-yritysten kasvuna.

– Suomi siirtyy avaruusaikaan monella tapaa. Voimme jo puhua opiskelijoiden käynnistämästä Aallon avaruusohjelmasta, jossa on tilaa luovuudelle ja ideoille. Myös Euroopan avaruusjärjestö ESA on huomannut avaruustekniikan uuden aallon Suomessa ja perustaa tänne avaruusosaamisesta ammentavan BIC-yrityshautomon vauhdittamaan innovaatioiden nousua, Praks sanoo.

Kuntaliiton valtuuskuntaan Uudeltamaalta Joona Räsänen, Kimmo Kiljunen ja Irma Pahlman

Suomen Kuntaliiton valtuuskuntaan on valittu eilen 76 jäsentä, joista yksi edustaa Ahvenanmaan maakuntaa. Demareita valittiin yhteensä 17, joista Uudeltamaalta kolme: Kimmo Kiljunen, Irma Pahlman ja Joona Räsänen. Kiljunen on entinen kansanedustaja ja yksi Vantaan ääniharavista kevään 2017 kuntavaaleissa. Pahlman taas keräsi eniten ääniä kuntavaaleissa Hyvinkäällä, kuten myös kansanedustaja Räsänen Lohjalta.

Kuntaliiton ylin toimielin on vuodesta 2018 alkaen nimeltään valtuuskunta, aiemmin liiton ylintä päättävää toimielintä kutsuttiin valtuustoksi.

Valtuuskunnan jäsenten ja varajäsenten tulee olla kunnan valtuutettuja. Valtuuskunnan jäsenten vaali toimitetaan vaalipiireittäin. Vaalipiirit ovat samat kuin eduskuntavaalien vaalipiirit. Kuntaliiton valtuuskunnan toimikausi on neljä vuotta. Uusi valtuuskunta valitsee puheenjohtajansa sekä Kuntaliiton hallituksen seuraavalle nelivuotiskaudelle ensimmäisessä kokouksessaan 15.2.2018.

Vuoden 2018 valtuuskuntapaikat jakautuvat puolueiden välillä kuntavaalien vaalitulosten perusteella. Kokoomuksella on valtuuskunnassa eniten paikkoja, 19 paikkaa. Seuraavaksi eniten paikkoja valtuuskuntaan oli Sosialidemokraateila sekä Keskustalla, molemmilla 17 paikkaa.

Vuoden 2018 valtuuskuntapaikat puolueittain:

KOK               19
SDP               17
KESK             17
VIHR              8
VAS                5
PS                  4
RKP                3
KD                  2

Ahvenanmaan maakunta 1

Keskustelua aiheesta

Vaihdevika korjattu Tikkurilan ja Keravan välillä – junaliikenne palautumassa normaaliksi

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
K- ja N-junaliikenteessä on häiriöitä.

Vaihdevika Tikkurilan ja Keravan välillä on korjattu, kertoo Liikenneviraston rataliikennekeskus. Junaliikenne on palautumassa normaaliksi.

Liikenneviraston mukaan yksittäisten lähiliikennejunien myöhästymiset ja peruutukset ovat kuitenkin mahdollisia.

Rataliikennekeskuksen mukaan kehäradan junat ajavat normaalisti.

STT

Juttua päivitetty.

Kokoomuksen kansanedustaja valittiin Nurmijärven kunnanjohtajaksi

Kuva: Lehtikuva

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä on valittu Nurmijärven kunnanjohtajaksi. Kunnanvaltuusto päätti asiasta tämäniltaisessa kokouksessaan. Nykyinen kunnanjohtaja Kimmo Behm jää tehtävästään vanhuuseläkkeelle.

Mäkelä haluaa tehdä kunnasta elinvoimaisen paikan asua.

– Nykypäivän kunnallishallinto ei voi toimia ilman läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Tulemme tarkastelemaan kaikki toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtuuston työstämä strategia tulee antamaan vahvan työkalun tehtävän hoitamiseen, hän arvioi.

Nurmijärveltä kotoisin oleva Mäkelä on toiminut kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 2007 lähtien. Hän on toiminut myös Nurmijärven kunnanhallituksen puheenjohtajana ja Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtajana.

Tuleva kunnanjohtaja uskoo Nurmijärven vahvaan tulevaisuuteen kasvukuntana, kaupallisten palveluiden alueena ja kulttuuripitäjänä.

– Nurmijärvellä on kaikki avaimet menestykseen jo kokonsa puolesta. Meitä ei vaivaa pieniä kuntia vaivaavat ylitsepääsemättömät taloudelliset haasteet. Myöskään suurta kuntaa vaivaavat kankeat rakenteet eivät ole meille ongelma. Hyvinvoiva ja sitoutunut työyhteisö on edellytys tavoitteiden täyttämiseksi, Mäkelä summaa.

Keskustelua aiheesta

Porvoolta täystyrmäys valinnanvapaudelle – ”Olisi toivottavaa, että nykyhallituksen mammuttiuudistus ei menisi nykymuodossaan maaliin.”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Valinnanvapauslainsäädännöstä on keskusteltu viime aikoina aktiivisesti kuntien valtuustoissa. Taustalla on maan hallituksen sote-uudistuksen viimeinen lakikokonaisuus, ns. valinnanvapausmalli, joka on nyt lausuntokierroksella.

