Politiikka

”Tämä on kirjattava selkeästi lakiin!” – palkansaajakeskusjärjestöt painottavat maakuntien vastuuta kuntoutuksessa

Lehtikuva / Martti Kainulainen
Kuntoutuksen uudistuskomitean puheenjohtaja Kari Välimäki (vas.), perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ja komitean pääsihteeri Sari Miettinen komitean raportin luovutustilaisuudessa tänään.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Kuntoutuksen uudistuskomitean puheenjohtaja Kari Välimäki (vas.), perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ja komitean pääsihteeri Sari Miettinen komitean raportin luovutustilaisuudessa tänään.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Kuntoutuksen uudistuskomitean puheenjohtaja Kari Välimäki (vas.), perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ja komitean pääsihteeri Sari Miettinen komitean raportin luovutustilaisuudessa tänään.

Kuntoutuksen uudistamiskomitea antoi tänään raporttinsa, millaista remonttia hajanainen järjestelmä vaatii.

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava pitävät tärkeänä, että erityisesti nuorten ja työttömien tarpeeseen saada kuntoutusta kiinnitetään erityistä huomiota, kun järjestelmää rukataan. Heidän palveluidensa pitää myös sujua.

Järjestöt painottavat maakuntien vastuuta, kun työttömän työkykyä ja hänen tarvettaan kuntoutukseen arvioidaan. Arvio kuntoutuksen tarpeesta on tehtävä kahden viikon kuluessa, kun työnhaku alkaa.

– Maakunnan tulee tarvittaessa ohjata työtön Kelaan ammatillista kuntoutusselvitystä varten kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisestä palvelutarvearviosta, johtaja Saana Siekkinen SAK:sta toteaa.

Palkansaajakeskusjärjestöiltä tulee tiukka ukaasi:

– Tämä velvoite on kirjattava selkeästi lakiin. Työnhakijaa auttaa eteenpäin myös digitaalinen työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä, joka maakuntien tulee toteuttaa viipymättä.

Järjestöt pitävät hyvänä sitä, että Kela järjestää tulevaisuudessakin vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja korvaa kuntoutuspsykoterapian.

– On tärkeää, että eri puolilla Suomea on tasavertaiset mahdollisuudet saada psykoterapian palveluja. Kuntoutuspsykoterapian on syytä säilyä Kelan vastuulla, kunnes saadaan varmuus siitä, että tulevat maakunnat pystyvät huolehtimaan palvelusta.

Palvelut on räätälöitävä saumattomasti, ettei väliinputoamisia enää tapahdu.

Komitea ehdottaa jatkoselvitystä siitä, miten voidaan ehkäistä nykyistä tehokkaammin nuorten siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä.

– Tämä on tärkeää, jotta saamme tuettua nuorten kykyä opiskella, ehkäistyä syrjäytymistä ja pidennettyä työuria, lakimies Paula Ilveskivi Akavasta korostaa.

Myönteisenä järjestöt pitävät sitä, että komitea ehdottaa useita toimia työterveyshuollon roolin vahvistamiseksi. Harmillisesti ehdotukset työterveyshuollon moniammatillisesta työskentelystä jäivät järjestöjen mielestä vaillinaisiksi.

– Työterveyshuollon tulee nykyistä useammin käyttää työkykykoordinaattoria, kun kuntoutusprosessia suunnitellaan ja työntekijän työhön paluuta tuetaan, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi STTK:sta huomauttaa.

Hän korostaa, että palvelut on räätälöitävä saumattomasti yhteen niin, ettei väliinputoamisia enää tulevaisuudessa tapahdu.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ottivat tänään vastaan komitean esityksen. Raportti on yksimielinen ja siinä on kaikkiaan 55 ehdotusta kuntoutuksen parantamiseksi Suomessa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat