Ohjelmalla vastataan Tampereen kaupungin asettamiin tavoitteisiin edistää kansainvälisten osaajien, myös opiskelijoiden ja tutkijoiden, houkuttelua, maahanmuuttajien integraation ja työelämäyhteyksien edistämistä, kansainvälisen vetovoiman edistämistä osaajien silmissä sekä ulkomaalaistaustaisten asukkaiden kiinnittämistä aktiivisina toimijoina osaksi yhteiskuntaa.

Ohjelma on laadittu vuosille 2019–2024, ja se sisältää neljä teemakokonaisuutta toimenpiteineen.

Ulkomaiden kansalaisia ja vieraskielisiä asui Tampereella 18 000 vuonna 2018. Ohjelman konkretiaa on muun muassa pyrkimys siihen, että ulkomaalaisten on kaikin tavoin kannattavaa kehittää osaamistaan ja työllistymistään Tampereella. Tampereen suuret rakennushankkeet työllistävät jo nyt useita ulkomaalaisia työntekijöitä. Niinpä ohjelmalla pyritään vastaamaan muun muassa yritysten työvoimapulaan. Ohjelma kiinnittää huomiota luonnollisesti myös ulkomaalaisten tarvitsemiin palveluihin.

Paljon kehuja

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki (vihr.) perusteli ohjelmaa toteamalla, että maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten hyväksi on jotain tehtävä, muuten Tampere menettää ison potentiaalin.

Valtuutettu Atanas Aleksovski (sd.), itsekin maahanmuuttaja, piti ohjelmaa välttämättömänä. Hän kuitenkin kysyi, miten maahanmuuttaja määritellään? Kuinka kauan joku on maahanmuuttaja? Aleksovskin mukaan toisen asteen englanninkielistä opetusta on lisättävä. Hän kaipasi ohjelmaan myös asumiseen, kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyvää osiota.

Myös Jukka Gustafsson (sd.) kaipasi ohjelmaan kultturia. Kulttuuri on hänen mielestään maahanmuuttajille yhtä tärkeä asia kuin suomalaisillekin. Gustafsson totesi, että apua ongelmaan löytyy pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelmasta, jonka toimenpiteillä sujuvoitetaan ja helpotetaan ulkomaisten asiantuntijoiden perheenjäseten viihtymistä Suomessa.

Matti Höyssäkin (kok.) katsoi Tampereen tarvitsevan maahanmuuttajia, mutta pahoitteli sitä, että kaupungin omista opinahjoista vaihto-oppilaiksi haluavien opiskelijoiden määrä on vähentynyt.

Ilkka Sasi (kok.) puolestaan oli tyytyväinen siihen, että ohjelman painopiste on työperäisessä maahanmuutossa.

Vihreiden Jaakko Mustakallio kysyi, miten kansainväliset osaajat löytävät tarvitsemansa palvelut ja myös puolisoilleen työtä.

Aila Dündar-Järvinen (sd.) kaipasi mittareita, joilla voisi selvittää, miten ohjelman tavoitteisiin on päästy. Ohjelmasta vastaavat virkamiehet kertoivat mittareita jo ohjelmassakin olevan, ja että niihin kiinnitetään jatkossakin huomiota.

Apulaispormestarit Anna-Kaisa Heinämäki (vihr.) ja Johanna Loukaskorpi (sd.) totesivat, että valtuutettujen kaipaamiin asioihin, kuten kulttuuriin, kiinnitetään enemmän huomiota maahanmuuttajien kotouttamisohjelmassa.

Vallinilta “salaliittoteoria”?

Kun ohjelmaa käsiteltiin kaupunginhallituksessa perussuomalaisten Lassi Kaleva halusi poistaa ohjelmasta lauseen: “tavoite on kasvattaa (muuttajien/hn) muuta osuutta suhteessa humanitaarisiin tulijoihin, ei vähentää humanitaarista muuttoa.”

Lisäksi Kaleva esitti ohjelmaa muutettavaksi siten, että “suorittavan tason osaajia/ alhaisen tulotason osaajia houkutellaan pääsääntöisesti jo Suomessa laillisesti asuvista ihmisistä, ei ulkomailta”. Kaleva uudisti esityksensä kaupunginvaltuustossa. Se hävisi äänestyksessä luvuin 60-5.

Kalevan mukaan matalapalkka-aloille kannattaa kouluttaa työntekijät “omista työntekijöistämme”. Kaleva sanoi hyväksyvänsä matalan osaamisen tulijat Tampereelle, jos heidät on rekrytoitu Suomesta.

Kalevan puoluetoveri, kansanedustaja-valtuutettu Veikko Vallin kertoi kokemuksistaan Ruotsin Göteborgista. Hänen mielestään Ruotsin sosialidemokraatit sallivat maahanmuuton ja maahanmuuttajat, kun naapurimaan lähiöissä sosialidemokraattien kannatus maahanmuuttaneiden ihmisten kurjuudesta johtuen kasvoi.

Kaupunginvaltuuston demariryhmän puheenjohta Pekka Salmi vastasi Vallinille sosialidemokraattien suhtautumisen maahanmuuttajiin ja heidän kohteluunsa olevan seurausta demarien arvomaailmasta ja siihen pohjautuvista ohjelmista – ei vaalitaktiikasta.

Pormestari Lauri Lyly ihmetteli joitakin ohjelmasta käytettyjä puheenvuoroja, varsinkin kun valtuusto merkitsi ohjelman vain tiedoksi. Hän korosti ohjelman ainutlaatuisuutta ja painotti, että jokainen sivistynyt yhteisö varautuu “tämänkaltaisiin asioihin”.