Tampere nostaa kerhomaksuja – ”lautakunnan kokous oli kaoottinen”

Tampereen kaupunginvaltuutettu Aila Dündar-Järvinen (sd) hämmästelee tapaa, jolla Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päätti viime viikolla aamu- ja iltapäivähoidon maksuista. Dündar-Järvinen luonnehtii kokousta ”hiukan kaoottiseksi”.

Lautakunnan enemmistöpäätöksellä pienten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon maksut nousevat Tampereella elokuun alusta. Muutokset koskevat myös esiopetusta täydentävää kerhotoimintaa. Virkamiesten pohjapaperiin tehtiin neljä muutosesitystä, ja asiassa äänestettiin neljä kertaa. Sosialidemokraatit halusivat huomattavasti pienempiä korotuksia, kuin mitä oli esitetty.

Alkuperäinen esitys olisi nostanut maksut jopa kolminkertaisiksi. Aamu- ja iltapäivähoidon nykyisiin maksuihin esitettiin 33,3 prosentin korotusta. Lautakunnan jäsen Dündar-Järvinen ehdotti, että asiakasmaksut saisivat nousta nykyisestä korkeintaan 8–10 prosenttia.

– Ennen kokousta lautakunnan puheenjohtaja esitti kahtakin kompromissiehdotusta, mutta niiden korotukset olivat pahimmillaan kaksinkertaiset. Päätökseksi tullut ehdotus voitti täpärästi äänin 5–4. Erikoista äänestyksissä oli, että puoluekannoilla ei tuntunut olevan suurta merkitystä, sanoo Dündar-Järvinen.

Tuntui, että asiakasmaksujen korotukset päätettiin ”huutokaupassa”.

– Olen hiukan ihmeissäni lautakunnan kokouksesta, joka oli välillä hiukan kaoottinen. Vastaavaa ei muistu mieleen pitkän poliittisen urani varrelta. Tuntui, että asiakasmaksujen korotukset päätettiin ”huutokaupassa”. Suomessa monet lapsiperheet elävät köyhyydessä, puhumattakaan yksinhuoltajaperheistä. Heille jokainen euro on tärkeä. Päätökseksi tulleessa vaihtoehdossa esimerkiksi sisaruskorotukset ovat korkeat, muun muassa 20–30 euron korotukset nykyiseen. 15–33 prosentin korotusehdotukset asiakasmaksuihin ovat aivan käsittämättömiä. En hyväksy, että säästöt otetaan lapsiperheiltä ja heikennetään heidän toimeentuloaan entisestään, toteaa Aila Dündar-Järvinen.

Uuden tuntiperusteisen hinnoittelun myötä perhe voi Tampereella valita, osallistuuko lapsi aamu- ja iltapäivätoimintaan 1–3 tuntia, 3–4,5 tuntia vai 4,5–6 tuntia päivässä. Aamu- ja iltapäivähoidon sekä esiopetuksen jälkeisen kerhotoiminnan asiakasmaksu on elokuun alusta lähtien 1–3 tunnin osalta 70 euroa kuukaudessa. Mikäli samasta perheestä osallistuu toimintaan sisarus, vanhemman sisaruksen asiakasmaksu on 60 euroa kuussa.

Asiakasmaksu 3–4,5 tunnin hoitokokonaisuudesta on 120 euroa ja vanhemmalta sisarukselta 110 euroa. Vastaavasti maksu 4,5–6 tunnista on 140 euroa ja vanhemmalta sisarukselta 120 euroa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Pertti Timosen mukaan demareilla hyvät saumat suurimmaksi puolueeksi Tampereella

Kuva: Wilma Hurskainen
Dosentti Pertti Timonen ennustaa demareille vaalivoittoa kevään kunnallisvaaleissa Tampereella.

Politiikan tutkija, dosentti Pertti Timonen sanoo, että sosialidemokraateilla on Tampereella hyvät mahdollisuudet nousta kevään kunnallisvaalien voittajiksi. Timonen on tehnyt vaalituloksesta laskelmia, joissa hän on käyttänyt hyväkseen Helsingin Sanomien muutama päivä sitten julkistaman Gallup -tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa arvioitiin eri puolueiden valtakunnallista kannatusta. Nämä tiedot Timonen on laskelmissaan suhteuttanut Tampereen tilanteeseen.

Timosen laskelman mukaan sosialidemokraatit saisivat Tampereen kaupunginvaltuustoon kevään kunnallisvaaleissa 18 paikkaa (paikkamäärän muutos +2), Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmä 15 (-3), Vihreä valtuustoryhmä 12 (+2), Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kahdeksan (+1), Perussuomalaisten valtuustoryhmä kuusi (-3), Keskustan valtuustoryhmä kolme (+-0), Tampereen Puolesta -ryhmä kaksi (+1), Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kaksi (+-0) ja Vaihtoehto Tampere -ryhmä yhden paikan (+-0).

Timosen laskemia paikkamääriä on verrattu vuoden 2012 -vaalien paikkamääriin, jotka on merkitty sulkuihin. Luvuissa ei ole huomioitu vaalikauden aikana esimerkiksi loikkauksista johtuvia muutoksia. Vaihtoehto Tampere -ryhmän paikkamäärää on verrattu SKP:n vuonna 2012 samaan paikkamäärään. Vaihtoehto Tampere -ryhmä ei ollut mukana vuoden 2012 vaaleissa, mutta toinen ryhmän nykyisistä jäsenistä oli silloin SKP:n ehdokas.

Timonen sanoo, että hänen menetelmällään saadut tulokset eivät ole ”jumalan sanaa”, mutta aika lähelle toteutuvia tuloksia sillä pääsee.

 

Keskustelua aiheesta

Demarit haluavat nuorille kesätyöpaikkoja

Kuva: Tommy Yi
Nuoret toivovat, että omat jalat kulkisivat ensi kesänä kohti kesäduunia.

Tampereen kaupungin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on tehnyt nuorten työllistämiseen ja työllistymiseen tähtäävän uuden avauksen. Ryhmän viime maanantaisessa valtuustoaloitteessa esitetään, että Tampereen kaupunki kääräisee hihansa muiden toimijoiden kanssa tarjotakseen kaikille kaupungin alle 25-vuotiaille kesätyöpaikan. Sievoisen ansion lisäksi nuorille tarjoutuisi mahdollisuus tutustua työelämään.

Tampere on hakeutunut työ- ja elinkeinoministeriön työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliseen kokeiluun, joka aloitetaan lähiaikoina. Valtuuston demariryhmän mielestä nuorten kesäduunien järjestäminen olisi hyvä osa kokeilua.

Aloitteella voidaan ryhmän mielestä etsiä uusia yhteistyötapoja nuorten kesätyöpaikkojen luomiseksi ja löytämiseksi. Sosialidemokraattien mielestä samalla voidaan kartoittaa mahdollisuudet myös kaupungin omien kesäduunipaikkojen kasvattamiseen.

Nuoria alle 25-vuotiaita oli koko maassa joulukuun 2016 tilastojen mukaan työttömänä 48 100 henkilöä. Tampereella vastaava luku oli 3 295.

Yritykset tarvitaan mukaan

– Nuoret joutuvat usein varsin varhaisessa elämänvaiheessa ottamaan kantaa tulevan ammattinsa valintaan. Tämä koskee erityisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen pyrkiviä nuoria. Koulujen ja eri ammattialojen yhteistyötä on tarpeen vahvistaa myös siksi, että nuorille muodostuisi mahdollisimman todellinen kuva työelämästä, aloitteessa todetaan.

Demarit haastavat yrittäjiä toteamalla, että Suomessa yrityksillä on pitkät perinteet tarjota nuorille kesätyöpaikkoja ja koulutukseen liittyviä harjoittelupaikkoja. Demarivaltuutetut haluavat muiden nuorista huolta kantavien kanssa nostaa kesäduunit kansallistalkoiksi.

Osa valtakunnallista kampanjaa

Tamperelaisdemarien valtuustoaloite on osa SDP:n valtakunnallista, kaikki kaupungit, kunnat ja yritykset haastavaa kampanjaa. Sillä pyritään järjestelyihin, joilla jokaiselle maan nuorelle voidaan tarjota kesätyopaikka Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi.

Aloitteeseen liittyy yksityiskohtainen maan hallitukselle, elinkeinoelämälle ja kunnille suunnattu esitys tarvittavista toimenpiteistä.

Ohjelmassa esitetään, että esimerkiksi maan hallitus ottaa vastuun kampanjan valtakunnallisesta valmistelusta. Lisäksi suunnitelmassa ehdotetaan, että hallitus kutsuu koolle elinkeino- ja yrityselämän järjestöt, työmarkkinaosapuolet, Kuntaliiton sekä kolmannen sektorin edustajat. Tapaamisen tarkoituksena on, että kaikki osalliset allekirjoittavat kesäduunivetoomuksen ja yhteistyösitoumuksen kesätyöpaikkojen avaamiseksi nuorille.

Keskustelua aiheesta

Lauri Lyly SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella

Kuva: Lehtikuva
Lauri Lyly (sd.) asettuu ehdolle Tampereella.

SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly asettuu SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella. Asiasta kertoi Pirkanmaan Sosialidemokraatit tiedotteessaan.

Lyly kertoo haluavansa keskittyä muun muassa uusien työpaikkojen luomiseen Tampereella ja Pirkanmaalla.

Lyly toimi SAK:n puheenjohtajana 2009–2016 ja ennen sitä SAK:n edunvalvontaosaston johtajana ja Sähköalojen ammattiliiton puheenjohtajana.

Lyly on aiemmin ollut valtuutettuna Loviisassa 1980-luvulla.

Täydennetty viimeisellä lauseella.

Keskustelua aiheesta

Valtuusto korotti luottamushenkilöiden palkkoja ja palkkioita Tampereella

Tampereen kaupunginvaltuusto kokousti pitkään - puolenyön tienoille asti.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti maanantaina uusista luottamushenkilöiden palkoista ja palkkioista. Ne tulevat voimaan uuden valtuuston aloittaessa työnsä. Korotusten kannalla olevat luonnehtivat korotuksia pääasiassa maltillisiksi. Edellisen kerran korotuksia tehtiin kahdeksan vuotta sitten.

Palkkojen ja palkkioiden suuruutta määriteltäessä vertailupohjana käytettiin muissa suurissa kaupungeissa ja Tampereen naapurikunnissa maksettavia palkkoja ja palkkioita. Asiasta teki esityksen työryhmä, johon puolueet olivat valinneet sellaisia valtuutettuja, jotka eivät enää ensi kunnallisvaaleissa asetu ehdokkaiksi. Näin päätöksentekijät eivät päättäneet omista palkkioistaan.

Valtuustoryhmät tekivät joitakin muutosesityksiä kaupunginhallituksen esityksiin, mutta lopulliset ratkaisut syntyivät selkeän enemmistön turvin.

Kaupungin kuten muidenkin kuntien luottamusmiesten palkkioiden korotukset ovat aina lämmittäneet veronmaksajien tunteita. Osa valtuutetuista katsoi maanantaina omalta osaltaa aiheelliseksi lisätä löylyä.

Arvostelua palkkojen ja palkkioiden nostamiselle esitettiin niin valtuustosalissa kuin kahvipöydissäkin. Yhtenä kritiikin perusteena pidettiin sote-uudistusta. Kun sosiaali- ja terveysasiat siirtyvät maakunnille, jotkut valtuutetut hämmästelivät palkkioiden korottamista, vaikka valtuutettujen tehtävät vähenevät.

Toiseksi kritiikin perusteeksi tarjottiin koko maan heikkoa taloudellista tilannetta sekä sen pohjalta tehtyjä palkkaratkaisuja ja kilpailukykysopimusta. Kun kaupunki ja kaupunkilaiset kärvistelevät toimeentulonsa kanssa, osa valtuutetuista ei pitänyt hetkeä palkkioiden korotukselle sopivana.

Pormestarin palkka ennallaan

Pormestarin palkka pysyy uuden vaalikauden alettua ennallaan. Pormestarin kiinteä kokonaispalkka on 14 625 euroa kuukaudessa. Apulaispormestarien palkka nousee 6 511 eurosta 7 500 euroon kuukaudessa.

Apulaispormestarien palkan korottamista perustellaan sillä, että kaupungin hallinnon uudistamisen myötä heidän tehtäviensä määrä kasvaa. Kun apulaispormestarit aikaisemmin johtivat tilaajalautakuntia, jatkossa tilaaja-tuottaja -mallin purkamisen myötä heidän johtamansa lautakunnat vastaavat myös palvelujen tuottamisesta.

Valtuusto hyväksyi vihreiden Petri Siuron esittämän muutoksen. Siinä todetaan, että mikäli luottamushenkilö on esteen vuoksi poissa osan kokouksesta ja hänen sijaansa saapuu varajäsen, maksetaan kokouksesta tuleva palkkio heille puolitettuna.

Muutoksella estetään mahdollisuus, että valtuutettu ja varavaltuutettu taktikoisivat molemmille kokonaisen kokouspalkkion.

Näin päätettiin

Valtuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen jaoston kokouspalkkiot nousevat 180 eurosta 220 euroon. Lautakuntien ja niiden jaostojen kokouspalkkiot 150 eurosta 180 euroon. Johtokuntien ja toimikuntien kokouspalkkioita korotetaan 130 eurosta 180 euroon.

Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio nousee 6 000 eurosta 8 000 euroon. Valtuuston I varapuheenjohtajan, valtuuston II varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen I varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen II varapuheenjohtajan, tarkastuslautakunnan puheenjohtajan, lautakunnan jaoston puheenjohtajan ja johtokunnan puheenjohtajan vuosipalkkiota korotetaan 2000 eurosta 3000 euroon. Konsernijaoston puheenjohtajan vuosipalkkioksi tulee 5 000 euroa ja konsernijaoston varapuheenjohtajan vuosipalkkioksi 2 500 euroa.

Kaupunginhallituksen jäsenen vuosipalkkiota korotetaan 1 800 eurosta 2 500 euroon. Keskusvaalilautakunnan jäsenten palkkio toimituspäivältä nousee 160 eurosta 200 euroon. Vaalilautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan puheenjohtajan palkkio korotetaan 240 eurosta 260 euroon. Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan muun jäsenen palkkio korotetaan 140 eurosta 200 euroon.

Ansionmenetyskorvauksen enimmäismäärää nousee 25 eurosta 30 euroon tunnilta.

Ammatillinen koulutus puhutti

Ennenkuin valtuusto pääsi pohtimaan luottamushenkilöiden palkkoja ja palkkioita, se kävi koulutuspoliittisen keskustelun. Siinä kannettiin huolta ammatillisen koulutuksen tilasta. Keskustelu lähti liikkeelle, kun valtuusto käsitteli vuoden 2017 talousarvioon tehtäviä muutoksia. Ne merkitsivät supistuksia ammatilliseen koulutukseen. Valtuutettu Jukka Gustafsson (sd) luonnehti supistuksia poikkeuksellisen rajuiksi. Leikkausten perimmäinen syy on maan hallituksen tekemät leikkaukset valtionosuuksiin.

Useat valtuutetut, etenkin sosialidemokraatit, kantoivat huolta ammatillisen opetuksen tuntimäärien supistamisesta ja opetuksen resurssien leikkaamisesta. Taustalla oli huoli jo nyt nuorten varsin korkeasta työttömyysasteesta. Kun ammatillisen koulutuksen aikaisemmasta tasosta joudutaan tinkimään, se heikentää nuorten koulutusta ja näin ollen heidän sijoittumistaan työelämään.

Useammallakin suulla todettiin, että seuraavaa pormestariohjelmaa tehtäessä, koulutus pitäisi ottaa erityisen huomion kohteeksi. Ilman koulutusta ja koulutettuja kansalaisia moni katsoi Tampereen ja koko maankin nousun taloudellisesta kurimuksesta mahdottomaksi.

Keskustelua aiheesta

Moottoripyöräverosta suivaantunut entinen PS-vaikuttaja kuntavaaleihin – nyt SDP:n listoilta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Perussuomalaisista viime vuoden lopulla eronnut nokialainen valtuutettu Mika Laakso lähtee ehdokkaaksi kuntavaaleihin – nyt sosialidemokraattina. Asia varmistui maanantaina.

Nokian sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö ottaa ilomielin Laakson riveihinsä.

– On hienoa saada Mika Laakso mukaan demareiden ehdokaslistalle. Hän on osoittanut yhteistyökykynsä ja sitoutumisensa yhteiseen tekemiseen nokialaisten hyväksi vuosien aikana, Nokian Demarien kunnallistoimikunnan varapuheenjohtaja Arja Laitinen toteaa.

Laakso toimi yli kahdeksan vuotta Nokian kaupunginvaltuustossa perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtajana sekä kaksi vuotta Nokian kaupunginhallituksessa 2. varapuheenjohtajana. Hän oli myös perustamansa Nokian perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja sekä useita vuosia perussuomalaisten Pirkanmaan piirihallituksessa.

Mika Laakso totesi perussuomalaisista erotessaan olleensa usein puoluejohdon kanssa eri mieltä asioista, mutta silti puolustaneensa perussuomalaisia ajatuksia.

Kuppi meni niin sanotusti nurin perussuomalaisten venkoilusta moottoripyöräveron kanssa.

– Tähän vedän kuitenkin rajan. Moottoripyörät ja niihin liittyvä elämäntapa, veljeyden ja yhteenkuuluvuuden tunne, ovat minulle moninverroin tärkeämpiä kuin puoluepolitiikka, Laakso perusteli tuolloin Ylelle.