Yksi elämä -terveystalkoiden tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 83 % tutkimukseen osallistuneista kokee käyttävänsä alkoholia kohtuun rajoissa. Naiset (89 %) pitivät alkoholinkäyttöään kohtuullisena miehiä (77 %) useammin. Toisaalta 14 % vastaajista koki, ettei alkoholinkäyttö ole pysynyt kohtuun rajoissa.

“Tämä on linjassa myös muiden tutkimusten kanssa. Suomalaiset tuntuvat oppineen tunnistamaan alkoholinkäytön hälytysrajat, mikä on hieno asia. Toisaalta vielä ei välttämättä ymmärretä, että pienemmätkin käyttömäärät voivat aiheuttaa terveyshaittoja”, toteaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti.

Vuonna 2015 päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan aikuisten alkoholinkäytössä korkean riskin hälytysrajana pidetään miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta viikossa. Näiden määrien ylittyessä sairastumisen ja kuoleman riski kasvaa merkittävästi, ja alkoholinkäyttöön tulisi viimeistään puuttua.

Melko suuren riskin taso on miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa. Tämän rajan jälkeen elimistöön alkaa jäädä juomisesta jo pysyvämpiä jälkiä. Mikäli terve aikuinen käyttää alkoholia 0–2 annosta päivässä (naiset 0–1 annosta, miehet 0–2 annosta), ei terveysriskiä todennäköisesti muodostu. Viikkotasolla tärkeää on, että välissä on myös päiviä, jolloin alkoholia ei käytetä lainkaan.

Jos oma alkoholinkäyttö arveluttaa, Hytti kannustaa pitämään jonkin valitsemansa ajanjakson verran kirjaa alkoholiannoksista.

“Tämä on vähän työläs, mutta varmin tapa päästä selvyyteen siitä, olisiko alkoholinkäyttöön syytä kiinnittää enemmän huomiota. Kuten muillakin elämän osa-alueilla, tottumusten muokkaaminen on sitä helpompaa, mitä aikaisemmassa vaiheessa lipsuvia tapojaan alkaa korjata”, Hytti muistuttaa.

Kohtuullisen käytön tunnusmerkkeinä Hytti pitää annosmäärien lisäksi sitä, että positiivisena koetut vaikutukset ovat negatiivisia suuremmat, eikä alkoholinkäytöstä aiheudu sosiaalisia, taloudellisia tai terveydellisiä haittoja. “Tärkeää on, että ihmisen valitsema alkoholinkäyttötapa tuottaa elämään enemmän iloa kuin surua”, Hytti tiivistää.

Tutkimuksen toteutti YouGov Finland ja siihen vastasi 1006 suomalaista. Tiedot kerättiin web-kyselynä 2.–6.11.2016 välisenä aikana. Lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaisia edustavaksi iän (18–74 v.), sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.