Tampere nappasi kultaa tutkimuksessa – Suomen kaupungeista vetovoimaisin

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Tammerkosken kaupunki houkuttelee suomalaisia.

Tampere on suomalaiskaupungeista vetovoimaisin, kertoo Taloustutkimuksen teettämä kyselytutkimus. Keskiviikkona julkistetun tutkimuksen mukaan kolmannes suomalaisista voisi ajatella muuttavansa Tampereelle.

Kaupungeista kakkossijalle kyselyssä kipusi Turku ja kolmanneksi Jyväskylä. Kaupunkien saamien yleisarvosanojen keskiarvon perusteella neljänneksi sijoittui Kuopio ja viidenneksi Helsinki. Kymmenen kärkeen mahtuivat myös Oulu, Naantali, Espoo, Hämeenlinna ja Porvoo.

Vastaava kysely toteutettiin viimeksi kaksi vuotta sitten. Tuolloinkin kärjessä oli Tampere.

Tutkimus toteutettiin osana Suomi tänään -kirjekyselyä, johon vastasi tammi-helmikuussa yli 3 600 suomalaista.

AVAINSANAT

Tampereen kaupunginvaltuusto viimeisteli toimintamallin uudistamisen hyväksymällä uuden hallintosäännön

Tampereen kaupunkiorganisaatio on käynnistellyt uutta toimintamalliaan vuodenvaihteen jälkeen käytännössä virkamiesten voimin. Kokonaisuudessaan uusi toimintamalli otetaan käyttöön kesäkuun alussa, kuun uudet poliittiset luottamuselimet aloittavat toimintansa.

Sitä ennen käydään kunnallisvaalit. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina 23. tammikuuta uudistuksen tarvitseman uuden hallintosäännön.

Valtuusto aloitti keskustelun hallintosäännöstä pormestarien tai pikemminkin apulaispormestarien määrästä. Apulaispormestarien vakanssien lakkauttamisesta teki esityksen Yrjö Schafeitel (Tapu). Hänen esitystään kannatti ensimmäisenä Lasse Oksanen (Tapu). Apulaispormestarien poistamista organisaatioista Schefeitel perusteli muun muan kaupungin organisaation keventämisellä. Schafeitelin ehdotus hävisi selkein luvuin.

Sen sijaan Ilkka Sasi (kok) teki Atanas Aleksovskin (sd) kannattamana pormestarien määrästä Kokoomuksen ja RKP:n, SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden valtuustoryhmien yhteisen ponsiesityksen. Sen mukaan ”apulaispormestareiden lukumäärää voidaan muuttaa, jos se tehtävien hoidon vuoksi arvioidaan välttämättömäksi, esimerkiksi valtakunnallisen sote-uudistuksen takia.” Esitys sai laajan kannatuksen, kuten jo ponsien takana olevista ryhmistä voi päätellä. Se voitti äänin 65-2.

Jäsenten määräkin puhutti

Keskustelua riitti myös tärkeimpien luottamuselinten jäsenten lukumäärästä. Vasemmistoliiton Sirkka-Liisa Virtanen esitti, että kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenmäärä nostettaisiin parilla jäsenellä eli 13 jäseneen. Johtokuntien ja jaostojen jäsenmääräksi hän esitti yhdeksää jäsentä. Nyt jäseniä on seitsemän. Tukea Virtanen sai Vihreiltä ja pienryhmiltä.

Tässä vaiheessa kaupunginvaltuuston saliin asennettu uusi tekniikka teki stopin. Seurasi 10 minuutin tauko, jonka aikana tilanne saatiin hallintaan. Virtasen esitykset voittivat tiukkaakin tiukemmiksi ennakoidut äänestykset luvuin 34-33.

Varsin pitkän jäsenmäärien lisäämisiä koskevan keskustelun jälkeen perussuomalaisten valtuutettu Lassi Kaleva esitti koko hallintosäännön palauttamista. Häntä kannatti omaa uutta ryhmäänsä edustava Aarne Raevaara. Kalevan ehdotus hävisi äänin 58-9.

Suurin osa tyytyväisiä

Vaikka hallintosäännön uudistus poikikin puheenvuoroja, se sai kaiken kaikkiaan hyvän vastaanoton.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi kiteytti varsin laajan näkemyksen toteamalla, että hallintosääntö oli hyvin valmisteltu. Lisäksi hän kiitti sitä, että luottamusihmisillä oli ollut koko prosessin ajan hyvät mahdollisuudet vaikuttaa hallintosäännön tekemiseen.
­­

– Tavoitteena oli tehokas, sujuva ja demokraattinen malli, missä onnistuttiinkin. Meille sosialidemokraateille oli myös tärkeää tilaaja-tuottaja -mallin purkaminen. Kaiken kaikkiaan pormestarimalli on osoittanut vahvuutensa.

