Suomen talouden kohtuullisesta kehityksestä huolimatta Tampereen valtakunnan tasoa suurempi työttömyys ja hyvät palvelut ovat johtaneet Tampereella kaupungin talouden alijäämäisyyteen. Pormestari Lylyn pormestariohjlmelmaan on sisältynyt kaupungin talouden tasapainottaminen vaalikauden aikana.

– Olemme tällä valtuustokaudella toteuttaneet jo 60 miljoonan euron talouden tasapainottamisohjelman, jonka tavoitteet saavutetaan. Verrattuna kunnallisveroon summa vastaa 1,5 prosenttiyksikköä. Koska tämäkään ei riitä, olemme tilanteessa, jossa on turvauduttava kunnallisveron nostamiseen.

– Korotus, 0,75 prosenttia kasvattaa kaupungin verotuloja noin 30 miljoonalla eurolla. Keskituloiselle veronmaksajalle, joka ansaitsee noin 2 900 euroa kuukaudessa, korotus tarkoittaa noin 18 euroa kuukaudessa, Lyly arvioi.

Ennen esitystä veroprosentin korottamisesta, kaupunki on pormestarin johdolla kääntänyt kaikki kivet säästöjen löytämiseksi.

Matala talouskasvu huomioitu

Tampereen kaupungin ensi vuoden talousarviota on valmisteltu matalaan talouskasvuun varautuen.

– Kahdeksan alijäämäisen vuoden jälkeen emme voi enää tehdä valmiiksi miinukselle menevää talousarviota, Lyly sanoo.

Pormestari painottaa, että verojen korotus ei ole missään olosuhteissa riittävä ratkaisu. Lisäksi tavoitteena on hidastaa kaupungin nettomenojen kasvu tulojen mahdollistamalle tasolle. Tämä tarkoittaa enintään noin kolmen prosentin nettomenojen vuosikasvua vuosina 2021–2023.

Talouden pysyvämmän tasapainon saavuttamiseksi Tampereella keskitytään palvelujen määrän ja laadun arviointiin kaikissa kaupungin palveluissa. Talous-, tuottavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa jatketaan ja syvennetään niin, että palvelualueittain voidaan seurata tuottavuuden kehitystä ja tunnistaa olennaiset tekijät.

– Tavoitteenamme on varmistaa, että menojen kasvua saadaan hidastetuksi monilla eri toimenpiteillä. Näitä ovat muun muassa erikoissairaanhoidon menojen hillitseminen, hankintojen ja tilojenkäytön tehostaminen sekä kaikilla organisaation tasoilla tulokselliseen johtamiseen keskittyminen, Lyly kertoo.

Ensi vuonna kaupungin nettomenojen arvioidaan kasvavan kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna 4,5 prosenttia eli 55 miljoonaa euroa. Ilman maankäyttösopimuskorvausten ja pysyvien vastaavien myyntivoittojen alenemista nettomenojen kasvu olisi 3,4 prosenttia.

Palvelutarpeen kasvun lisäksi tulevaisuudessa menoja kasvattavat hallituksen päätökset, jotka lisäävät kuntien tehtäviä kohdentamalla merkittäviä lisäpanostuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä koulutukseen. Keskeisiä toimia ovat muun muassa oppivelvollisuuden pidentäminen, vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen kasvattaminen ja peruspalvelujen saatavuuden parantaminen.

– Tampereen talouden kireä tilanne on samassa linjassa muiden suurten kaupunkien joukossa. Tähän tilanteeseen sopii erittäin huonosti hallituksen kaavailemat kunnille annettavat uudet tehtävät ja velvoitteet, konsernijohtaja Juha Yli-Rajala sanoo.

Hän toteaa, että kaupungistumiskehitykseen vastaaminen, globaali kilpailu yksityisistä investoinneista ja osaajista edellyttävät Tampereelta rohkeutta ja ennakoivia päätöksiä investointien toteuttamisessa.

– Tampereen investoinnit ovat viime vuosina olleet mittavia. On hyvä muistaa, etteivät investoinnit ole pois palvelujen rahoittamisesta, vaan ne ovat olennainen edellytys kaupungin tulopohjan varmistamisessa ja laajentamisessa, painottaa Yli-Rajala.

