Tammikuun kahdet synkät työttömyysluvut: 368 100 (ministeriö) – 245 000 (Tilastokeskus)

Kuva: Jari Soini
Työministeriön katsauksen mukaan yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 135 200, eli 3 500 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa yhteensä 368 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 8 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 9 800:lla. Tiedot ilmenevät Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM)  työllisyyskatsauksesta.

Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 400 enemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa eli yhteensä 48 300. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammikuussa 58,7 prosenttia, mikä on 2,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 120 700, mikä on 19 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 135 200 eli 3 500 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheni

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin te-toimistoihin tammikuun aikana 52 100 eli 1 000 vähemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa. Kaikkiaan te-toimistoissa oli tammikuussa avoinna 80 100 työpaikkaa, mikä on 2 800 enemmän kuin vuosi sitten.

Koko maassa oli lomautettuna tammikuun lopussa 41 800 henkilöä, mikä on 2 300 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 31 000 henkilöä, mikä on 3 500 vähemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa.

Työnantajien ennakkoilmoitukset tulevista lomautuksista ovat vähentyneet. Ennakkoilmoitusten mukaan on mahdollista, että 3 400 henkilöä lomautetaan lähitulevaisuudessa, mikä on 5 900 vähemmän kuin vuosi sitten. Tulevien lomautusten määrä väheni joulukuusta tammikuuhun 1 100:lla.

Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli tammikuun lopussa 114 700 henkilöä, mikä on 7 100 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.

Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste nousi tammikuussa 9,3 prosenttiin vuoden takaisesta 8,8 prosentista. Työttöminä oli 14 000 ihmistä enemmän kuin vuosi sitten.

Tilastokeskus: Työttömyysaste 9,3 prosenttia

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli tammikuussa 14 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 66,8 prosenttia, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden tammikuussa.

Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 245 000, mikä on 14 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 9,3 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot

Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon ja tulevien lomautusten erillisseurantaan, sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n työnvälitystilaston lähteenä on te-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.

TEM:n työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien neljän viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien kahden viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.

Lehdet: ”Sen voin sanoa, että Soinin vastaehdokkaaksi en lähde”, ilmoittaa ps-ryhmyri

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho harkitsee asettuvansa puolueensa puheenjohtajaehdokkaaksi, uutisoivat Ilkka ja Pohjalainen.

Terho ei lehtien mukaan kuitenkaan halua haastaa puolueen nykyistä puheenjohtajaa Timo Soinia, joten Terho odottaa ensin, mitä Soini aikoo tehdä.

– Kilpailevia ehdokkaita ei ole ensi kesäkuun puoluekokoukseen ilmaantunut. Minäkin odotan puheenjohtajan ratkaisua, mutta sen voin sanoa, että Soinin vastaehdokkaaksi en lähde. Jos tilanne muuttuu, harkitsen asiaa, Terho sanoi perussuomalaisten piirikokouksessa Vaasassa.

Soini on aiemmin sanonut, että kertoo jatkosuunnitelmistaan ”kevään korvalla”.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

SK: Sipilä lentää virkamatkoja yksityiskoneella, ohjaa konetta itse ja maksaa viulut — ”Kyseessä on ollut poikkeuksellinen järjestely”

Kuva: lehtikuva / timo heikkala

Suomen Kuvalehti kertoo, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on tehnyt osan virkamatkoistaan lentämällä. Pelkkä lentäminen ei ole ollenkaan poikkeuksellista, mutta se on, että Sipilä on lentänyt konetta itse.

Sipilä on tehnyt pääministerikaudellaan kaikkiaan neljätoista tällaista virkamatkaa yksityiskoneella. Valtiolle se ei ole maksanut senttiäkään.

— Hän on maksanut itse kaikki kulut. Me emme tiedä sen tarkemmin yksityiskohtia, eikä niistä ole asiakirjojakaan. Tämä vertautuu siihen, että virkamies käyttää omaa autoaan, aliovaltiosihteeri Timo Lankinen sanoo SK:lle.

Sipilän erityisavustajan Riina Nevamäen mukaan kyseessä on poikkeuksellinen järjestely, joka ei ole kuitenkaan laiton. Sipilän ohjaaman koneen kyydissä on ollut esimerkiksi liikenneministeri Anne Berner (kesk.).

AVAINSANAT

”On aivan sama, johtaako demareita Rinne, Harakka tai Tuppurainen — demarit yrittävät tankata dieselautoa bensalla”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Kari Hulkko

SDP:n entisen puoluesihteerin Mikael Jungnerin mielestä on ”aivan sama”, johtaako demareita ensi vuodesta Antti Rinne, Timo Harakka tai Tytti Tuppurainen. Kolmikosta puheenjohtaja Rinne on kertonut tavoittelevansa jatkokautta puolueen johdossa. Harakan ja Tuppuraisen aikeista ei ole vielä varmuutta.

Jungnerin mukaan SDPn menestys alkaa vasta silloin, kun joku ymmärtää, että ”olemme siirtyneet vuorovaikutuksen aikaan, ja saa toverit puhuttua mukaan uudenlaiseen tapaan ajatella”.

”Hassua sinänsä, että vuorovaikutuksen työkalut (joukkoistaminen, jakamistalous, kasvuyrittäjyys, meritokratia, yhteiskuntavastuu, sosiaalinen media) ovat pohjimmiltaan hyvin sosialidemokraattisia työkaluja. Silti demarit karsastavat niitä, todennäköisesti siksi, koska he ovat menettäneet otteensa sekä nuorisoon että samalla myös uudistusajatteluun.”

Entisen kansanedustajan väitteen mukaan sosiaalidemokraatit hakevat ratkaisua yhteiskunnan ongelmiin prosesseista, vaikka ratkaisut löytyisivät vuorovaikutuksesta.

”Kiteytetysti äänestäjät jakavat demareiden arvot, mutta ovat nähneet käytännössä aivan liian monta kertaa. että valtaan päästessäänkään demareiden työkalut (prosessit) eivät toimi.”

Jungner vertaa, että demarit yrittävät tankata dieselautoa bensalla.

”Joka kerta kun auto joutuu korjaamolle demarit väittävät että syy ongelmiin on siinä, että he eivät ole osanneet argumentoida bensan siunauksellisuutta oikein tai että he eivät usko bensaan riittävästi.”

Keskustelua aiheesta

Keskustan kansanedustajan luottamus Yleen ei horju: ”100 %”

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnän mukaan sananvapaus on yksi demokratian korkeimmista arvoista, ja riippumaton media on yksi tämän arvon mahdollistajista.

Kärnä ottaa osaa ajankohtaiseen Yle-keskusteluun Facebook-tilillään.

— Yle on koko kansan radio eikä sitä ohjata poliittisesti. Onkin sääli, että usein katsomme Ylen toimintaa varsin yksisilmäisesti. Huomaamme vain oman ajatusmaailmamme vastaiset asiat, emmekä niitä juttuja, jotka tukevat omaa ajatteluamme.

Kärnän mukaan jutut eivät voi olla aina sellaisia, että ne miellyttäisivät.

— Jos ne olisivat, niin eikö juuri silloin pitäisi huolestua?

Kärnä kirjoittaa, että luottamuksensa suomalaiseen mediaan ja Yleisradioon on 100 prosenttia.

AVAINSANAT

Täyslaidallinen Juha Sipilälle — ”Töpeksinyt totaalisesti median ja etenkin Ylen kanssa”

Kuva: Timo Sparf

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi lauantaina Rovaniemellä, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on töpeksinyt totaalisesti median ja etenkin Yleisradion kanssa.

Pohjolan Sanomat ja Lapin Kansa kertovat, että Rinteen mielestä Sipilän parinkymmenen sähköpostin palaute Ylen jutusta on herättänyt ison epäilyksen, että hallituksen taholta on kovasti pyritty vaikuttamaan siihen, miten Yle saa asioista kertoa.

– Tässä on vielä taustalla se, voiko hallitus kiristää Yleisradiota hallituksen budjetin kautta.

Rinne opasti, että poliittisille johtajille tulee aina arvostelua ja sitä pitää sietää.

– Jos ajattelen millaista mediakohtelua minäkin olen kokenut tämän kahden ja puolen vuoden aikana SDP:n puheenjohtajana, saisin olla koko aika ilmoittamassa, että tuo toimittaja ei minulle sovi, hän sanoi.

AVAINSANAT