Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Uutiset

Tampere turvaa kaupunkilaisten palvelut veroprosenttia korottamalla

Kari Hulkko
Pormestari Lyly esitteli maanantaina Tampereen ensi vuoden talousarvion.

Pormestari Lauri Lyly (sd.) ehdottaa Tampereen kaupungin kunnallisveron korottamista ensi vuodeksi  19,75 prosentista 20,50 prosentiin. Lyly esitteli ehdotuksensa Tampereen kaupungin ensi vuoden talousarvioksi maananatina 21. lokakuuta. Tampereen kaupunginvaltuusto, joka talousarvion hyväksyy, käsittelee asiaa 18. marrakuuta.

Heikki Näreikkö

Suomen talouden kohtuullisesta kehityksestä huolimatta Tampereen valtakunnan tasoa suurempi työttömyys ja hyvät palvelut ovat johtaneet Tampereella kaupungin talouden alijäämäisyyteen. Pormestari Lylyn pormestariohjlmelmaan on sisältynyt kaupungin talouden tasapainottaminen vaalikauden aikana.

– Olemme tällä valtuustokaudella toteuttaneet jo 60 miljoonan euron talouden tasapainottamisohjelman, jonka tavoitteet saavutetaan. Verrattuna kunnallisveroon summa vastaa 1,5 prosenttiyksikköä. Koska tämäkään ei riitä, olemme tilanteessa, jossa on turvauduttava kunnallisveron nostamiseen.

– Korotus, 0,75 prosenttia kasvattaa kaupungin verotuloja noin 30 miljoonalla eurolla. Keskituloiselle veronmaksajalle, joka ansaitsee noin 2 900 euroa kuukaudessa, korotus tarkoittaa noin 18 euroa kuukaudessa, Lyly arvioi.

Tampereen kaupungin kuten muidenkin maan suurimpien kaupunkien talouden tasapainottamiseksi on tehty monia toimia, joilla päämäärään ei kuitenkaa ole päästy. Kaupunkilaisten palveluista aiheutuneet menot ovat kasvaneet kaupungin tuloja suuremmiksi. Vaihtoehtona veroprosentin korottamiselle olisi ollut palveluiden karsiminen tai taksojen korottaminen.

Ennen esitystä veroprosentin korottamisesta, kaupunki on pormestarin johdolla kääntänyt kaikki kivet säästöjen löytämiseksi.

Veroprosentin nostamista vastustavat uskovat toimenpiteen hyötyjen katoavan parissa vuodessa ”turhuuteen”. Jotta veroprosentin korottammisesta kertyneet tulot riittäisivät jatkossakin, pormestari käynnistää budjettiesitykseen liittyen kymmenkohtaisen ohjelman. Ohjelmalla haetaan muun muassa keinoja leikata palvelujen kustannuksia sekä sitä kautta menojen kasvua.

Matala talouskasvu huomioitu

Tampereen kaupungin ensi vuoden talousarviota on valmisteltu matalaan talouskasvuun varautuen.

– Kahdeksan alijäämäisen vuoden jälkeen emme voi enää tehdä valmiiksi miinukselle menevää talousarviota, Lyly sanoo.

Pormestari painottaa, että verojen korotus ei ole missään olosuhteissa riittävä ratkaisu. Lisäksi tavoitteena on hidastaa kaupungin nettomenojen kasvu tulojen mahdollistamalle tasolle. Tämä tarkoittaa enintään noin kolmen prosentin nettomenojen vuosikasvua vuosina 2021–2023.

Talouden pysyvämmän tasapainon saavuttamiseksi Tampereella keskitytään palvelujen määrän ja laadun arviointiin kaikissa kaupungin palveluissa. Talous-, tuottavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa jatketaan ja syvennetään niin, että palvelualueittain voidaan seurata tuottavuuden kehitystä ja tunnistaa olennaiset tekijät.

– Tavoitteenamme on varmistaa, että menojen kasvua saadaan hidastetuksi monilla eri toimenpiteillä. Näitä ovat muun muassa erikoissairaanhoidon menojen hillitseminen, hankintojen ja tilojenkäytön tehostaminen sekä kaikilla organisaation tasoilla tulokselliseen johtamiseen keskittyminen, Lyly kertoo.

Ensi vuonna kaupungin nettomenojen arvioidaan kasvavan kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna 4,5 prosenttia eli 55 miljoonaa euroa. Ilman maankäyttösopimuskorvausten ja pysyvien vastaavien myyntivoittojen alenemista nettomenojen kasvu olisi 3,4 prosenttia.

Palvelutarpeen kasvun lisäksi tulevaisuudessa menoja kasvattavat hallituksen päätökset, jotka lisäävät kuntien tehtäviä kohdentamalla merkittäviä lisäpanostuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä koulutukseen. Keskeisiä toimia ovat muun muassa oppivelvollisuuden pidentäminen, vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen kasvattaminen ja peruspalvelujen saatavuuden parantaminen.

– Tampereen talouden kireä tilanne on samassa linjassa muiden suurten kaupunkien joukossa. Tähän tilanteeseen sopii erittäin huonosti hallituksen kaavailemat kunnille annettavat uudet tehtävät ja velvoitteet, konsernijohtaja Juha Yli-Rajala sanoo.

Hän toteaa, että kaupungistumiskehitykseen vastaaminen, globaali kilpailu yksityisistä investoinneista ja osaajista edellyttävät Tampereelta rohkeutta ja ennakoivia päätöksiä investointien toteuttamisessa.

– Tampereen investoinnit ovat viime vuosina olleet mittavia. On hyvä muistaa, etteivät investoinnit ole pois palvelujen rahoittamisesta, vaan ne ovat olennainen edellytys kaupungin tulopohjan varmistamisessa ja laajentamisessa, painottaa Yli-Rajala.

Turvaa lapsille

Vuonna 2020 asukaskohtaisen lainamäärän arvioidaan nousevan noin 3 700 euroon. Lainamäärän ennakoidaan kasvavan kuluvasta vuodesta 110 miljoonalla eurolla. Taloussuunnitelmakaudella lainamäärän kasvua kyetään hidastamaan, mutta korkea investointitaso kasvattaa sitä.

– Vahvistuva vuosikate kuitenkin pienentää tarvetta kasvattaa kaupungin lainamäärää. Lisäksi lainan kasvua hillitään myös myymällä strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta, toteuttamalla palvelutuotantoon rakenteellisia muutoksia ja pitämällä toimintamenojen kasvu maltillisena, Yli-Rajala kertoo.

Tampereen kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut ulkoiset nettoinvestointimenot ovat ensi vuonna 200,2 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta on 85,4 miljoonaa euroa negatiivinen. Tampereen kuten muidenkin suurten kaupunkien investointitaso pysyy lähivuosina korkeana ja sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntarve jatkaa väestön ikääntymisen vuoksi kasvuaan.

Talonrakennusinvestoinneissa on uudis- ja lisärakennusten osuus 39 miljoonaa euroa ja korjaushankkeiden osuus 31 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen talonrakennusinvestoinnit ovat yhteensä 39 miljoonaa euroa.

– Haluamme rakentaa lapsille turvalliset, terveelliset ja laadukkaat oppimisympäristöt, Lyly sanoo.

Kaupungissa tapahtuu

Vuonna 2020 suurimmat kaupungin investointimenot ovat asunto- ja kiinteistölautakunnan noin 70 miljoonan euron talonrakennusinvestoinnit, yhdyskuntalautakunnan 46 miljoonan euron perusinvestoinnit ja Tampereen Vesi Liikelaitoksen 26 miljoonan euron investoinnit.

Yhdyskuntalautakunnan budjetin investoinnit kohdistuvat pääosin uudisrakentamiseen, katujen ja jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden parantamiseen sekä raitiotien rinnakkaishankkeiden toteutukseen.

Raitiotien kehitysohjelman painopisteitä ovat osan 2 rakentamispäätökseen tähtäävä suunnittelu, jatkolinjojen seudullinen yleissuunnittelu ja osan 1 käyttöönoton tukeminen. Tavoitteena on, että valtuustolla on päätöksentekovalmius osan 2 rakentamisesta lokakuussa 2020.

Viiden tähden keskustan ja Hiedanrannan kehitysohjelmien investointeihin on budjetoitu yhteensä lähes 22 miljoonaa euroa. Hiedanrannan kehitysohjelman investoinnit kohdistuvat vuonna 2020 vesistötäyttöön, pilaantuneen maan puhdistamiseen ja rakennusten perusparannukseen. Merkittävimmät suunnittelukohteet ovat alueen ensimmäiset asemakaavat valmistuneen yleissuunnitelman pohjalta.

Elinvoima- ja kasvupalveluallianssin kehitysohjelmalla jatketaan vaikuttavan työllisyydenhoidon mallin kehittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä. Työllisyys- ja kasvupalvelujen kehittämisen kärjessä ovat osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen sekä alueen kasvu ja kilpailukyky.

Uutta Tampereen vuoden 2020 talousarviossa on ns. ilmastobudjetin osio. Sen avulla Tampere ensimmäisenä Suomessa tuo näkyväksi ilmastonmuutoksen hillinnän kaupungin toiminnassa ja seuraa toimenpiteiden riittävyyttä. Tampere on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Tampereen kaupungin vuoden 2020 talousarvio lukuina:

Asukasluku 31.12.2020: 242 600

Tuloveroprosentti: 20,50 prosenttia

Toimintakatteen muutos: 4,5 prosenttia

Verorahoituksen muutos: 8,2 prosenttia

Vuosikate: 112,9 miljoonaa euroa

Tulos: 0 euroa

Investoinnit yhteensä (netto) 200,2 miljoonaa euroa

Lainamäärä per asukas: 3711 euroa

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Päätoimittajalta
25.6.2020
Tapaus Mäenpää: Puheet on nyt pidetty, on aika painaa nappia – historia kyllä muistaa, kuinka kansanedustajat perjantaina äänestävät
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE