Vasemmistoliiton ratkaisu ei ole yllätys. Vasemmistoliitto ei kuitenkaan kiukuttele hyväksymästään pormestariohjelmasta, missä se sitoutui taloustalkoisiin. Sen sijaan puolueen edustajien puheenvuorot ovat kertoneet kaipuusta aikaan, jolloin heillä oli apulaispormestarin pesti.

Ryhmän jäsenten kaupunginvaltuustossa käyttämien puheenvuorojen mukaan heidän politiikantekoaan haittaa se, ettei puolueella ole kokopäivätoimista poliitikkoa eli apulaispormestaria. Näin varmaan on, mutta kaiken perustana on vaalitulos. Lisäksi kaupunginvaltuuston puheenjohtajistoa lisättiin kolmannella varapuheenjohtajalla, jotta siihen istutettu Vasemmistoliiton entinen apulaispormestari Mikko Aaltonen saisi puheoikeudella tyyssijan kaupunginhallituksessa.

Mutta takaisin kaupungin talouteen.

Tampereen kaupungin tilinpäätökset ovat 2010-luvulla jääneet mainittua vuotta lukuunottamatta alijäämäisiksi. Investointien taso on noussut, ja velkaantuminen kiihtynyt.

Pormestari Lauri Lylyn pormestariohjelmassa kaupungin talouden tasapainottaminen on työllisyyden parantamisen lisäksi valtuustokauden keskeinen tavoite. Sopeuttamistarpeeksi laskettiin 40 – 50 miljoonaa euroa. Taloutta pyritään tasapainottamaan paitsi menoja leikkaamalla myös tuloja lisäämällä.

– Ohjelman pohjat on tehnyt hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä Perlacon Oy:stä, mutta päätyö on kaupungin virka- ja luottamusmiesten käsialaa. Tarkastelun piirissä oli koko kaupunkikonserni. Löysimme 70 miljoonan euron säästöt ja lisätulot, joista 43, 5 miljoonaa valittiin, Lyly sanoo.

Investointien osalta tavoitellaan vuodesta 2022 alkaen tasoa, jossa vuosikate kattaa vähintään 70 prosenttia nettoinvestoinneista ja velkaantuminen pysähtyy. Tänä vuonna vuosikate jäänee alle 50 prosentin nettoinvestoinneista. Mitä lähempänä vuosikate on investointien hintaa, sen vähemmän on tarvetta ottaa lainaa.

Verotuksen kiristämistä ei pidetä keinovalikoimassa vuosina 2019 – 2020. Taloustalkoissa kaupunkia konsultoineen Laesterän mukaan Tampereen tuloveroprosentti on “edullisempi” kuin kehys- eli naapurikunnissa. Maan kuudessa isoimmassa kaupungissa veroprosentti on Oulua lukuunottamatta pienempi. Laesterän mukaan Tampere on syönyt “verovaransa”.

– Tampereen kaupungin taloutta on sopeutettu jo aikaisemminkin. Ei kuitenkaan riittävästi tulovirran hiipumiseen verrattuna, Laesterä sanoo.

Konsteja 70 miljoonan euron edestä

Tehtyjen kartoitusten myötä talouden “tehostamiskeinoja” arvioitiin olevan noin 70 miljoonan euron verran. Lopputulokseksi sovittiin 43,5 miljoonaa euroa. Eurot jakautuvat suunnilleen puoliksi menojen vähentämisen ja tulojen lisäysten kesken.

Runsaaseen 40 euroon sisältyvät “ensisijaiset” toimet. “Vaihtoehtoisia” toimiakin selvitettiin. Niiden toteuttamisella voitaisiin löytää ensisijaisille toimille vaihtoehtoja tai hakea tarvittaessa lisää säästöjä tai tuloja..

Talouden säästöt tai “tehostamistoimenpiteet” on kohdistettu kaikkiin palvelualueisiin, liikelaitoksiin, yhtiöihin, hallintoon, henkilöstöetuuksiin sekä myös poliittisiin päätöksentekijöihin. Periaatteena toimenpiteiden valinnassa on ollut turvata lakisääteiset palvelut.

Toimenpiteiden lähtökohta on ollut, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoihin ei puututa eikä subjektiivista päivähoito-oikeutta rajata. Sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen korotuksista tehdään “vaikutusarvio”.

Lisäksi liikuntapalvelujen maksujen kohdentamisessa tavoitteena on, että maksujen korotukset eivät kohdennu lapsiin ja työttömiin. Henkilöstöön osalta hyödynnetään luonnollista poistumaa. Henkilöstöetuuksia pienennetään, mutta irtisanomisiin ei ryhdytä.

Investointien kurissapitämiseksi on monia suunnitelmia.

Talousohjelman edellyttämät muutokset vuoden 2018 arvioon tuodaan valtuuston päätettäväksi kesäkuussa. Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien 2019 – 2022 taloussuunnitelma valmistellaan talouden tasapainottamisohjelman linjausten mukaan.