Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Tämä on mielestäni vääristynyt lähtökohta” – maatalousministeri Jari Leppä avaa nyt suunsa yliopistoravintolan naudanlihapannasta

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistamat UniCafe-ravintolat lopettavat naudanlihan tarjoilun ensi helmikuussa. Tavoite on vähentää ilmastopäästöjä.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Samaan aikaan Helsingin kaupunki on vähentämässä naudanlihan käyttöä kouluissa ja päiväkodeissa.

Keskustan eduskuntaryhmästä on satanut sapekkaita kommentteja Helsingin yliopiston ravintoloiden päätöksestä. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Anne Kalmari muun muassa katsoi, että “kasvismafia” yrittää viedä ihmisiltä oikeuden syödä mitä haluavat.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen, joka on ollut huolissaan siitä, että poliitikot (eli lähinnä vihreät ja perussuomalaiset) keskittyvät siihen, mitä on ihmisten lautasilla, on tässä tapauksessa ollut itsekin asiasta huolissaan.

– Toivottavasti #unicafe @YlvaHelsinki @ylioppilaskunta ei siirry ulkomaiseen kasvisproteiiniin, jota laivataan isoilla CO2-päästöillä. Kotimainen liha #ilmasto ystävällisempää. Miksi opiskelijat eivät saa päättää itse, mitä syövät? #valinnanvapaus #ruoka, Kurvinen on tviitannut.

“En ole kieltojen ja ruokaympyrän kaventamisen puolella.”

Nyt asiaan ottaa kantaa myös keskustalainen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

– En ole kieltojen ja ruokaympyrän kaventamisen puolella, ruokavalion pitää olla monipuolinen, hän kommentoi Unicafen päätöstä kieltää naudanlihan ja mahdollisesti tulevaisuudessa maitokin.

– Pidän kuitenkin hyvänä sitä, että lehtitietojen perusteella naudanlihaa korvataan kotimaisella kanalla ja porsaanlihalla. Toivottavasti myös kasvisperäiset proteiininlähteet ovat kotimaisia, hän jatkaa Demokraatille.

Kanan- ja porsaanlihan hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin naudan.

Maidon kieltämistä hän ei pidä järkevänä eikä vastuullisenakaan.

– Nuoret saavat maidosta muun muassa kalsiumia. Luken tutkimukseen viitaten, suomalaisen nurmeen perustuvan maidon hiilijalanjälki on myös hyvin matala. Meidän tuotantoamme ei voi verrata globaaliin keskimääräiseen tuotantoon. Suomalaisen tuotannon vastuullisuus kestää minkä tahansa vertailun.

Seuraavaksi UniCafe on valmistautunut vähentämään maidon käyttöä.

– Tätä me emme voi tehdä yksipuolisella päätöksellä. Kela maksaa osan kunkin opiskelijan lounaasta ja edellyttää, että ruokatarjonnassa on tietty määrä erilaisia ravintoaineita, kuten maitoa, UniCafeita pyörittävä Ylvan toimitusjohtaja Antti Kerppola sanoo Talouselämän mukaan.

Ministeri haastaa ravintolat pohtimaan ruokahävikkiä.

UniCafeilla on kelpo peruste toiminnoilleen, se on ilmastonmuutoksen vastustaminen.

– Suuressa kuvassa ilmastonmuutosta torjutaan kaikista tehokkaimmin pyrkimällä eroon fossiilisista raaka-aineista. Haluan haastaa ravintolat pohtimaan myös keinoja, joilla ruokahävikkiä voidaan torjua. Globaalisti jopa 1/3 tuotetusta ruuasta päätyy roskiin. Näin maailman ruokapäivänä on hyvä muistuttaa, että kaikki ruoka on arvokasta ja nälänhätä on edelleen iso globaali ongelma. Samoin haluan, että alkuperä kerrotaan kaikista tuotteista, Jari Leppä sanoo.

Helsingin yliopiston ruokailuista vastaavan UniCafen toimintaan ministeri ei aio puuttua.

– Unicafen omistaa Helsingin yliopiston opiskelijat, toisin sanoen Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) ja tämä on heidän itsenäinen päätös, johon ministerinä en voi vaikuttaa tai puuttua.

– Sen sijaan on paikallaan muistuttaa tässä yhteydessä, että julkisissa ruokahankinnoissa tulee noudattaa valtioneuvoston periaatepäätöstä, jolla linjataan esimerkiksi kunnat suosimaan hankinnoissa vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita. Vastuullisuus kattaa laajasti eläinten hyvinvoinnin, hyvät viljelymenetelmät, elintarvikkeiden turvallisuuden jne. Hiilijalanjälki on yksi osa tätä kokonaisuutta, jota haluamme painottaa.

Unicafen päätöksellä ei Lepän mukaan liene suuria vaikutuksia Suomen maatalouteen.

– Olen kuitenkin huolissani siitä, että ruokakeskustelun typistyy jatkuvasti poimimaan tuotantoketjusta vain yhden näkökulman, eli hiilijalanjälen. Tämä on mielestäni vääristynyt lähtökohta. Meidän tulee tarkastella tuotantoketjua kokonaisuutena. Siihen kuuluvat oleellisesti eläinten hyvinvointi, turvallisuus, ympäristöystävälliset viljelymenetelmät, alhaiset antibioottitasot, sosiaaliset ulottuvuudet, taloudelliset vaikutukset jne. Näistä muodostuu kokonaisuus, joka on vastuullisesti tuotettua ruokaa. Nämä seikat ovat Suomessa erittäin korkealla tasolla.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE