Tammikuun kahdet synkät työttömyysluvut: 368 100 (ministeriö) – 245 000 (Tilastokeskus)

Kuva: Jari Soini
Työministeriön katsauksen mukaan yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 135 200, eli 3 500 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa yhteensä 368 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 8 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 9 800:lla. Tiedot ilmenevät Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM)  työllisyyskatsauksesta.

Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 400 enemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa eli yhteensä 48 300. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammikuussa 58,7 prosenttia, mikä on 2,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 120 700, mikä on 19 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 135 200 eli 3 500 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheni

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin te-toimistoihin tammikuun aikana 52 100 eli 1 000 vähemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa. Kaikkiaan te-toimistoissa oli tammikuussa avoinna 80 100 työpaikkaa, mikä on 2 800 enemmän kuin vuosi sitten.

Koko maassa oli lomautettuna tammikuun lopussa 41 800 henkilöä, mikä on 2 300 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 31 000 henkilöä, mikä on 3 500 vähemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa.

Työnantajien ennakkoilmoitukset tulevista lomautuksista ovat vähentyneet. Ennakkoilmoitusten mukaan on mahdollista, että 3 400 henkilöä lomautetaan lähitulevaisuudessa, mikä on 5 900 vähemmän kuin vuosi sitten. Tulevien lomautusten määrä väheni joulukuusta tammikuuhun 1 100:lla.

Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli tammikuun lopussa 114 700 henkilöä, mikä on 7 100 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.

Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste nousi tammikuussa 9,3 prosenttiin vuoden takaisesta 8,8 prosentista. Työttöminä oli 14 000 ihmistä enemmän kuin vuosi sitten.

Tilastokeskus: Työttömyysaste 9,3 prosenttia

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli tammikuussa 14 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 66,8 prosenttia, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden tammikuussa.

Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 245 000, mikä on 14 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 9,3 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot

Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon ja tulevien lomautusten erillisseurantaan, sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n työnvälitystilaston lähteenä on te-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.

TEM:n työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien neljän viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien kahden viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.

Veikkauksen pomon 32000€/kk-palkka kuohuttaa – Rinne: “Sipilän kannattaisi osoittaa parempaa pelisilmää”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on ottanut kantaa Veikkauksen toimitusjohtajan jättipalkasta syntyneeseen keskusteluun.

Rinteen mielestä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kannattaisi osoittaa parempaa pelisilmää uuden toimitusjohtajan palkkauksessa ja ottaa asia esille vastuuministerin, Sanni Grahn-Laasosen (kok.) kanssa.

Rinne sanoo, että 32 000 euron kuukausipalkka on tässä tilanteessa kohtuuton ja lähettää väärän viestin.

Onko tämä kohtuullista ja aiotteko vetoomusten lisäksi myös tehdä jotain?

Rinne muistuttaa Facebookissa, että reilu vuosi sitten Sipilä pyysi hyvätuloisia leikkaamaan palkkojaan vapaaehtoisesti kohtuuden nimissä. Lisäksi pääministeri ajoi palkkoja leikkaavaa kilpailukykysopimusta. Hallitus uhkasi myös pakkolaeilla, mikäli sopimukseen ei suostuttaisi.

— Jostain syystä Sipilällä ei ollut takataskussaan yritysjohtajiin kohdistuvia pakkolakeja, vaan pääministeri uskoi, että pelkkä vetoomus riittää. Nyt on nähty, että vetoomuksella ei ollut juuri minkäänlaista vaikutusta. Sipilän hallituksen aikana on käynyt selväksi, että ”yhteiset talkoot” ei kosketa kaikkein varakkaimpia.

Palkansaajille pakko, yritysjohtajille valinnanvapaus, Rinne kiteyttää.

— Tämä on täysin väärä viesti suomalaiselle yhteiskunnalle ja kertoo sekä pääministeri Sipilän että hallituksen huonosta pelisilmästä.

Rinne kysyykin Sipilältä:

— Onko tämä kohtuullista ja aiotteko vetoomusten lisäksi myös tehdä jotain?

Keskustelua aiheesta

Jyty harkitsisi ansiosidonnaista palkkatukeen – Työehtosopimusta halvemmat palkat veisivät toimeentuloluukulle

Kuva: jyty
pihlajamäki

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki toivoo, että työmarkkinoillamme saataisiin aikaan sellaisia päätöksiä, joissa leikkausten sijaan työttömyysturva voisi toimia nykyistä kannustavammin ja joustavammin tilanteessa, jossa työtön haluaa esimerkiksi kouluttautua työttömyysaikana.

– Harkinnan arvoinen asia on myös se, että ansiosidonnaista voitaisiin käyttää aktiivisemmin vaikkapa palkkatukeen. Peruspäivärahaahan voidaan tehtyjen päätösten mukaan jo ensi vuonna käyttää paitsi palkkatukena myös starttirahana.

Pihlajamäki korostaa, että hallituksen tavoite kasvattaa työllisten määrää hallituskauden aikana 110 000 henkilöllä on haasteena erittäin suuri.

TEM:in kansliapäällikkö esitti, että pitkäaikaistyöttömiä pitäisi voida palkata työehtosopimuksia halvemmalla ja lyhentää jo päätettyjen lyhennysten lisäksi entisestään työttömyysturvan kestoa.

Jytyn puheenjohtaja painottaa, että halpatyömarkkinat ja työehtojen polkeminen eivät tule ratkaisemaan maamme talous- ja vientiongelmia.

– Pikemminkin vaarana on, että matalapalkka-aloilla ongelmat vain kasvaisivat ja poikisivat uusia sosiaalisia ongelmia. Luultavaa on, että aiempaa useamman askeleet kävisivät kohti toimeentuloluukkua.

Pihlajamäki painottaa, että työllisyyskehitys on saatava pikaisesti nousu-uralle ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden hälyttävä trendi poikki. Työttömyyden hoidon kustannukset ovat Suomessa vuositasolla noin 5 miljardia euroa. Se on lähes saman verran, kuin mitä Suomi ottaa uutta lainaa ensi vuonna.

– Työntekijä on palkkansa ansainnut ja palkalla olisi pystyttävä myös elämään. Työehtosopimusten mukaiset vähimmäispalkat ovat nykyisin noin 1500-1600 euroa kuukaudessa.

Sillä rahalla ei Pihlajamäen mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla eletä. Hyvä, että asunnon vuokra saadaan maksettua. Halpatyömarkkinat johtaisivat suurella varmuudella entisestään kasvaviin sosiaalietuusmenoihin.

– Sosiaaliturvajärjestelmämme on luotu turvaverkoksi muun muassa työttömyyden, sairauden tai väliaikaisten itsestä riippumattomien ongelmatilanteiden varalle. On selvää, että erilaisia tukia, muun muassa asumistukia tarvitaan, koska työssä käyvät ihmisetkään eivät selviä ilman niitä asumismenoistaan.

Edellytämme, että sovitusta pidetään kiinni.

Jytyn viesti budjettineuvotteluihin on, että hallitus sitoutuu kesällä kilpailukyysopimuksessa sovittuihin linjauksiin.

– Edellytämme, että hallitus pitää sovitusta kiinni ja kikystä aiheutuvat verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti.

– Leikkaukset koulutuksesta, muun muassa ammattikorkeakoulujen rahoituksesta, eivät saa kuulua niihin keinovalikoimiin, joita talouden tasapainottamiseen käytetään.

Maija Pihlajamäen mukaan kyseessä olisi aiemman kehyspäätöksen vastainen ylimääräinen leikkaus ammattikorkeakouluilta, niin opiskelijoiden kuin henkilöstönkin osalta.

– Ylipäänsä työntekijöiden harteille ei tule enää kasata lisätaakkaa, joita jo kiky aiheutti aivan riittämiin, erityisesti julkiselle sektorille.

Valtiovarainministeriön mukaan lomituskorvauksiin on tulossa kuluvan vuoden arvioon verrattuna 19,3 miljoonan euron pienennykset 149,3 miljoonan tasolle.

– Leikkaustahti on käsittämätön siitäkin huolimatta, että lomituspalvelujen kysyntä on pienentynyt. Hallitusohjelmassa puhuttiin noin 20 miljoonan vähennyksistä 190 miljoonan tasosta, nyt summat ovat jo kaksinkertaiset, Pihlajamäki huomauttaa.

Keskustaopiskelijat: “Esitys kertoo synkkää kuvaa hallituksen asenteesta nuoria kohtaan”

Keskustan opiskelijaliitto (KOL) on pettynyt hallituksen esitykseen rajata alle 25-vuotiaat ulos perustulokokeilusta. KOL:n mukaan esitys kertoo synkkää kuvaa hallituksen asenteesta nuoria kohtaan.

Keskustaopiskelijat ovat kannanottonsa mukaan innoissaan, että perustulokokeilu vihdoin toteutuu, mutta samalla huolissaan siitä, että nuorten jäädessä kokeilun ulkopuolelle he jäävät aikanaan myös varsinaisen perustulon ulkopuolelle.

“Vieroksumme ajatusta siitä, että on vain nuoren velvollisuus lisäkouluttautua työttömyyden osuessa kohdalle. Jokainen alle 25-vuotias ei välttämättä ole lisäkoulutuksen tarpeessa, vaan voi olla aivan samankaltaisessa elämäntilanteessa kuin vaikkapa 30-vuotias työtön. Työttömien nuorten jättäminen perustulon ulkopuolelle on vastoin keskustalaisia periaatteita”, toteaa liittohallituksen jäsen Niina Ojala.

“Ymmärrämme, että kokeilujoukon tulee näillä resursseilla olla melko rajattu, mutta emme voi hyväksyä nuorten ulos jättämistä, varsinkaan lopullisesta perustulosta. Nuorille on taattava samat mahdollisuudet elämässä kuin muillekin”, puheenjohtaja Anniina Sippola vaatii.

AVAINSANAT

Erkki Tuomioja: “En jää suremaan, jos arvio EU:n ja USA:n TTIP-sopimuksen hautajaisista osuu oikeaan”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja on kommentoinut EU:n ja Yhdysvaltain välisiä vapaakauppaneuvotteluja ja niiden mahdollista kariutumista Facebookissa.

Tuomioja sanoo, ettei jää suremaan, jos arvio EU:n ja USA:n TTIP-sopimuksen hautajaisista osuu oikeaan.

— Se voisi osaltaan taas palauttaa maailmankaupan pelisääntöjen määrittämisen laajemmalle pohjalle WTO:n puitteissa.

Tuomiojan mielestä TTIP:n ongelmallisin osio koskee investointeja, joiden osalta näyttää erittäin vaikealta päästä hyväksyttävään tulokseen.

— Jos TTIP ei toteudu tai toteutuu siten, että investointisäätely jää sen ulkopuolelle ei se suinkaan tarkoita, että asia voidaan unohtaa. Investointiregiimin maailmanlaajuista ja tasapuolista säätelyä tarvitaan joka tapauksessa ja siinä voi olla sauma Suomellekin jatkaa aikanaan Helsinki Prosessin puitteissa tehtyä työtä uuden kansainvälisen investointiregiimin eteen, joka korvaisi nykyisen epätasapainoisten ja ongelmallisten kahdenvälisten sopimusten sekavan verkon.

Tänään uutisoitiin, että Ranska aikoo esittää, että EU keskeyttää vapaakauppaneuvottelut Yhdysvaltain kanssa, kertoo kaupasta vastaava apulaisministeri.

– Ranskassa näille neuvotteluille ei enää löydy poliittista tukea, sanoi Matthias Fekl radioasema RMC:lle tiistaina STT:n mukaan.

Saksan talousministeri Sigmar Gabriel sanoi viikonloppuna, että neuvottelut ovat epäonnistuneet, vaikka kukaan ei myönnä asiaa ääneen.

TTIP-sopimus oli tarkoitus saada solmittua ennen presidentti Barack Obaman kauden päättymistä vuoden lopulla. Nyt asia näyttää epätodennäköiseltä.

Fekl sanoi, että Ranska ehdottaa keskustelujen pysäyttämistä, kun kauppaministerit tapaavat Bratislavassa syyskuussa.

AVAINSANAT

Kelan johtoon hakevista arvio: “Useita päteviä henkilöitä”

Kelan valtuutettujen varapuheenjohtaja, Keskustan kansanedustaja Niilo Keräsen mielestä Kelan johtoon hakevien joukossa on runsaasti päteviä ehdokkaita.

Valtuutetut tekevät ehdotuksen nimestä presidentille.

— Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja johtaa merkittävää laitosta, joka hoitaa laajasti lähes kaikkien kansalaisten sosiaaliturvaan liittyviä asioita. Siksi on hyvä, että virka kiinnostaa.

 Päättyneellä hakukierroksella virkaan ilmoitti kiinnostuksensa 20 eri tavalla ansioitunutta hakijaa.

— Useilla hakijoilla on monipuolista ja laajaa kokemusta sosiaaliturvasta ja myös johtamiskokemusta löytyy. Samoin usean hakijan koulutustausta ja osoitettu tieteellinen pätevyys ovat erinomainen pohja näin merkittävän tehtävän hoitamiseen. Muutamalla hakijalla on taustanaan myös kovaa poliittista kokemusta, mikä ei suinkaan ole este näkyvän ja kansalaisten jokapäiväiseen elämään vaikuttavan tehtävän hoitamiseen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta