Turva – Hymy

Tampere on valmis ammatillisen koulutuksen uudistumiseen

Kuva: Kari Hulkko
Ammatillista koulutusta viedään entistä enemmän työpaikoille.

Ammatillisen koulutuksen uudistus on herättänyt koko maassa laajaa keskustelua. Uuden lainsäädännön mukaan koulutusta ollaan siirtämässä kasvavassa määrin työpaikoille.

Opettajat ovat reagoineet voimakkaasti työtuntiensa vähenemiseen ja tehtävien siirtämiseen ohjaajille. Moni muukin uudistuksen kohta on ollut kritiikin kohteena. Uudistuksen pelätään heikentävän ammatillisen koulutuksen tasoa.

Asiaan tarttui Tampereen kaupunginvaltuustossa valtuutettu Riitta Ollila (sd), joka teki asiasta valtuustokyselyn. Ollila sanoi pyrkivänsä kyselyllään selvittämään sen, miten Tampere on pystynyt valmistautumaan uuteen lainsäädäntöön.

Ollilaa kiinnosti muun muassa, miten Tampereen seudun ammattiopistossa (Tredu) on varauduttu koulutuksen siirtymiseen työpaikoille, mikä on oppilashuollon tilanne ja miten oppisopimuskoulutusta kehitetään?

Yhteistyöllä pitkät perinteet

Ollilan kysymykseen valtuuston viime kokouksessa vastannut apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki (vihr) totesi Tredulla ja yritysten yhteistyöllä olevan jo pitkät perinteet.

– Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista on kehitetty useilla eri työelämäprojekteilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla on työpaikalla tapahtuvan ohjauksen aluevastuumalli. Liiketaloudessa sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla on tarjolla mahdollisuus suorittaa tutkinnon osia työelämässä siten, että opettaja on mukana työpaikalla.

– Tredun Santalahdentien toimipiste on osa Tampereen kaupungin hyvinvointikeskusta. Hiedanrantaan on muodostumassa monialainen oppimisympäristö, jossa tutkinnon osia ja kokonaisia tutkintoja voidaan suorittaa työelämässä aivan uudenlaisessa kaupunkiympäristössä. Tampere-Pirkkalan lentokentällä on käynnistymässä monialainen yhteistyö Finnavian kanssa, Heinämäki kertoi.

Organisaatiota kehitetty

Treduun on perustettu Työelämäpalvelut -vastuualue, jonka tehtävänä on tukea ja koordinoida työelämäyhteistyötä. Samassa yhteydessä on perustettu yrityskoordinaattorien tehtävä eri toimipisteisiin. Tredulla on yrittäjyyskasvatus- ja yritystoimintapalvelujen kumppanuussopimus Ylöjärven, Oriveden, Nokian, Lempäälän, Kangasalan ja Virtain kanssa. Sopimuksella junaillaan Tredun ja kaupunkiseudun yritysten, yrittäjäjärjestöjen sekä muiden toimijoiden yhteistyötä.

Heinämäen mukaan vastaavaa toimintaa hoidetaan Tampereella myös kaksivuotisen projektin puitteissa. Sen tavoitteena on kehittää paitsi Tredun työelämä- ja yritysyhteistyötä myös Tredun palveluiden myyntiä. Lisäksi Treduun on perustettu työssäoppimisesta vastaavan koulutuspäällikön määräaikainen toimi.

Lukuvuonna 2017–2018 oppilaitoksessa työskentelee kymmenen työelämäpedagogiikan kehittäjää, TEP-mentoria. He ovat opettajia, joiden tehtävänä on tukea ja auttaa opettajakollegoja ja työelämän toimijoita. TEP -mentorit ovat linkki koulutusalan, työelämäpalvelujen ja muiden toimijoiden välillä.

Tredu varmistaa työpaikoilla tapahtuvaa ohjausta ja opetusta muun muassa uudistetulla työpaikkaohjaajien koulutuksella ja ohjaajille tarkoitetulla Ohjaan.fi -palvelulla,

Opettajien työllisyys ennallaan

Heinämäen mukaan oppimisen laajentuminen työpaikoille ei vaikuta opettajien työllisyyteen. Opettajien pedagogista osaamista työpaikoilla tarvitaan edelleen, joskin opettajien tehtäväkuva tulee muuttumaan.

– Sen sijaan ammatillisen koulutuksen rahoituksen voimakkaat leikkaukset johtavat myös Tredussa erittäin kriittiseen henkilöstöresurssien tarkasteluun. Se heijastuu myös opettajiin. Toisaalta oppimisympäristöjen laajentuminen työpaikoille vähentää Tredun omien tilojen tarvetta, jolloin tilakustannuksista voitaisiin siirtää varoja henkilöstö-menoihin.

Opiskelijan henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa laadittaessa arvioidaan erityisen tuen tarve ja suunnitellaan opiskelijan opinnoissaan tarvitsemat tukitoimet. Tredussa varmistetaan erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan palvelut ja ehkäistään opintojen keskeyttämistä ja syrjäytymistä monin eri tavoin.

­- Pirkanmaalla on kuitenkin nuoria ja nuoria aikuisia, joilla on sosiaalisen toimintakyvyn puutteita, käytös- ja keskittymishäiriöitä sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia. Näille nuorille ei ole tarjolla riittävästi kuntouttavia sosiaali- ja terveyspalveluita.

Uusi lainsäädäntö mahdollistaa oppisopimuksen entistä joustavamman käytön. Tredussa on Heinämäen mukaan hyvät valmiudet uuden lainsäädännön mukaiseen toimintaan, sillä oppilaitoksessa kehitetyllä oppisopimuspolulla on jo saatu hyviä tuloksia.

Ammatillinen toisen asteen tutkinto sisältää jatko-opintokelpoisuuden, mutta opiskelijan on mahdollista täydentää jatko-opintovalmiuksiaan esimerkiksi valitsemalla yo-tutkintoon valmentavan opintopolun.

Keskustelua aiheesta

Inna Rokosa esittää mielenterveysambulanssia Tampereelle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Varsinais-Suomessa on hyviä kokemuksia mielenterveysambulanssista.

Kaupunginvaltuutettu Inna Rokosa (sd.) teki maanantaina Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen mielenterveysambulanssin hankkimiseksi Tampereelle.

– Tiedetään, että mitä nopeammin niin fyysisesti kuin psyykkisestikin sairastunut ihminen saa tarvitsemaansa apua ja tukea, sitä vähemmän ongelmat ehtivät vakavoitua. Tällöin myös niiden hoitaminen on vähemmän kivuliasta. Tämän lisäksi esimerkiksi itsemurhavaarassa oleva ihminen tarvitsee apua välittömästi. Mielenterveysambulanssi vastaisi tähän tarpeeseen, Rokosa perustelee.

Tampereen alueella toimiva mielenterveysambulanssi tarjoaisi Rokosan mukaan apua akuutteihin mielenterveysongelmiin. Ambulanssin voisi hälyttää paikalle sairastunut itse, hänen omaisensa, ammattilainen tai kuka tahansa sivullinen. Ambulanssi näyttäisi ulospäin tavalliselta ambulanssilta, jotta psyykkisesti sairastuneen leimautuminen voitaisiin mahdollisimman pitkälle välttää.

Varsinais-Suomessa hyviä kokemuksia

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on Rokosan mukaan kolmivuotisen pilotin jälkeen vakiinnutettu lasten mielenterveysambulanssin toiminta pysyvästi. Tarkoituksena on, että hoitojaksot osastoilla vähenisivät, ja lapsi saisi avun siellä, missä hän asuu ja elää.

– Tukholmassa taas on vakiinnutettu kaksivuotisen hankkeen myötä psykiatrinen ambulanssi tulosten ollessa erittäin positiivisia. Tukholman psykiatrisen ambulanssin tavoitteena on ehkäistä itsemurhia ja päästä tekemään psyykkinen arvio suoraan paikan päälle. Ambulanssin henkilökuntaan kuuluu kaksi psykiatrista erikoissairaanhoitajaa ja ensihoitaja. Joskus apuna tarvitaan myös poliisia.

– Psykiatrisen ambulanssin vastuulla on Tukholman läänin 2,3 miljoonaa asukasta. Sen toiminta maksaa hieman yli 600 000 euroa vuodessa. Tukholman malli vähentää tavallisissa ambulansseissa ja psykiatrisilla poliklinikoilla tapahtuvaa työtä. Tukholmassa poliklinikkakäynti maksaa usein enemmän kuin psykiatrisen ambulanssin tarjoama apu, Rokosa jatkaa.

Tukholmassa noin kolmannes itsemurhavaarassa olleista ihmisistä voidaan jättää psykiatrisen ambulanssikäynnin jälkeen kotiin. Yksikään heistä ei ole tehnyt itsemurhaa kuukauden sisällä käynnistä.

Suomessa tehtiin yhteensä 731 itsemurhaa vuonna 2015. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan yhden itsemurhan hinta on lähes kaksi miljoonaa euroa. Kaikista tärkein tavoite on aloitteen tekijän mukaan inhimillisen kärsimyksen ja tuskan vähentäminen sekä yhä useamman elämän pelastaminen.

Rokosa esittää aloitteessaan, että Tampereen kaupunki perustaa yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa mielenterveysambulanssin kolmen vuoden pilottijakson ajaksi.

– Edelleen esitän, että mikäli pilottijakson aikana saadut tulokset ovat positiivisia, mielenterveysambulanssin toiminta vakiinnutetaan.

Keskustelua aiheesta

Tuula Haatainen hämmästeli Tampereen Työväen Teatterin pudottamista pois päänäyttämöiden joukosta

Kansanedustaja Jukka Gustafsson, emeritusrauhantutkija Unto Vesa, presidenttiehdokas Tuula Haatainen, pormestari Lauri Lyly, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, puoluesihteeri Antton Rönnholm ja Tampereen sos. dem. kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen kuuntelivat salin täyttäneen yleisön kera Ahti Jokista, Ilmo Korhosta ja Vesa Tuomea.

– Sivistys on ihmiseksi tulemista. Näin kirjoittaa filosofi Eero Ojanen julkaisussaan nimeltä ”Onko meillä malttia sivistykseen?”

Ojasta siteeraten aloitti puheenvuoronsa SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen perjantai-iltana Tampereella Työväenmuseo Werstalla pidetyssä Rauhanjuhlassa.

– Sivistykseen kuuluu tietoinen pyrkimys luoda nimenomaan kulttuuria ja vieläpä tiettyjen päämäärien mukaista kulttuuria, hän jatkoi.

Haatainen kertoi pohtineensa asiaa, kun kuuli, että Tampereen Työväen Teatteri ollaan pudottamassa pois kansallisten päänäyttämöiden joukosta. Haatainen tietää, että kahden miljoonan leikkaus teatterin budjetista merkitsee päänäyttämön sulkemista.

– Suomen sisällissodasta tulee kuluneeksi sata vuotta. Tampere oli vuosisata sitten tuon surullisen tapahtuman keskellä – päänäyttämönä. Jo siksi valtionosuustyöryhmän uudistamista miettivän työryhmän esitys on käsittämätön.

– Se osoittaa, kuinka tärkeätä on ymmärtää historiaa. Toivon, että tämä asia ei etene esityksen mukaiseen päätökseen.

Ilmaston muutos otettava vakavasti

Haatainen sanoi puhuneensa vaalikampanjansa aikana laajasta turvallisuudesta, jota uhkaavat muun muassa ilmastonmuutos sekä yhteiskunnan jäseniä eriarvoiseen asemaan saattava kehitys.

– Ilmastonmuutoksen estämiseen meillä on keinoja, jotka kaikkien valtioiden johtajien on otettava vakavasti. Suomen on oltava kokoaan suurempi toimija kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

Haatainen kertoi, että Afrikan väkiluku kaksinkertaistuu kolmessakymmenessä vuodessa 2,5 miljardiin ihmiseen. Heistä puolet on alle 25-vuotiaita.

– Kun ihmisillä ei ole puhdasta vettä eikä ruokaa, ei työtä, ei mahdollisuutta kouluttautua, he lähtevät liikkeelle. Rajojen sulkeminen ei auta. Meidän täytyy puuttua syihin, jotka mainitunlaiseen kehitykseen vaikuttavat.

Haataisen mielestä EU:n on oltava johtava voima yhteiskunnallisen vakauden luomisessa ja edistämisessä.

– On panostettava niin ruuan tuotantoon, puhtaasen veteen kuin koulutukseenkin. Etenkin naisten ja tyttöjen osaamiseen on sijoitettava.

Haatainen tervehti pirkanmaalaisia

Presidenttiehdokkas Tuula Haatainen, puolueen puheenjohtaja Antti Rinne ja puoluesihteeri Antton Rönnholm vierailivat perjantaina Pirkanmaalla. Puolenpäivän aikaan he olivat Sastamalassa kaupungin torilla ja iltapäivällä Nokialla.

Illansuussa ennen Rauhanjuhlaa Haatainen ja SDP:n johto olivat tavattavissa SDP:n vaalimökillä Tampereen Keskustorilla. Rauhanjuhlan jälkeen Haatainen poikkesi Demarinuorten vohvelikahveilla Tuula Haataisen vaalikahvilassa. Kahvila löytyy osoitteesta Kauppakatu 3. Kahvila on auki iltapäivisin kello 14.00 lähtien. Kaikki vieraat ovat tervetulleita.

Keskustelua aiheesta

Rauhantutkija Unto Vesa: Tuula Haatainen on perehtynyt vuosikymmeniä aseidenriisuntaan, turvallisuus- ja rauhanpolitiikkaan

Rauhantutkija Unto Vesa tietää Tuula Haataisen olleen mukana kansainvälisen politiikan pyörteissä jo vuosikymmeniä nuoruudestaan huolimatta.

Presidenttiehdokas Tuula Haataisen Rauhanjuhlassa perjantaina puhunut rauhantutkija Unto Vesa hämmästeli median SDP:n presidenttiehdokkaasta luomaa kuvaa. Media on Vesan mielestä keskittynyt yksipuolisesti Haataisen työkokemukseen muun muassa sosiaali- ja terveys- sekä opetus- ja koulutusasioiden asiantuntijana. Vaikka mainituista kokemuksista, joita harva yksilö kykenee elämänsä aikana hankkimaan, ei pitäisi presidentinkään tehtävissä olla mitään haittaa, jotakin on silti unohtunut.

– Minulla oli ilo ja kunnia tutustua Tuulaan kolmekymmentä vuotta sitten, New Yorkissa YK:ssa. Tuula oli Suomen valtuuskunnan jäsen YK:n aseidenriisunnan erityisistunnossa. Pari vuotta myöhemmin hän oli jäsen Suomen YK-valtuuskunnassa. Lisäksi hän on toiminut vuosien ajan Suomen YK-liiton johtotehtävissä.

Vesan mukaan Haataisen näkemykset turvallisuus- ja rauhanpoliittisista kysymyksistä ovat usean vuosikymmenen omakohtaisen työn, perehtymisen ja osallistumisen lujittamalla vankalla pohjalla.

– Tuo aikaperspektiivikin kertoo meille sen, että kun hän puhuu YK:n merkityksestä, ihmiskuntapolitiikasta, kehityksestä, ympäristökysymyksistä ja ihmisoikeuksista, hän puhuu niistä asiantuntemuksella ja – nuoresta iästään huolimatta – jo vuosikymmenien kokemuksella.

Syytä korostaa

Unto Vesan mielestä edellä mainittuja Haataisen presidentin tehtäviin pätevöittäviä tehtäviä ja kokemuksia on syytä korostaa, koska mediassa on luotu kuvaa, jonka mukaan Haatainen ei tuntisi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvia asioita.

– Tuula Haatainen on ollut jo varhain etujoukoissa toimimassa paremman maailman puolesta: YK:ssa, EU:ssa, Sosialistisessa internationaalissa, Pojoismaiden neuvostossa, kansanedustajana, ministerinä ja kansalaisjärjestöaktiivina.

Keskustelua aiheesta

Pormestari Lauri Lyly: Ylen vaalikonekin vahvisti valintani – Tuula!

Tampereen kaupungin tervehdyksen presidenttiehdokas Tuula Haataisen Rauhanjuhlaan toi pormestari Lauri Lyly (kuvassa keskellä). Mukana juhlassa olivat myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne (vas) ja puoluesihteeri Antton Rönnholm.

Tampereen kaupungin tervehdyksen SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haataisen Rauhanjuhlaan toi pormestari Lauri Lyly. Pormestari kertoi halunneensa  kokeilla, oliko Ylen vaalikone samaa mieltä hänen omasta ehdokasvalinnastaan presidentiksi.

– Tuloksena oli 98 prosenttisesti Tuula.

Lylyn mukaan Suomi on yhteiskunta, josta oikeudenmukaisella tulonjaolla ja tasa-arvoa lisäämällä on rakennettu maailman vakain maa.

– Eriarvoisuus ja epäoikeudenmukaisuus ovat rauhan vastakohdan siemeniä, Lyly totesi tervehdyksessään.

Yksisilmäisyydelle ei Lylyn mukaan ole sijaa moniarvoisessa, tasa-arvoa, demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta vaalivassa yhteiskunnassa. Sen sijaan yksituumaisuuden soisi hänen mukaansa kasvavan.

– Yksituumaisuus merkitsee ennen kaikkea yhteistä tahtoa ja yhdessä valitun päämäärän tavoittelua. Hajaannuksen ja kahtiajaon sijasta meidän tulisi globaalissa kilpailutilanteessa etsiä yhteisiä vahvuuksiamme. Keskittyä olemaan paras meidän ydinalueillamme: Koulutuksessa, sosiaalipolitiikassa, tasa-arvossa, teknologian soveltamisessa, bioteollisuudessa ja sopimisen kulttuurissa.

Alle kolmekymppisiä syrjäytyneitä 69 000

Lylyn mukaan epätasa-arvo on osa nykyistäkin Suomea. Suomessa on arvioiden mukaan 69 000 alle 30-vuotiasta syrjäytynyttä nuorta. Syrjäytyminen ja eriarvoistuminen lisääntyvät ja periytyvät.

– Työttömien lapsilla on suurempi todennäköisyys joutua aikuisina itsekin työttömiksi. Korkeakoulututkinto ei enää takaa varmaa ja pysyvää työpaikkaa. Jo toisen asteen opintojen kustannukset ovat osalle nuoria este opiskella ja jatkaa opintoja.

– Uudesta sukupolvesta ei enää automaattisesti tule edellistä koulutetumpaa. Yhteiskuntaluokasta toiseen nouseminen on vaikeutunut. Tähän ongelmaan on puututtava ja se on ratkaistava.

Turvaverkot luovat vapautta

Lylyn mukaan epäoikeudenmukaisuuden kitkeminen on sosialidemokraattien tehtävä.

– Jokaisella ihmisellä on oltava vapaus kasvaa taitojensa ja kykyjensä mittoihin. Hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkkojen varassa ihmisillä on oltava mahdollisuus kouluttautua ja päästä osaksi yhteiskuntaa. Saada vapaus elää hyvää elämää.

Vapauksia ei Lylyn mukaan ole saatu. Niitä on vaadittu. Niistä on neuvoteltu.

– Oikeus päivähoitoon ei ole syntynyt itsestään. Lakia kahdeksantunnin työpäivästä on taannoin jouduttu vaatimaan kaduilla. Asioista on neuvoteltu. Tahto ja halu etsiä kompromisseja ovat edistäneet myös rauhaa.

– Me haluamme rakentaa vakaata hvyinvointiyhteiskuntaa.

Keskustelua aiheesta

VOS-työryhmän rahoitusleikkuri osuu vain Tampereen Työväen Teatteriin

Kuva: Ismo Alhoniemi
Kulttuurin valtionosuustyöryhmän mielestä Tampereen Työväen Teatterin kansallisnäyttämön asema tulisi poistaa.

Kulttuurin valtionosuustyöryhmä esittää opetusministeriölle, että Tampereen Työväen Teatterin kansallisnäyttämön asema tulisi poistaa. Tämä tarkoittaisi kahden miljoonan euron leikkausta teatterin budjettiin. Muiden kansallisnäyttämön asemassa olevien teattereiden asemaan tai rahoitukseen ei esityksessä puututa.

– Onko tarkoitus, että teatteripääkaupunki Tampere ja TTT toimivat VOS-uudistuksen ainoina rahoittajina? Ehdotus pudottaisi tamperelaisen puheteatterin rahoitusta kaikkiaan 24 prosenttia. TTT:lle se tarkoittaa 20 prosentin leikkausta koko vuosibudjettiin. Ehdotus vaarantaa TTT:n toiminnan, erityisesti Suuren näyttämön osalta, ja Tampereen aseman maamme teatteripääkaupunkina, teatterinjohtaja Maarit Pyökäri hämmästelee esitystä TTT:n asiaa koskevassa tiedotteessa.

TTT on Suomen kolmanneksi suurin teatteri ja suurin teatteri pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ehdotuksessa puututaan erityisesti maakuntien esittävän taiteen mahdollisuuksiin.

– Ehdotus on aluepoliittinen katastrofi ja ristiriidassa työryhmän omien periaatteiden kanssa. Työryhmän yksi teeseistä oli nimenomaan taiteen alueellinen saavutettavuus. Miten tämä toteutuu, jos leikkaukset kohdistuvat siihen ainoaan kansallisnäyttämöön, joka toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella, Pyökäri kysyy.

Ehdotus ei ole yksimielinen

Pyökari muistuttaa, että työryhmän ehdotus ei ollut yksimielinen ja leikkauksen vaikutukset näyttävät jääneen kokonaan selvittämättä. Asian jatkovalmistelussa tulisi perehtyä tarkemmin teatterin toimintaan ja sen tehokkuuteen.

– Olemme valtion erityistukea nauttivista kansallisnäyttämöistä kustannustehokkain. TTT:n pääsylippua tuettiin vuonna 2016 noin 54 eurolla, kun vastaava luku oli Kansallisteatterissa 60 euroa, Svenska Teaternissa 123 euroa ja Kansallisoopperassa 184 euroa.

Tampereen Työväen Teatteria voi pitää Pirkanmaan suurimpana kulttuurilaitoksena. Katsojia teatterissa on vuosittain noin 145 000. Teatteri tuottaa matkailutuloa Tampereelle noin 3-4 miljoonaa. Se on myös huomattava työllistäjä. Teatterissa työskentelee vuosittain liki 400 työntekijää. Teatterilla on myös erittäin laaja yhteistyöverkosto.

Keskustelua aiheesta