”Tämä politiikka ei yhdistä, se jakaa ihmisiä” – Rinne: Sipilän hallitus kasvattaa päätöksillään tuloeroja

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne eduskunnan suullisella kyselytunnilla eilen. Kuvan muut kansanedustajat Tuula Haatainen (eturivissä vasemmalla), Antti Lindtman, Anna Kontula (takarivissä vasemmalla), Li Andersson, Aino-Kaisa Pekonen ja Krista Kiuru.

Eduskunnassa suullisella kyselytunnilla virisi eilen sananvaihtoa Juha Sipilän (kesk.) johtaman hallituksen budjettiestyksen vaikutuksista tuloeroihin ja kansalaisten eriarvoistumiseen.

Keskustelussa nousi esiin Helsingin Sanomien torstaina julkaisema artikkeli, jonka mukaan hallituksen budjetti kasvattaa tuloeroja. Jutun mukaan kyseessä on selvä käänne aiempien vuosien kehitykseen, mikä on viime vuoteen asti ollut tuloeroja tasaavaa.

Eduskunnan tietopalvelu on myös tehnyt vasemmistoliiton pyynnöstä laskelmat tuloerojen kehityksestä. Tulokset ovat samansuuntaiset kuin HS:n jutussa: kaikkien yli keskituloisten kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat, pienituloisimpien ei.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen vahvisti HS:ssa, että ”laski tätä millä tavalla tahansa, kyllä tässä on tapahtunut käänne”. Toisin kuin edellisellä vaalikaudella, tällä kaudella suurituloisimmat ovat voittajien puolella.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ole yllättynyt.

– Tätä on Sipilän hallituksen politiikkaa, Rinne kirjoittaa Facebook-sivullaan. Hän julkaisi kommenttin eilen myös Twitter-tilillään.

– Tällä hallituskaudella kaikkein pienituloisimpien tulot ovat laskeneet eniten. Syynä ovat perusturvaetuuksien leikkaukset. Suurituloiset hyötyvät veronkevennyksistä.

Rinteen mukaan hallituksen politiikka ei yhdistä, se jakaa ihmisiä.

– Sipilän hallitus kasvattaa päätöksillään tuloeroja. Se ei ole ihmisten eikä yhteiskunnan kannalta viisasta, Rinne kirjoitti Twitterissä.

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka linkitti HS-jutun Facebook-sivulleen näillä saatesanoilla:

– Sipilällä on työryhmä eriarvoistumisen torjumiseksi. Se joutunee vaatimaan hallitukselta täyskäännöstä.

Harakka viittaa pääministeri Sipilän viime vuonna  perustamaan työryhmään, jonka tavoitteena on saada eriarvoistuminen pysähtymään. Sen puheenjohtaja on professori Juho Saari.

Kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) twiittasi HS-jutusta kommentilla ”Tuloerot kasvavat”.

Harakka: Sipilällä on työryhmä eriarvoistumisen torjumiseksi. Se joutunee vaatimaan hallitukselta täyskäännöstä.

Kyselytunnilla keskustelun eduskuntasalissa viritti vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen, joka kehotti katsomaan laskevien työttömyyslukujen taakse.

Suomessa on jo lähes 50 000 työtöntä perhettä, jotka elävät täysin työttömyysturvan ulkopuolella, joko pelkän toimeentulotuen tai mahdollisen asumistuen varassa – ja huolestuttavinta on se, että näiden tulottomien perheiden määrä on peräti kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana, Järvinen muistutti.

Pääministeri Sipilä vastasi, että hallitus on tehnyt valtavan määrän toimia työllisyysasteen nostamiseksi, työttömyyden vähentämiseksi – ”ja nämä toimet näkyvät”.

Vasemmistoliiton Li Anderssonin mukaan eriarvoistumiskehitys on näyttänyt hyvin erilaiselta eri hallitusten aikana.

– Esimerkiksi edellisen hallituskauden aikana siitä huolimatta, että hallitus päätti mittavista sopeutustoimista, suomalaisten tuloerot kapenivat johtuen siitä, että hallitus teki merkittävän parannuksen perusturvaan ja myöskin oli valmis kiristämään suurituloisten verotusta.

– Nyt suomalaisten tuloerot hallituksen päätösten seurauksena ovat lähteneet kasvuun johtuen siitä, että hallituksen säästöpäätökset ovat kohdistuneet suoraan pienituloisiin ja suomalaiset suurituloiset taas ovat hyötyneet hallituksen mittavista veronkevennyksistä.

Andersson penäsi, missä vaiheessa hallitus aikoo tehdä päätöksiä, jotka kääntävät tämän huolestuttavan kehityssuunnan, joka on alkanut tämän hallituksen aikana.

Sipilä vakuutti hallituksen tehneen parhaansa eriarvoistumiskehityksen pienentämiseksi.

– Suurin toimi, mitä tämä hallitus on tehnyt, on ilman muuta se, että tämän pitkäaikaistyöttömyyden pienenemisen kautta tämä kaikkein pahin eriarvoistumiskehityksen elementti on lähtenyt laskuun. Mutta myönnän, että se on aivan liian korkealla tasolla edelleenkin.

Pääministeri Juha Sipilä saapumassa ministeriaitioon eduskunnan suulliselle kyselytunnille, valtiovarainministeri Petteri Orpo istuu jo paikallaan. Ministerit Anu Vehviläinen (edessä), Annika Saarikko (takana vasemmalla) ja Anne Berner asettumassa omille pakoilleen. (Kuva: Lehtikuva /Markku Ulander)

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) puheenvuorossa painottui hallituksen motto vastata kritiikkiin kahdella sanalla: työllisyys edellä.

SDP:n Timo Harakan puheenvuoro (Orpon jälkeen) selvästi sähköisti keskustelua.

– Edellinen hallitus tasoitti eriarvoisuutta, nykyinen hallitus on lisännyt eriarvoisuutta, hän aloitti.

Harakka viittasi Helsingin Sanomien juttuun, jonka mukaan budjetti kasvattaa tuloeroja.

– Kuten olemme saaneet lukea, eduskunnan tietopalvelun luvut kertovat, että neljä alinta tuloluokkaa on menettänyt tällä hallituskaudella, ja unohditte äsken sanoa näiden sopeutusten lisäksi 1,5 miljardin veronkevennykset, joista ovat eniten hyötyneet suurituloiset suomalaiset. Silloin suuri ristiriita onkin siinä, että tämä hallitus on asettanut professori Juho Saaren johdolla eriarvoistumisen pysäyttämisen työryhmän, kun aivan selvää on se, että ainoa tapa pysäyttää eriarvoisuus on muuttaa hallituksen politiikkaa.

Eduskunnan tietopalvelu-maininta tarkoittaa vasemmistoliiton tilaamaa selvitystä.

Harakka kysyi:

– Ministeri Orpo: Onko teillä tarkoitus muuttaa hallituksen politiikkaa niin, että todennäköisesti tämän eriarvoistumistyöryhmän laaja ohjelma tulee toimeen, vai jääkö tämä seuraavan hallituksen tehtäväksi, että tässäkin asiassa saamme korjata edellisen hallituksen tekemät kohtalokkaat virheet?

Myös valtiovarainministeri oli HS:n lukenut.

– Mitä tulee Helsingin Sanomien sinänsä hyvään ja ansiokkaaseen artikkeliin, luulen, että siinä ei ole otettu huomioon parantunutta työllisyystilannetta, sitä, että työllisyyden kautta yhä useampi ihminen nousee heikosta taloudellisesta asemasta parempaan taloudelliseen tilanteeseen, ja tämä on se kestävin mahdollinen tapa.

– Mielestäni me teemme hyvää politiikkaa, Orpo päätti vastauksensa.

Keskustelun jälkeen faktaksi jää, että Sipilän hallitus toteuttaa erilaista tulonjakopolitiikkaa kuin edellinen. Keskustelu eriarvoistumisesta ja tuloeroista siis jatkuu.

Timo Harakka eilen eduskunnassa: ”Edellinen hallitus tasoitti eriarvoisuutta, nykyinen hallitus on lisännyt eriarvoisuutta.” (Lehtikuva: Antti Aimo-Koivisto)

Ihalainen: Kaikkiin maakuntiin omiin vahvuuksiin rakentuvat kasvu, elinkeino- ja työllisyysohjelmat

Kuva: Jari Soini
Kansanedustaja Lauri Ihalainen.

– SDP:n vaihtoehtobudjetti peräänkuuluttaa oikeudenmukaisuutta, kaikkein mukana pitämisen tärkeyttä sekä kasvavan yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämistä kansakunnan eheyden vaalimiseksi, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) summaa.

– SDP kantaa huolta siitä, miten pidemmän aikavälin kestävä kasvu turvataan ja sen tuella työttömyyttä lasketaan. Suomi tarvitsee osaamisperusteista vientivetoista kasvua ja innostavan ilmapiirin investoida sekä vahvaa tukea pk-yritysten ja yksinyrittäjien pärjäämiselle, hän jatkaa.

