Hän pitää valitettavana, jos pitkään valmisteltu laki – joka on jo eduskunnan käsittelyssä –tyssäisi viime metreillä maakuntauudistukseen, joka tuskin etenee ennen sote-uudistusta.

– Kärsijöinä tässä ovat niin tuotanto-, lemmikki- kuin villieläimet, jotka ansaitsevat nykyaikaisen lain suojaa.

Tuppuraisen mukaan eläinten hyvinvointilakiin jäi valitettavan monta korjattavaa kohtaa, joihin SDP on vaatinut pitkin matkaa muutoksia. Suurimmat epäkohdat liittyvät tuotantoeläinten kohteluun.

Tuppurainen huomauttaa, että tutkimusten mukaan suomalaiset haluavat suojella tuotantoeläimiä paremmin. SDP pitääkin vääränä, että laki sallisi parsinavetat, emakkojen pitämisen ahtaissa porsitushäkeissä ja porsaiden kastroinnin ilman tehokasta kivunlievitystä.

Tuppuraisen mielestä eläinlääkäreille tulisi säätää pakollinen ilmoitusvelvollisuus tietyistä kirurgisista toimenpiteistä, joilla korjataan perinnöllisiä epäterveitä rakennemuutoksia tai niiden seurauksia. Tällaisia ovat esimerkiksi ylähengitysteitä avartavat leikkaukset tai toistuvat keisarinleikkaukset.

Hän painottaa, että rotukohtaisilla jalostusohjeilla on parannettava koirien terveyttä ja eläinten verkkokauppaa tulisi suitsia, esimerkiksi niin, että myyjiltä vaaditaan tunnistautumista.

– Pakollinen koirien rekisteröinti sitä vastoin on oikein hyvä edistysaskel. Se tulisi ulottaa myös kissoihin.

SDP haluaisi palauttaa myös lakkautetun eläinsuojeluasiamiehen viran sekä kirjata lakiin maininnan eläimen itseisarvosta.

– Näillä korjauksilla laki olisi hyvä kokonaisuus ja antaisi lisää uskottavuutta suomalaiselle, vastuulliselle eläintuotannolle sekä eläintenpidolle.

Tupprainen muistuttaa, että laki määrittää minimitason ja antaa minimiturvaa eläimille.

– Mutta moni tuottaja ja eläinten omistaja kohtelee eläimiä jo nyt lakia paljon paremmin. Muutokset tulisi tehdä tarvittavien siirtymäaikojen sekä tuottajille suunnattujen korotettujen hyvinvointiavustusten turvin.