Turvaa lapsille

Vuonna 2020 asukaskohtaisen lainamäärän arvioidaan nousevan noin 3 700 euroon. Lainamäärän ennakoidaan kasvavan kuluvasta vuodesta 110 miljoonalla eurolla. Taloussuunnitelmakaudella lainamäärän kasvua kyetään hidastamaan, mutta korkea investointitaso kasvattaa sitä.

– Vahvistuva vuosikate kuitenkin pienentää tarvetta kasvattaa kaupungin lainamäärää. Lisäksi lainan kasvua hillitään myös myymällä strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta, toteuttamalla palvelutuotantoon rakenteellisia muutoksia ja pitämällä toimintamenojen kasvu maltillisena, Yli-Rajala kertoo.

Tampereen kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut ulkoiset nettoinvestointimenot ovat ensi vuonna 200,2 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta on 85,4 miljoonaa euroa negatiivinen. Tampereen kuten muidenkin suurten kaupunkien investointitaso pysyy lähivuosina korkeana ja sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntarve jatkaa väestön ikääntymisen vuoksi kasvuaan.

Talonrakennusinvestoinneissa on uudis- ja lisärakennusten osuus 39 miljoonaa euroa ja korjaushankkeiden osuus 31 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen talonrakennusinvestoinnit ovat yhteensä 39 miljoonaa euroa.

– Haluamme rakentaa lapsille turvalliset, terveelliset ja laadukkaat oppimisympäristöt, Lyly sanoo.

Kaupungissa tapahtuu

Vuonna 2020 suurimmat kaupungin investointimenot ovat asunto- ja kiinteistölautakunnan noin 70 miljoonan euron talonrakennusinvestoinnit, yhdyskuntalautakunnan 46 miljoonan euron perusinvestoinnit ja Tampereen Vesi Liikelaitoksen 26 miljoonan euron investoinnit.

Yhdyskuntalautakunnan budjetin investoinnit kohdistuvat pääosin uudisrakentamiseen, katujen ja jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden parantamiseen sekä raitiotien rinnakkaishankkeiden toteutukseen.

Raitiotien kehitysohjelman painopisteitä ovat osan 2 rakentamispäätökseen tähtäävä suunnittelu, jatkolinjojen seudullinen yleissuunnittelu ja osan 1 käyttöönoton tukeminen. Tavoitteena on, että valtuustolla on päätöksentekovalmius osan 2 rakentamisesta lokakuussa 2020.

Viiden tähden keskustan ja Hiedanrannan kehitysohjelmien investointeihin on budjetoitu yhteensä lähes 22 miljoonaa euroa. Hiedanrannan kehitysohjelman investoinnit kohdistuvat vuonna 2020 vesistötäyttöön, pilaantuneen maan puhdistamiseen ja rakennusten perusparannukseen. Merkittävimmät suunnittelukohteet ovat alueen ensimmäiset asemakaavat valmistuneen yleissuunnitelman pohjalta.

Elinvoima- ja kasvupalveluallianssin kehitysohjelmalla jatketaan vaikuttavan työllisyydenhoidon mallin kehittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä. Työllisyys- ja kasvupalvelujen kehittämisen kärjessä ovat osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen sekä alueen kasvu ja kilpailukyky.

Uutta Tampereen vuoden 2020 talousarviossa on ns. ilmastobudjetin osio. Sen avulla Tampere ensimmäisenä Suomessa tuo näkyväksi ilmastonmuutoksen hillinnän kaupungin toiminnassa ja seuraa toimenpiteiden riittävyyttä. Tampere on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Tampereen kaupungin vuoden 2020 talousarvio lukuina:

Asukasluku 31.12.2020: 242 600

Tuloveroprosentti: 20,50 prosenttia

Toimintakatteen muutos: 4,5 prosenttia

Verorahoituksen muutos: 8,2 prosenttia

Vuosikate: 112,9 miljoonaa euroa

Tulos: 0 euroa

Investoinnit yhteensä (netto) 200,2 miljoonaa euroa

Lainamäärä per asukas: 3711 euroa