SDP on peräänkuuluttanut, että pidemmän aikavälin kasvu ja työllisyysasteen parantaminen edellyttävät lisärahoitusta tutkimukseen tuotekehitykseen ja uusiin innovaatioihin sekä erityisesti koulutukseen. Tarvitaan uusia ideoita, tuottavuuden nostamista ja pk-yrityksien kansainvälistymisen tukea.

– Yritystukia uudistettaessa tulisin siirtää tukien painopistettä uuden luomiseen ja paikata hallituksen virheelliset innovaatiotukileikkaukset ja lisätä tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta.

SDP on vaihtoehtobudjetissaan hahmotellut tulevaisuuden teknologia- ja elinkeinopolitiikan tavoitteita muun muassa kiertotalouden ja palvelujen, mukaan lukien matkailun, edistämistä. Arktisen alueen kehittäminen avaa Suomelle uusia viennin ja työllisyyden mahdollisuuksia.

SDP esittää, että kaikissa maakunnissa laaditaan alueen omiin vahvuuksiin rakentuvat kasvu, elinkeino- ja työllisyysohjelmat. Niissä kaikki alueen toimijat voisivat sitoutua esimerkiksi sopimuspohjaisesti yhteisten tavoitteiden edistämiseen. Maakunnan yhteydet yrityksien, korkeakoulujen ja julkisten toimijoiden välillä ovat avainasemassa tulokselliselle toiminnalle.

– SDP haluaa, että julkinen talous on hyvässä kunnossa myös mahdollisen seuraavan talousnotkahduksen tullessa – vahva julkinen talous on paras puskuri hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiselle. Ei ole liikaa sanottu, että SDP:n vaihtoehtobudjetti on oikeudenmukaisuuden, työllisyyden ja kasvua vauhdittava vastuullinen esitys, Ihalainen päättää.

Kansanedustajien suuri ihmetys: Mihin hallitus unohti hätäkeskukset ja viinalain?

Kuva: lehtikuva/petteri lehtinen
Liikenneonnettomuus vaati kahden ihmisen hengen Hartolassa Itä-Hämeessä 4-tiellä 1.helmikuuta 2007. Nelostie oli suljettu liikenteeltä Hartolan keskustan kohdalla. Hämeen hätäkeskuksen tietojen mukaan onnettomuuden osapuolina ovat kuorma-auto ja kaksi henkilöautoa.

SDP:n hallintovaliokunnan kansanedustajat Sirpa PaateroMika Kari ja Joona Räsänen kiittävät hallituksen täydentävään budjettiehdotukseen sisältyneitä panostuksia poliisin, Suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen resursseihin. Samalla kansanedustajat ihmettelevät, ettei hälytyskeskuksien resurssivajetta korjattu samalla. Myös varautuminen alkoholilain tuomiin resurssipaineisiin puuttuu esityksestä.

– Hätäkeskuslaitoksen kohdalla talousarvioon sisältyvä miljoonan euron leikkaus jo aiemmin aliresursoituun toimintaan uhkaa heikentää turvallisuusviranomaisten palvelutasoa ja henkilöstön työssä jaksamista kestämättömälle tasolle. Hätäkeskusten toimintakyvyn heikkeneminen näkyy merkittävällä tavalla muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden toiminnassa, jossa se pidentää vasteaikoja, lisää tehtävämääriä ja aiheuttaa resurssien epätarkoituksenmukaista kohdentumista. On käsittämätöntä, että näitä leikkauksia ei poistettu täydentävässä talousarviossa, kansanedustajat painottavat.

– Turvallisuusviranomaisille joudutaan koko ajan etsimään välttämätöntä rahoitusta uusien tehtävien hoitoon. Perustoiminnan rahoitus on kuitenkin kroonisen alimitoitettua. On hämmästyttävää, miten hallitus samaan aikaan luo uusia resurssipaineita omilla toimillaan, kuten alkoholilain kohdalla on nähtävissä.

Sisäministeriön arvion mukaan alkoholilain uudistus aiheuttaa poliisille 170 henkilötyövuoden lisäystarpeen.  Poliisin henkilöstömenoja lisäisi muun muassa hälytystehtävien lisääntyminen erityisesti viikonloppuisin, työn painopisteaikojen muuttuminen, haitta- ja ylityökustannusten lisääntyminen, kiinniotettujen kuljetuskustannusten lisääntyminen, kiinniotettujen vartiointitarpeen lisääntyminen ja päihtyneiden henkilöiden rikosten selvittäminen sekä rikosten esitutkinta.

