Tampere nappasi kultaa tutkimuksessa – Suomen kaupungeista vetovoimaisin

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Tammerkosken kaupunki houkuttelee suomalaisia.

Tampere on suomalaiskaupungeista vetovoimaisin, kertoo Taloustutkimuksen teettämä kyselytutkimus. Keskiviikkona julkistetun tutkimuksen mukaan kolmannes suomalaisista voisi ajatella muuttavansa Tampereelle.

Kaupungeista kakkossijalle kyselyssä kipusi Turku ja kolmanneksi Jyväskylä. Kaupunkien saamien yleisarvosanojen keskiarvon perusteella neljänneksi sijoittui Kuopio ja viidenneksi Helsinki. Kymmenen kärkeen mahtuivat myös Oulu, Naantali, Espoo, Hämeenlinna ja Porvoo.

Vastaava kysely toteutettiin viimeksi kaksi vuotta sitten. Tuolloinkin kärjessä oli Tampere.

Tutkimus toteutettiin osana Suomi tänään -kirjekyselyä, johon vastasi tammi-helmikuussa yli 3 600 suomalaista.

AVAINSANAT

Valtuusto korotti luottamushenkilöiden palkkoja ja palkkioita Tampereella

Tampereen kaupunginvaltuusto kokousti pitkään - puolenyön tienoille asti.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti maanantaina uusista luottamushenkilöiden palkoista ja palkkioista. Ne tulevat voimaan uuden valtuuston aloittaessa työnsä. Korotusten kannalla olevat luonnehtivat korotuksia pääasiassa maltillisiksi. Edellisen kerran korotuksia tehtiin kahdeksan vuotta sitten.

Palkkojen ja palkkioiden suuruutta määriteltäessä vertailupohjana käytettiin muissa suurissa kaupungeissa ja Tampereen naapurikunnissa maksettavia palkkoja ja palkkioita. Asiasta teki esityksen työryhmä, johon puolueet olivat valinneet sellaisia valtuutettuja, jotka eivät enää ensi kunnallisvaaleissa asetu ehdokkaiksi. Näin päätöksentekijät eivät päättäneet omista palkkioistaan.

Valtuustoryhmät tekivät joitakin muutosesityksiä kaupunginhallituksen esityksiin, mutta lopulliset ratkaisut syntyivät selkeän enemmistön turvin.

Kaupungin kuten muidenkin kuntien luottamusmiesten palkkioiden korotukset ovat aina lämmittäneet veronmaksajien tunteita. Osa valtuutetuista katsoi maanantaina omalta osaltaa aiheelliseksi lisätä löylyä.

Arvostelua palkkojen ja palkkioiden nostamiselle esitettiin niin valtuustosalissa kuin kahvipöydissäkin. Yhtenä kritiikin perusteena pidettiin sote-uudistusta. Kun sosiaali- ja terveysasiat siirtyvät maakunnille, jotkut valtuutetut hämmästelivät palkkioiden korottamista, vaikka valtuutettujen tehtävät vähenevät.

Toiseksi kritiikin perusteeksi tarjottiin koko maan heikkoa taloudellista tilannetta sekä sen pohjalta tehtyjä palkkaratkaisuja ja kilpailukykysopimusta. Kun kaupunki ja kaupunkilaiset kärvistelevät toimeentulonsa kanssa, osa valtuutetuista ei pitänyt hetkeä palkkioiden korotukselle sopivana.

Pormestarin palkka ennallaan

Pormestarin palkka pysyy uuden vaalikauden alettua ennallaan. Pormestarin kiinteä kokonaispalkka on 14 625 euroa kuukaudessa. Apulaispormestarien palkka nousee 6 511 eurosta 7 500 euroon kuukaudessa.

Apulaispormestarien palkan korottamista perustellaan sillä, että kaupungin hallinnon uudistamisen myötä heidän tehtäviensä määrä kasvaa. Kun apulaispormestarit aikaisemmin johtivat tilaajalautakuntia, jatkossa tilaaja-tuottaja -mallin purkamisen myötä heidän johtamansa lautakunnat vastaavat myös palvelujen tuottamisesta.

Valtuusto hyväksyi vihreiden Petri Siuron esittämän muutoksen. Siinä todetaan, että mikäli luottamushenkilö on esteen vuoksi poissa osan kokouksesta ja hänen sijaansa saapuu varajäsen, maksetaan kokouksesta tuleva palkkio heille puolitettuna.

Muutoksella estetään mahdollisuus, että valtuutettu ja varavaltuutettu taktikoisivat molemmille kokonaisen kokouspalkkion.

Näin päätettiin

Valtuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen jaoston kokouspalkkiot nousevat 180 eurosta 220 euroon. Lautakuntien ja niiden jaostojen kokouspalkkiot 150 eurosta 180 euroon. Johtokuntien ja toimikuntien kokouspalkkioita korotetaan 130 eurosta 180 euroon.

Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio nousee 6 000 eurosta 8 000 euroon. Valtuuston I varapuheenjohtajan, valtuuston II varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen I varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen II varapuheenjohtajan, tarkastuslautakunnan puheenjohtajan, lautakunnan jaoston puheenjohtajan ja johtokunnan puheenjohtajan vuosipalkkiota korotetaan 2000 eurosta 3000 euroon. Konsernijaoston puheenjohtajan vuosipalkkioksi tulee 5 000 euroa ja konsernijaoston varapuheenjohtajan vuosipalkkioksi 2 500 euroa.

Kaupunginhallituksen jäsenen vuosipalkkiota korotetaan 1 800 eurosta 2 500 euroon. Keskusvaalilautakunnan jäsenten palkkio toimituspäivältä nousee 160 eurosta 200 euroon. Vaalilautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan puheenjohtajan palkkio korotetaan 240 eurosta 260 euroon. Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan muun jäsenen palkkio korotetaan 140 eurosta 200 euroon.

Ansionmenetyskorvauksen enimmäismäärää nousee 25 eurosta 30 euroon tunnilta.

Ammatillinen koulutus puhutti

Ennenkuin valtuusto pääsi pohtimaan luottamushenkilöiden palkkoja ja palkkioita, se kävi koulutuspoliittisen keskustelun. Siinä kannettiin huolta ammatillisen koulutuksen tilasta. Keskustelu lähti liikkeelle, kun valtuusto käsitteli vuoden 2017 talousarvioon tehtäviä muutoksia. Ne merkitsivät supistuksia ammatilliseen koulutukseen. Valtuutettu Jukka Gustafsson (sd) luonnehti supistuksia poikkeuksellisen rajuiksi. Leikkausten perimmäinen syy on maan hallituksen tekemät leikkaukset valtionosuuksiin.

Useat valtuutetut, etenkin sosialidemokraatit, kantoivat huolta ammatillisen opetuksen tuntimäärien supistamisesta ja opetuksen resurssien leikkaamisesta. Taustalla oli huoli jo nyt nuorten varsin korkeasta työttömyysasteesta. Kun ammatillisen koulutuksen aikaisemmasta tasosta joudutaan tinkimään, se heikentää nuorten koulutusta ja näin ollen heidän sijoittumistaan työelämään.

Useammallakin suulla todettiin, että seuraavaa pormestariohjelmaa tehtäessä, koulutus pitäisi ottaa erityisen huomion kohteeksi. Ilman koulutusta ja koulutettuja kansalaisia moni katsoi Tampereen ja koko maankin nousun taloudellisesta kurimuksesta mahdottomaksi.

Keskustelua aiheesta

Moottoripyöräverosta suivaantunut entinen PS-vaikuttaja kuntavaaleihin – nyt SDP:n listoilta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Perussuomalaisista viime vuoden lopulla eronnut nokialainen valtuutettu Mika Laakso lähtee ehdokkaaksi kuntavaaleihin – nyt sosialidemokraattina. Asia varmistui maanantaina.

Nokian sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö ottaa ilomielin Laakson riveihinsä.

– On hienoa saada Mika Laakso mukaan demareiden ehdokaslistalle. Hän on osoittanut yhteistyökykynsä ja sitoutumisensa yhteiseen tekemiseen nokialaisten hyväksi vuosien aikana, Nokian Demarien kunnallistoimikunnan varapuheenjohtaja Arja Laitinen toteaa.

Laakso toimi yli kahdeksan vuotta Nokian kaupunginvaltuustossa perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtajana sekä kaksi vuotta Nokian kaupunginhallituksessa 2. varapuheenjohtajana. Hän oli myös perustamansa Nokian perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja sekä useita vuosia perussuomalaisten Pirkanmaan piirihallituksessa.

Mika Laakso totesi perussuomalaisista erotessaan olleensa usein puoluejohdon kanssa eri mieltä asioista, mutta silti puolustaneensa perussuomalaisia ajatuksia.

Kuppi meni niin sanotusti nurin perussuomalaisten venkoilusta moottoripyöräveron kanssa.

– Tähän vedän kuitenkin rajan. Moottoripyörät ja niihin liittyvä elämäntapa, veljeyden ja yhteenkuuluvuuden tunne, ovat minulle moninverroin tärkeämpiä kuin puoluepolitiikka, Laakso perusteli tuolloin Ylelle.

JHL:n vaalikiertue alkaa ensi viikolla

Kuva: Kari Hulkko
Päivi Niemi-Laine on JHL:n puheenjohtaja.

Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto ry (JHL) valitsee 120 jäsenisen edustajistonsa jäsenvaalilla 13.–28. maaliskuuta. Paikkaa edustajistossa tavoittelee 1074 ehdokasta. Pirkanmaalta edustajistoon valitaan 12 jäsentä, ja paikkaa tavoittelee 108 ehdokasta.

Jäsenten vaali-intoa herätellään valtakunnallisella kiertueella viikoilla 8 – 11, jolloin järjestetään eri kunnissa yli 230 tilaisuutta. Pirkanmaalla järjestetään yhteensä 23 tilaisuutta 20 eri kunnassa.

Kiertueen aikana on tarkoitus tavoittaa mahdollisimman monen kunnan alueelta JHL:n jäseniä ja työntekijöitä. Jäseniltä kerätään myös evästyksiä ja tarinoita siitä, millaisia päätöksiä uusi edustajisto voisi tehdä, jotta jäsenillä olisi entistä paremmat olosuhteet tulevaisuuden työelämässä. Jäsenten esittämistä asioista toimitetaan kooste, joka jaetaan valituille edustajille ja muille hallinnon edustajille. JHL haluaa tälläkin tavoin edistää jäsenten sanan kuulumista päätöksenteossaan.

Tilaisuuksiin osallistuu myös edustajistovaaliehdokkaita, joille jäsenet voivat kertoa suoraan ajatuksiaan työpaikkansa ja työelämän kehittämiseksi.

Starttikahvit tiistaina

Jäsenille tarjotaan vaalikiertueen starttikahvit Pirkanmaalla 21. helmikuuta kello 9. – 17.00 JHL:n aluetoimistolla, Rautatienkatu 10, Tampere. Mukana starttikahveilla on myös liiton toimialajohtaja Håkan Ekström iltapäivällä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto kantaa erityistä huolta siitä, millaiseksi tulevaisuuden työpaikat muodostuvat, kun ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluissa on tapahtumassa itsenäisen historiamme suurin rakenteellinen muutos.

– Vakiintuneet työolot ja työpaikat tulevat olemaan suuressa muutoksessa ja kukaan ei voi olla enää varma työnsä tulevaisuudesta olipa sitten töissä julkisella tai yksityisellä sektorilla. Siksi tarvitsemme työsuhteisiin turvaa erilaisin siirtymävaiheen ratkaisuin, jotta yksilöllisiltä murhenäytelmiltä vältyttäisiin”, JHL:n Pirkanmaan aluepäällikkö Nina Heikkilä sanoo.

JHL – tieto:

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on suurin julkisen alan ammattiliitto, jonka jäsenet työskentelevät kuntien, seurakuntien ja valtion, sekä yksityisten hyvinvointialojen palveluksessa

JHL on yli 200 000 jäsenen liitto

JHL neuvottelee yli 100 työ- ja virkaehtosopimusta

JHL:n jäsenet edustavat noin 2500 ammattinimikettä

JHL toimii koko maassa, työpaikkakohtaisia yhdistyksiä on 630 ja sillä on 13 aluetoimistoa

JHL:n palveluksessa on noin 250 henkilöä

JHL:n korkein päättävä elin on viiden vuoden välein jäsenvaalilla valittava edustajisto.

JHL:n edustajistoon kuuluu 120 jäsentä ja se valitsee 24 jäsenen hallituksen.

JHL:n puheenjohtajana toimii Päivi Niemi-Laine ja varapuheenjohtajana toimialajohtaja Håkan Ekström. Toisena toimialajohtajana toimii Teija Asara –Laaksonen.

Keskustelua aiheesta

Ratikkalinjan ja varikon rakentamisesta johtuvat meluilmoitukset hyväksyttiin

Kuva: Tampereen kaupunki/IDIS Design Oy
Ennenkuin ratikka kulkee Tampereella sutjakkaasti ja vähin äänin, se edellyttää reitin rakentamista. Siitä taas aiheutuu melua, joista tehdyt ilmoitukset on hyväksytty.

Tampereen kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö on hyväksynyt kolme Raitiotieallianssin tekemää ympäristönsuojelulain edellyttämää, häiritsevästä tilapäisestä melusta tehtyä ilmoitusta. Ilmoitukset koskevat linjan koko rakennusaikaa 15.2.2017 – 31.7.2021 ja kaikkea raitiotielinjan ja varikon rakentamiseen liittyvää toimintaa, josta saattaa aiheutua erityisen häiritsevää melua tai tärinää.

Raitiotielinja rakennetaan raitiotien yleissuunnitelman mukaisesti Pyynikintorilta TAYSille ja Hervantaan. Reitin rakentamisen yhteydessä tehdään paikoin muun muassa kaivantojen pontituksia ja kanaalilouhintaa.

Paalutusta tehdään Teiskontien ja Tekunkadun välisen, Kekkosentien ylittävän sillan sekä Suutalasta Hallilaan vievän, vt 9:n ylittävän sillan rakentamisen yhteydessä. Hallilan ohittavalla osuudella reitti joudutaan pitkälti louhimaan, ja louhetta myös murskataan. Raitiotiereitin rakentamisessa häiritsevää melua aiheuttavat työt tehdään pääasiassa arkisin maanantaista perjantaihin klo 7–18.

Varikkokin edellyttä louhintaa

Raitiovaunuvarikko rakennetaan Ruskoon Hervannantien ja Kauhakorvenkadun kulmaan. Alueella tehdään mittavia louhintoja ja murskausta. Varikkoaluetta rakennettaessa erityisen häiritsevää melua aiheuttavat työt tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo 7 –20 ja lauantaisin 7–18.

Poikkeustapauksissa, esimerkiksi liikenneturvallisuussyistä, voidaan joitakin työvaiheita joutua suorittamaan myös muina aikoina. Poikkeavista työajoista tiedotetaan asukkaille etukäteen.

Töiden aloitus edellyttää paikoin, esimerkiksi Hallilassa ja Hervannassa Tohtorinpuistossa, asemakaavojen ja muiden mahdollisten päätösten lainvoimaisuutta.
Päätökset meluilmoituksista ovat nähtävänä 17.3.2017 saakka verkossa www.tampere.fi/ilmoitustaulu.

Keskustelua aiheesta

SDP:n Pia Viitasesta Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Pirkanmaan kansanedustajat valitsi puheenjohtajakseen Pia Viitasen neuvottelukuntansa kokouksessa maanantaina Tampereella. Puheenjohtajuusvuoro siirtyi SDP:lle perussuomalaisilta.

Varapuheenjohtajaksi valittiin Tiina Elovaara (ps.). Muiksi jäseniksi työvaliokuntaan valittiin Pauli Kiuru (kok.), Pertti Hakanen (kesk.), Olli-Poika Parviainen (vihr.), Anna Kontula (vas.) ja Sari Tanus (kd.).

Neuvottelukunnan sihteerinä toimii Pirkanmaan liiton edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela.

Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan tehtävänä on edunvalvonta ja maakunnan painoarvon lisääminen valtakunnallisessa päätöksenteossa.

Pirkanmaan liitto hoitaa kansanedustajien neuvottelukunnan käytännön toimintaa järjestämällä kokouksia, muita kokoontumisia ja vierailuja. Neuvottelukuntaa varten liitto valmistaa myös ajankohtaismateriaalia ja hoitaa neuvottelukunnan sihteerin tehtävät.

Keskustelua aiheesta