Sitä on pohtinut viime aikoina muun muassa entinen työministeri Jari Lindström. Hän on hallituksen nimeämänä selvityshenkilönä etsinyt työvoimapoliittisia keinoja edistää yli 55-vuotiaiden työllistymistä ja työuran jatkumista.

-  Tämä on yllättävän iso ongelma, Lindström totesi keskiviikkona Akavan järjestämässä tilaisuudessa, jossa käsiteltiin ikäsyrjintää ja yli 55-vuotiaiden asiantuntijoiden työllistymistä.

Hän toivoo ensi viikolla julkaistavan selvityksen aloittavan keskustelua ennen kaikkea ikään liittyvistä asenneongelmista.

Kysymys on hänen mukaansa tärkeä paitsi yhdenvertaisuusnäkökulmasta, myös siksi, että työvoiman määrä Suomessa vähenee.

-  Meidän on pakko käyttää ikääntynyttä työvoimaa entistä enemmän ja saada heidät mukaan, koska muuten ei työvoima riitä, Kopra sanoi STT:lle.

Ikääntyneiden työllisyys laahaa Kopran mukaan Suomessa paljon esimerkiksi Ruotsia jäljessä.

IKÄSYRJINNÄN kokemuksista kertoivat keskiviikon tilaisuudessa Akavan jäsenliitot jäsenkyselyidensä tulosten perusteella.

Esimerkiksi Insinööriliiton kyselyyn vastanneista 50 vuotta täyttäneistä työttömistä 86 prosenttia koki ikäsyrjinnän haitanneen työnhakuaan. Suomen Ekonomien kyselyssä osuus oli yli 50-vuotiailla työttömillä samaa luokkaa. Kaikista kyselyn yli 50-vuotiaista vastaajista kaksi viidestä kertoi kokeneensa työnhaussa ikäsyrjintää.

Tekniikan akateemisten (TEK) kyselyssä esiin nousi sukupuoliero. Naiset kertoivat miehiä enemmän kohdanneensa ikäsyrjintää sekä ikään liittyviä stereotypioita.

Kyselyiden perusteella myös usko työllistymiseen oli tässä ikäryhmässä heikkoa.

Ikäsyrjintää tuottaviin asenteisiin puuttuminen vaatisi Kopran mukaan sitä, että yrityksissä havahduttaisiin näkemään monimuotoinen työpaikka rikkautena.

Konkreettisena keinona ikäsyrjinnän torjumiseksi hän peräänkuuluttaa selkeyttä ja läpinäkyvyyttä rekrytointiperusteisiin ja -päätöksiin.

-  Kun lähdetään tekemään rekrytointia, määriteltäisiin osaaminen ja tehtävä, mitä halutaan, mutta ei määriteltäisi ihmistyyppiä tai työntekijätyyppiä etukäteen.

Akava ehdottaa myös, että valitsematta jääneelle työnhakijalle säädettäisiin jatkossa oikeus saada selvitys valintaperusteista.

LINDSTRÖMIN pian julkaistavassa selvityksessä nousee hänen mukaansa esiin ainakin se, kuinka mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön näkyy työssä jaksamisessa. Siihen liittyvät erilaiset joustot, kuten osa-aikatyö.

Selvityksessä syvennytään myös esimerkiksi osaamiseen ja oppimiseen.

-  Ei aina tarvita tutkintoa. Voi olla, että joltain puuttuu jokin pieni pala. Tulen esittämään siihen ratkaisuehdotuksia, Lindström kertoi.

Akava ehdottaa työkaluna osaamisen kehittämiseen urakatsausta, joka auttaisi kiinnittämään huomiota koulutustarpeisiin hyvissä ajoin.

-  Alettaisiin säännöllisesti kartoittaa työuran aikaista osaamista ja näkemystä siitä, mitä sen pitäisi olla seuraavien vuosien aikana, Kopra kuvailee.

Urakatsaukset voisi hänen mukaansa aloittaa esimerkiksi 45-50 vuoden iässä vaikkapa osana kehityskeskusteluja.