– Poliisi haluaisi täysin oikeutetusti pysyvyyttä ja ennakoitavuutta rahoituksensa suhteen. Nyt poliisin budjettia kuitenkin tarkastellaan kolmatta kertaa tänä vuonna. Tämä luo tarpeettomia rasitteita toiminnan suunnitteluun ja muutenkin kuormitetuille työntekijöille, jotka elävät pahimmillaan pätkätyösuhteissa.

Paperiliitto hyväksyi neuvottelutuloksen yksimielisesti

Kuva: Thinkstock

Paperiliiton liittovaltuusto hyväksyi tänään perjantaina yksimielisesti neuvottelutuloksen Paperiteollisuuden työehtosopimukseksi.

Sopimuskausi on kaksi vuotta 10.11.2017–30.11.2019.

Neuvottelutulos Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välisissä neuvotteluissa syntyi viikko sitten perjantaina. Paperiliiton tes-neuvottelukunta hyväksyi neuvottelutuloksen yksimielisesti. Samoin liiton hallitus päätti yksimielisesti esittää neuvottelutulosta liittovaltuuston hyväksyttäväksi.

”Kalliit hinnat vaikuttavat monen lapsiperheen talouteen” – SDP:n Taavitsainen vaatii koulukuvausmaksujen suitsimista

Satu Taavitsainen.

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen jätti ministerille kirjallisen kysymyksen koulukuvausten korkeista maksuista ja lasten arjen lähiympäristöissä tapahtuvasta markkinoinnista.

– Lasten valokuvat ovat ihania! Valitettavasti päiväkodeissa ja kouluissa otettavien jokavuotisten valokuvien kalliit hinnat vaikuttavat todella monen lapsiperheen talouteen, kertoo Taavitsainen.

– Lasten ja nuorten elämässä se, että voi saada samanlaisia tavaroita kuin ikätoverit, esimerkiksi juuri koulukuvia, on tärkeää yhteenkuuluvuuden rakentumiselle. Pidän päiväkoti- ja koulukuvapakettien hintojen suitsimista perheiden talouden ja lasten tasa-arvoisuuden kannalta tärkeänä asiana, tähdentää Taavitsainen.

Lasten valokuvat ovat ihania!

Taavitsaisen mukaan lapsiin kohdistetaan yhä enemmän vaikeasti tunnistettavaa markkinointia television, internetin ja puhelimen kautta. Kulutuskulttuurin voimistumiseen voidaan vaikuttaa hillitsemällä lapsiin suunnattua markkinointia ja ohjaamalla lapsia vastuulliseen kuluttamiseen ja kriittiseen medialukutaitoon. Avainasemassa tässä ovat kotien lisäksi päiväkodit ja koulut.

– Kysyin kirjallisesti ministeriltä, mihin toimiin hän aikoo ryhtyä päiväkoti- ja koulukuvien hintojen alentamiseksi ja miten hän aikoo puuttua lasten eriarvoistumiskehitykseen, joka alkaa jo päiväkodissa ja peruskoulussa. Kysyin myös, kuinka ministeri aikoo turvata lapsen aseman kuluttajana ja hillitä markkinointia lasten ja nuorten arjen lähiympäristöissä.

Halla-aho: Tämä on syytä lopettaa nyt – ”Meille on siitä pelkkää haittaa”

Kuva: lehtikuva/jussi moilanen
Jussi Halla-aho.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että kinastelu puolueesta irtautuneiden sinisten kanssa on aika lopettaa. Halla-ahon mukaan vaikuttaa siltä, että perussuomalaisten sanomat eivät ylitä median uutiskynnystä, elleivät ne liity maahanmuuttoon tai riitelyyn sinisten kanssa.

– Sinisille meitä vastaan hyökkäily meitä vastaan on ainoa keino saada julkisuutta. Muille puolueille se on herkkua, mutta meille siitä on pelkkää haittaa, Halla-aho sanoi.

Halla-aho oli puolueen tiedotustilaisuudessa närkästynyt Yleisradiolle siitä, että se ei keskiviikon pääuutislähetyksessään maininnut perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia, vaikka muiden oppositiopuolueiden kannat esiteltiin.

– Perussuomalaiset olivat mystisesti lakanneet olemasta. Yksi syy voi tietysti olla, että perussuomalaiset esitti Yleisradion rahoituksen leikkaamista, Halla-aho moitti.

Halla-aho ennakoi, että edessä voi olla hallituskriisi itsenäisyyden juhlavuoden ja presidentinvaalien jälkeen, jos sote-uudistus taas jumittuu perustuslakivaliokuntaan.

– Hallitusta pitää kasassa lähinnä se, että tämänhetkiset heikot hallituskumppanit ovat kokoomukselle paras mahdollisuus saada oma kärkihankkeensa, eli sote-uudistus, läpi.