Salmi sanoi sosialidemokraattien olevan tyytyväisiä myös lautakuntarakenteeseen. Hän piti hyvänä myös kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenten nykyistä määrää eli 11 jäsentä. Hallinnolla on edessään suuria muutoksia, joten tällä hetkellä hänen mielestään ei olisi ollut syytä luottamuselinten jäsenmääriä lisätä.

Kolme palvelualuetta

Vuoden alusta lähtien kaupungin palvelut on tuotettu kolmella eri palvelualueella: hyvinvoinnin, kaupunkiympäristön sekä elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueilla.

Nykyiset lautakunnat sen sijaan jatkavat vielä kevätkauden. Uudet poliittiset toimielimet aloittavat kuntavaalien jälkeen. Hyvinvointipalveluiden johtokunnat lakkautettiin vuoden viime vuoden lopulla.

Mikko Nurmisen johtama kaupunkiympäristön palvelualue jaetaan viiteen palveluryhmään: kaupunkiympäristön suunnittelu, joukkoliikenne, kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito, kestävä kaupunki sekä kehitysohjelmat.

Kaupunkiympäristön palvelualueella poliittiset luottamuselimet ovat kesäkuun alusta lähtien yhdyskuntalautakunta sekä kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta ja alueellinen jätehuoltolautakunta.

Teppo Rantasen johtama elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue muodostuu kuudesta palveluryhmästä, jotka ovat lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, työllisyydenhoito, yritys- ja yhteiskuntasuhteet, kehitysohjelmat sekä kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka. Lisäksi palvelualueen vastuulle tulee Smart City -ohjelma.

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen poliittiset luottamuselimet ovat kesäkuun alusta lähtien elinvoima- ja osaamislautakunta sekä asunto- ja kiinteistölautakunta.

Taru Kuosmasen johtaman hyvinvoinnin palvelualueen toiminnot jaetaan neljään palveluryhmään: sairaala- ja kuntoutuspalvelut, avo- ja asumispalvelut, kasvatus- ja opetuspalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut.

Uudet lautakunnat hyvinvoinnin palvelualueella ovat 1. kesäkuuta lähtien sosiaali- ja terveyslautakunta sekä sivistys- ja kulttuurilautakunta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille vuoden 2019 alusta. Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen palvelualueella on vain yksi lautakunta, hyvinvointilautakunta.

Konsernihallinto uudistettiin viime vuonna

Konsernihallinto uudistettiin vuoden 2016 aikana siten, että konsernihallinnossa on seitsemän konserniohjausyksikköä: strategia, kehittäminen, henkilöstö, talous, viestintä, omistajaohjaus ja hallinto. Konsernihallintoa johtaa konsernijohtaja Juha Yli-Rajala. Hän on kaupungin ylin virkamiesjohtaja.

Tampereen kaupungin toimintamallin uudistaminen aloitettiin vuonna 2015.

Keskustelua aiheesta

Yleisö tyytyväinen puheenjohtajatentin antiin

Johanna Loukaskorpi ja Anneli Kivistö

Yleisön reaktioista päätellen SDP:n puheenjohtajatentin yleisö oli tyytyväinen Tampereen työväentalolla pidettyyn tilaisuuteen ja sen antiin. Sen verran tasaisesti ja yhtä raikuvasti taputuksia jaettiin, ettei ainakaan niiden perusteella vaalin lopputulosta voi ennakoida.

Tilaisuuden aluksi juontajat kertoivat 253:lle SDP:n aktiiville tehdyn kyselyn tulokset. Kyselyssä heiltä tiedusteltiin omaa suosikkia puolueen puheenjohtajaksi. Äänistä 58,5 prosenttia sai Antti Rinne, 27,3 prosenttia Timo Harakka ja 14,2 prosenttia Tytti Tuppurainen.

Kolme tamperelaista puolueen jäsentä ja vaikuttajaa arvioivat tenttiä näin:

Pauli Eteläniemi antoi tilaisuuden yleisarvosanaksi hyvän. Tentaattoreina toimivat Lännen Median toimittajat, mitä Eteläniemi piti hyvänä ratkaisuna. Hän antoi hyvän arvosanan myös heidän esittämilleen kysymyksille, jotka hänen mielestään olivat asiallisia.

– Parhaana pidin tilaisuuden ulkopolitiikkaa käsittelevää osuutta. Ehkä monien ulkopoliittisten asioiden ajankohtaisuus antoi keskustelun tälle osuudelle lisäpontta. Kaikki puheenjohtajaehdokkaat selvisivät ulkopolitiikkaa koskevista kysymyksistä hyvin, Eteläniemi sanoi.

Hänen mielestään kaikilla ehdokkailla oli hyvät hetkensä. Näkemykset tulevaisuudesta olivat kuitenkin Eteläniemen mielestä vahvimmat Harakalla.

Antti Rinne oli paras

Myös Anneli Kivistön mukaan tentissä puhuttiin oikeista asioista. Kysymyksetkin olivat hyviä.

– Tytti Tuppurainen on hyvä esiintyjä, joskin minun silmissäni hänen oikeistodemariutensa vahvistui. Harakka taas hyökkäsi röyhkeästi Antti Rinnettä vastaan. Hänestä ei irronnut hajuakaan toverihengestä. Hän ei myöskään arvosta vanhempaa sukupolvea eikä siten heidän työtäänkään.

Kivistön mielestä Rinne hallitsi parhaiten asiat. Hän oli myös korrekti muita ehdokkaita kohtaan. Hän ei edes ilmeillään pilkannut muita ehdokkaita.

– Rinne oli myös rehellinen. Hän ei kosiskellut yleisöä vastauksillaan.

Harakan kannattajalta tunnustusta Tuppuraiselle

Johanna Loukaskorpi piti Tytti Tuppuraista loistavana.

– Täytyy Timon kannattajana antaa kunnia sinne, minne kunnia kuluu. Myös Timo ja Antti olivat hyviä.

Loukaskorvenkin mielestä tentissä puhuttiin pääasiassa oikeista asioista. Silti hänen mielestään olisi voinut keskustella enemmän kunnallisvaaleihin liittyvistä asioista. Tulevaisuuden haasteista ja tehtävistä hänen mielestään pitäisi uskaltaa puhua. Nyt niistä puhui lähinnä Timo Harakka.

Kunnallisvaaleista huolimatta kyse on Loukaskorven mukaan siitäkin, että valittavana on myös tuleva Suomen pääministeri. Se kuitenkin edellyttää 100 000 uuden äänestäjän saamista SDP:lle.

– Mistä ne saadaan, Loukaskorpi kysyi.

Tilaisuuden tunnelmaa hän piti hyvänä.

Maailmanpolitiikkaa puitiin pj-tentissä Tampereella – ”Hallituksemme on impivaaralainen smurffi”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
SDP:n puheenjohtajaehdokkaat Timo Harakka, Antti Rinne ja Tytti Tuppurainen tentissä Tampereella.

SDP:n puheenjohtajien tentissä Tampereella pureuduttiin muun muun muassa ulkopoliittisiin kysymyksiin. Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi ja Iso-Britannian erottautuminen EU:sta puhaltavat pyörteitä maailmanpolitiikkaan.

SDP:n puheenjohtajaehdokkaat Antti Rinne, Timo Harakka ja Tytti Tuppurainen arvioivat, millainen rooli sosialidemokratialla – ja mahdollisesti sosialidemokraattisella Suomen pääministerillä on kansainvälisellä kentällä.

SDP on kansainvälinen, eurooppalainen liike.

Rinne luonnehti, että kansalaisten keskuudessa on syntynyt käsitys siitä, ettei EU olisi puolellamme. Hän sanoi, että EU koetaan ”eliitin harrasteluna”. Sosialidemokraattien tehtävänä hän näkee tämän käsityksen oikaisemisen.

– SDP on kansainvälinen, eurooppalainen liike. Meidän intresseissämme on vahvistaa EU:ta siten, että se saa kansalaisten keskuudessa mahdollisimman suuren luottamuksen, hän sanoi.

Suomen etu on turvata vahva Euroopan unioni.

Tuppuraisen mukaan on tärkeää, että Suomen pääministeri olisi tukemassa yhteistyön ja luottamuksen linjaa ”näinä epävarmoina aikoina”. Tuppurainen on huolissaan siitä, ettei Trump näytä tukevan eurooppalaisen yhteistyön säilymistä.

– Olemme pieni maa ja meille kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälinen rauha ja vakaus on elinehto. Ei ole mitenkään mahdollista, että selviäisimme vaikkapa turvapaikkakriisistä ilman eurooppalaista yhteistyötä. Suomen etu on turvata vahva Euroopan unioni ja eurooppalainen yhteistyö, Tuppurainen sanoi.

Suomen tämän hetkinen hallitus on kansainvälisessä ja europolitiikassa täysi kääpiö.

Myös Harakka pitää ”hämmentävänä ja historiallisena”, että Yhdysvalloissa virkaan astumassa oleva presidentti on romuttamassa pitkää yhteistyötä Yhdysvaltain ja EU:n välillä. Hän sanoi myös olevansa jopa raivoissaan siitä, että ulkoministeri Timo Soini (ps.) on kuitannut linjanmuutoksen toteamalla, ettei Trumpin puheista tarvitse välittää.

– Toistaiseksi en ole kuullut myöskään pääministerin ja presidentin kommentteja tästä uudesta, vakavasta tilanteesta. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen tämän hetkinen hallitus on kansainvälisessä ja europolitiikassa täysi kääpiö. Meidän hallituksemme on impivaaralainen smurffi, hän sivalsi.

Harakan mukaan juuri nyt tarvitaan sosialidemokraattista johtajuutta, jotta Euroopassa maiden alistuminen ”äärioikeiston ja kansalliskiihkoisen populismin valtaan” pysäytetään.

Puheenjohtajaehdokkailta kysyttiin myös, pitäisikö Suomen liittyä Natoon, mikäli Ruotsi liittyy. Rinne ja Harakka painottivat, ettei Ruotsi ole liittymässä, eikä Suomenkaan pidä liittyä. Jos Ruotsi kuitenkin liittyisi Natoon, olisi Tuppuraisen mukaan Suomenkin harkittava.

– Päätösten pitää perustua faktaan, oikeaan tilanneanalyysiin ja hyvään, maltilliseen harkintaan. Siksi kysymys Ruotsin Nato-jäsenyydestä on relevantti. Meidän tulee olla tietoisia Ruotsin linjoista. Se tilanne ei saa toistua, mitä tapahtui 1990-luvulla EU-jäsenyyden suhteen, Tuppurainen sanoi.

JHL:n puheenjohtajan Päivi Niemi -Laineen mielestä sote- ja maakuntauudistus edellyttävät henkilöstön siirtymäajan suojaa

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi Laine (vas) ja Pirkanmaan aluepäällikkö Nina Heikkilä tapasivat torstaina pirkanmaalaisia liiton jäseniä Tampereella ja Ylöjärvellä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine on huolestunut henkilöstön jaksamisesta sekä työsuhdeturvasta sote- ja maakuntauudistuksessa. Valinnanvapaus tuo toteutuessaan suurimman haasteen palvelujen sujuvuuteen ja henkilöstön työsuhteisiin.

Niemi-Laine vieraili torstaina Pirkanmaalla. Tampereella hän tutustui Tampere3 -hankkeeseen Tampereen ammattikorkeakoulussa, jossa hän keskusteli henkilöstön kanssa kaupungin kolmen korkeakoulun yhdistymisen vaikutuksista henkilöstöön – muun muassa sen määrään.

Ammattikorkeakoulun henkilöstö pelkää, että korkeakoulujen yhdistyminen johtaa tukipalveluissa työskentelevien ihmisten vähentämiseen. Ajatus työpaikan menettämisestä takoo työntekijöiden mukaan monen takaraivossa. Se heijastuu työhyvinvointiin ja työmotivaatioon.

Kyynisimmän tai pilke silmäkulmassa esitetyn arvion mukaan ammattikorkeakoulussa pitkällä työkokemuksella on merkitystä erityisesti silloin, kun valitaan irtisanottavia.

Koulutuksen säästökuuri sattuu laajalti

Päivi Niemi-Laineen mukaan JHL seuraa hallituksen koulutusreformin nimissä toteuttamia säästöjä. Miten ne kohdistuvat nimenomaan oppilaitosten tukipalveluihin ja niiden parissa työskenteleviin ihmisiin. Puheenjohtajan mukaan myös digitaalisuus vähentää tukipalveluissa työskentelevien tarvetta.

Jos tai kun säästöt kohdennetaan tukipalveluihin, ne vaikuttavat myös opinahjojen opetukseen. Opettajat joutuvat tekemään aikaisempaa enemmän muita kuin opetukseen kuuluvia tehtäviä. Tämä taas näkyy vääjäämättä opetuksen laadussa ja tasossa.

Jatkuvilla säästöillä on myös laajempaa merkitystä. Ne näkyvät ihmisten rahapusseissa. Kun koko maan talous on pitkään levännyt kotimaisen kysynnän varassa, leikkaukset heijastuvat väistämättä kotimarkkoinoihin kysynnän hiipumisena.

Koulutukseen tehdyt leikkaukset merkitsevät myös opetuksen ja tutkimuksen heikkenemistä, mikä puolestaan näkyy maan kilpailukyvyn rapistumisena.

Kun Tampere3 -hanketta on mainostettu monin tavoin merkittävänä asiana, se on sitä Niemi-Laineen mukaan myös työllisyys -näkökulmasta. Siksi puheenjohtaja katsoi tarpeelliseksi tutustua hankkeeseen ja sen vaikutuksiin paikanpäällä.

Sote- ja maakuntauudistus tosi isoja asioita

JHL:oon kuuluvia työntekijöiden jaksamiseen ja työsuhdeturvaan vaikuttavat myös sote- ja maakuntauudistus. Paljon puhuttu valinnanvapaus tuo toteutuessaan suurimman haasteen palvelujen sujuvuuteen ja henkilöstön työsuhteisiin.

Valinnanvapaus ja maakunnan oma palvelutuotanto organisoidaan käytännössä kokonaan vasta vuoden 2019 jälkeen, ja se tulee kestämään useamman vuoden ajan.

– Henkilöstön osalta on kestämätön ajatus, että voimaanpanolain määräykset liikkeenluovutuksesta loppuisivat jo vuonna 2020, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine huomauttaa.

JHL vaatii, että uudistuksessa asetetaan henkilöstön työsuhteen ehdoille ja lisäeläkkeille suoja-aika, joka kestää valmisteluvaiheen yli.

– Se voisi olla kolme vuotta, kuten esimerkiksi Etelä-Karjalassa on esitetty. Suoja-ajan katsotaan edesauttavan henkilöstöjärjestöjen ja ja työnantajan yhteistä harkittua ja suunnitelmallista valmistelua. Se säilyttäisi myös ihmisten työmotivaation ja tukisi työssä jaksamista.

Hallituksen valmistelu ja vaikutusten arviointi ovat edelleen kesken. Merkittäviä haittoja on pystytty tunnistamaan, mutta ratkaisuja niiden eliminoimiseksi ei ole keksitty.

Hallitus on nostanut esiin riskin siitä, että yksityisen sektorin palveluun hakeutuvat perusterveet henkilöt, samalla kun julkinen sektori huolehtisi sairaimmista ihmisistä. Niemi-Laine katsoo, että valtion ja maakuntien on varmistettava, ettei näin käy. Palveluiden hinnan tulee pysyä kaikille kohtuullisena ja oltava aina sama, olipa kyse yksityisen tai julkisen sektorin ylläpitämästä sote-keskuksesta.

– Julkiset varat ovat uudistuksessa siirtymässä voittoa tekeville yksityisille yrityksille. Voittoa ei jaeta työntekijöiden palkkoihin tai palvelujen kehittämiseen. Yrityksillä ei ole velvoitetta maksaa veroja Suomeen eli ollaanko tässä luomassa veronkiertosysteemiä, Niemi-Laine kysyy.

Sote- ja maakuntauudistuksessakin on kyse tukipalveluiden kohtalosta. Niitä saatetaan yhtiöittää, ulkoistaa tai siirtää pätkätöitä tekeville toiminimen puitteissa työskenteleville.

Nykyisistä JHL:n jäsenistä karkeasti arvioiden puolet jäävät kuntien palvelukseen ja toinen puoli siirtyy maakuntien työtehtäviin.

Keskustelua aiheesta

Hämeenkadun itäpää avataan määräajaksi helpottamaan keskustan ruuhkia

Ensi keväänä saa ajella ainakin tilapäisesti Hämeenkadun itäpäätä ohi Stockmannin.

Rantatunnelin avaamisen myötä Tampereen keskustaan syntyneitä liikenneruuhkia helpotetaan avaamalla Hämeenkadun itäpää kaiken ajoneuvoliikenteen käyttöön ensi kesäkuun alkuun saakka. Katu saataneen auki helmikuun puoliväliin mennessä. Raitiotien rakentamisen aloitusta Hämeenkadulla ja asematunnelissa siirretään kesäkuuhun.

Nyt tehtävät toimet eivät poista ruuhkia, mutta liikennesuunnittelijat uskovat niiden helpottavan tilannetta. Suurempaa apua odotetaan uudelta Naistenlahden eritasoliittymältä, joka valmistunee elokuussa.

– Hämeenkadun määräaikaisen avaamisen toivotaan helpottavan hieman keskustan liikennettä, koska se lisää nykytilanteeseen verrattuna reittivaihtoehtoja. Ratkaisuun liittyy toki myös haasteita. Avaamiseen päädyttiin saadun palautteen perusteella. Palautetta kuunnellaan ja haetaan edelleen ratkaisuja, jotta liikenne sujuisi olosuhteet huomioiden mahdollisimman hyvin keskustassa, apulaispormestari Pekka Salmi sanoo.

Keskustan liikennemäärien arvioidaan vähenevän kesäkuussa muun muassa bussien siirtyessä kesäaikatauluihin. Rantatunneliin liittyvän Naistenlahden eritasoliittymän valmistuminen elokuussa tuo uusia reittejä ajoneuvoille, jolloin Kekkosentien käyttö helpottuu itä-länsi suuntaiselle liikenteelle.

Raitiotien rakentaminen aloitetaan suunniteltua myöhemmin keväällä. Liikenteen kannalta kriittisissä paikoissa asematunnelissa ja Hämeenkadun länsipäässä, Tuulensuun korttelissa, raitiotien rakentaminen aloitetaan kesäkuussa, kun joukkoliikenteen talviaikataulukausi on päättynyt. Aiemmin suunniteltiin töiden aloittamista jo maaliskuussa.

Naistenlahden eritasoliittymä helpottaa

Jokin aika sitten avatulle Ratapihankadulle tehdään keväällä parannuksia, jotka tuovat lisää sujuvuutta etelä – pohjois -suuntaiselle liikenteelle. Merkittävimpinä parannuksena liikennesuunnittelijat pitävät tilapäisen katuyhteyden rakentamista Vellamonkadun ja Väinölänkadun välille, jolloin nykyiset tiukat käännökset Väinölänkadun liittymissä käyvät tarpeettomiksi. Rantatunneliin liittyviin rakenteisiin kuuluva Naistenlahden eritasoliittymä valmistunee elokuussa 2017.

Naistenlahden liittymän kautta syntyy taas reitti Kekkosentieltä ja uudelta Näsijärven rannassa kulkevalta Kekkosenkadun osuudelta Tampellan alueelle sekä pääsy idän suunnasta rampin kautta Ratapihankadulle. Nyt Ratapihankadulle pääsee vain ajettaessa Rantatunnelista lännen suunnasta.

Kaupungin liikenneasiantuntijat suosittelevat, että idän suunnasta keskustan länsiosiin tulevat autoilijat ajaisivat ensin tunnelin läpi, ja tulisivat keskustaan Onkiniemen liittymän kautta. Keskustaan pääsee sitä kautta Sepänkadun ja Mustalahdenkadun liittymästä lännen suunnasta.

Myös lännen suunnasta tuleville autoilijoille suositellaan Rantatunnelia ja Ratapihankadun yhteyttä etelään kaupungin suuntaan.

Uusia ratkaisuja myöhemmin

Uuden kiertoliittymän suunnittelu Satakunnankadun, Lapintien ja Rongankadun risteykseen aloitetaan tämän vuoden alussa. Se saataneen käyttöön syksyllä 2018.

Uusiin suunnitelmiin kuuluvat myös Näsinkallion maanalainen liittymä ja Kunkun parkki. Näsinkallion liittymä tarkoittaa maan alla olevaa yhteyttä kohti keskustaa. Sen rakentamisesta tunnelin teon yhteydessä luovuttiin kustannussyistä. Lliittymän ramppien lähdöt tunnelista sen sijaan louhuttiin.

Näsinkallion maanalaisen liittymän liittäminen katuverkkoon on suunnitteilla. Selvitettäviä asioita ovat muun muassa katuverkkoon liittyvien ramppien sijainti sekä ratkaisun yhteensopivuus Kunkun parkin kanssa. Kunkun parkkia suunnitellaan parhaillaan.

Hämeenkatu muutetaan lähivuosina kokonaisuudessaan joukkoliikenne- ja kävelykaduksi, jossa on pyöräväylä. Raitiotie kulkee Hämeenkadun kautta.

Keskustelua aiheesta