Porvoossa virkamieskunnan pohjaesitys oli melko kriittinen, mutta paikalliset Demarit ja Vihreät halusivat tehdä lausunnosta pohjaakin kriittisemmän. Tästä syystä kaupunginhallitus äänesti asiasta pari viikkoa sitten, jolloin Demareiden ja Vihreiden yhteinen esitys voitti äänin 7-5. Kriittisempää lausuntoa kannatti demareiden ja vihreiden lisäksi myös osa RKP:n edustajista.

Keskiviikkona aiheesta keskusteltiin valtuustossa, jolloin esille nousi muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) lausunto, jossa todetaan, että mikäli lakiesitys menee sellaisenaan läpi tulee Porvoon sairaalan elintärkeä päivystystoiminta loppumaan. Porvoon sairaalan päivystys palvelee tällä hetkellä noin 15 000 asukasta vuosittain.

Itäuusmaalaisten terveys, ja jopa henki, on vaarassa jos maan hallituksen kaavailema sote-uudistus menee maaliin.

Porvoolainen valtuutettu ja sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Tapani Eskola (sd.) kertoi kuinka useiden asiantuntijoiden mielestä sote-uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista (hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuutta parantaminen sekä kustannusten hillintä) edetään täysin päinvastaiseen suuntaan. Eskolan mukaan yksilöt ajetaan valinnanvapauskorulauseilla koristeltujen tuottajapörriäisten saaliiksi.

Myös valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Anette Karlsson (sd.) piti puheenvuoron valinnanvapausmallin ongelmista. Hän nosti esille huolen Porvoon sairaalan tulevaisuudesta ja lopuksi hän vielä  vetosi hallituspuolueiden edustajiin:

Ottakaa yhteyttä teidän ministereihin ja koittakaa takoa järkeä heidän päähän, tätä valinnavapausmallia ei missään nimessä tule viedä maaliin. Ei anneta maan hallituksen vaarantaa Porvoon sairaalaa ja heikentää suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita mammuttihankkeella.

Kyseinen puheenvuoro innoitti myös hallituspuolueen edustavan valtuutetun avaamaan sanaisen arkkunsa, mutta vastaesitystä Demareiden ja Vihreiden valmistelemalle ja kaupunginhallituksessa hyväksytylle todella kriittiselle lausunnolle ei tullut.

Porvoon valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä kriittisen lausunnon ministeriölle lähetettäväksi. Porvoo on yksi Suomen suurista kaupungeista ja Itäuusmaalaiset toivovat, että alueen lausunnot painavat vaakakupissa kun maan hallitus pohtii alkuvuodesta miten valinnanvapautta lähdetään edistämään. Porvoon ja itäuusmaalaisten kannalta olisi toivottavaa, että nykyhallituksen mammuttiuudistus ei menisi nykymuodossaan maaliin.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Espoon demareilta tiukka vaatimus: ”Koulujen ja päiväkotien terveellinen oppimisympäristö on saatava kuntoon nopeasti”

Kuva: Kirsi Nyqvist

Espoon demarien edustajisto valitsi syyskokouksessaan viime lauantaina yhdistykselle hallituksen vuodelle 2018. Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Jukka Vilske. Väistyvä puheenjohtaja Joni Vainikainen on iloinen valinnasta.

–Hänellä on kokemusta ja varmuutta hoitaa vaativat puheenjohtajan tehtävät, Vainikainen toteaa tiedotteessa.

Vilske toimii parhaillaan muun muassa kaupungin hallituksen varajäsenenä sekä kaupungin hallituksen edustajana opetus-ja varhaiskasvatuslautakunnassa.

–Koulujen ja päiväkotien terveellinen oppimisympäristö on saatava kuntoon nopeasti, tähän on varattava riittävät resurssit heti, Vilske vaatii.

Espoon demarit painottavat, että kasvavan vanhusväestön tarpeet on myös muistettava. Lisäksi on syytä huomioida Espoon kasvun vaikutukset. Demarit edellyttävät, että kaupunkirakentamisen tiivistyessä entisestään, on lähivirkistysalueet turvattava.

Varapuheenjohtajaksi edustajiston kokous valitsi yksimielisesti Liisa Kivekkään. Hallituksen jäseniksi valittiin Sami Lehtonen, Jarkko Rahkonen, Ralf Norrman, Kristiina Lindroos, Ari Paukku, Juhani Mäntylä, Timo Rauhanen, Mika Hentunen, Ville Kopra ja Antti Aarnio.

Espoon demareiden tulevaisuudennäkymiin kuuluu ensi vuonna muun muassa loppuvuoden maakuntavaaleihin valmistautuminen.

–Tammikuun ensimmäinen tehtävä on kuitenkin Tuula Haataisen vaalikampanja, Espoon demarit kuvailevat.

Keskustelua aiheesta