Tampereen demarit: Terve talous takaa tamperelaisille hyvät palvelut

Tampereen sos. dem. kunnallisjärjestön edustajisto pohti torstai-iltana muun muassa Tampereen ensi vuoden talousarviota.

Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön edustajiston mielestä Tampereen kaupungin talouden saattaminen tasapainoon valtuustokauden aikana on oikea ja erittäin tärkeä pyrkimys. Siksi edustajisto pitää oikeana ratkaisuna, että kaupungin ensi vuoden talousarvion tärkeimmiksi tavoitteiksi on valittu kaupunkilaisten työllisyyden ja kaupungin talouden parantaminen. Kummankin tavoitteen saavuttaminen mahdollistaa hyvät palvelut kaupunkilaisille.

Edustajisto piti torstai-ilta 26. lokakuuta  kokouksen, jossa pormestari Lauri Lylyn alustuksen pohjalta edustajiston jäsenenet keskustelivat kaupungin taloudellisesta tilanteesta ja antoivat asiasta julkilausumansa.

Tampereen työvoimasta on työttömänä 13,7 prosenttia (syyskuu 2017). Luku on maan keskiarvoa suurempi. Suotuisan taloudellisen kehityksen lisäksi työllisyyden kuntakokeilulta on ensi vuoden aikana edustajiston mielestä oikeus odottaa myönteisiä tuloksia. Kokeilussa Tampereen vastuulla on 15 000 työtöntä työnhakijaa.

– Hyviin toimenpiteisiin kuuluu myös se, että peruskoulun suorittaneille nuorille varmistetaan toisen asteen opiskelupaikka. Edelleen kaupungin ja yritysten yhteistyöllä taataan jokaiselle nuorelle ensimmäinen työpaikka, julkilausumassa todetaan.

Veroprosentti hyvä pitää vielä ennallaan

Kunnallisvero ja kiinteistövero säilyvät budjettiesityksessä ensi vuonna ennallaan, koiravero poistuu. Ensimmäinen askel talouden tasapainottamisessa on otettu, kun vuoden 2017 ennakoitu alijäämä supistetaan noin 24 miljoonasta 15,7 miljoonaan euroon.

Vuosien 2018-2021 talousuunnitelman mukaan Tampereen talous on pari miljoonaa euroa ylijäämäinen valtuustokauden viimeisenä vuotena 2021. Taloussuunnitelma on rakennettu niin, että sen aikana kaupungin kunnallisveroprosentti ei nouse. Talouden tasapainottamisesta tuloksia on nähtävillä ensi syksynä, kun vuoden 2019 talousarviota käsitellään. Edustajiston mielestä veroprosentin korottaminen on pidettävä keinovalikoimassa mukana ja sen tarpeellisuutta voidaan arvioida vuoden päästä.

Palvelujen taso turvattava

Etenkin sosiaali- ja terveyslautakunnan tämän vuoden ylitykset asettavat paineita myös ensi vuodelle. Tiedossa olevan erityisen talouden tasapainottamisohjelman mukaan kaikki lautakunnat joutuvat tutkimaan tulonsa ja menonsa.

Sekä kaupunginvaltuusto että -hallitus ovat edellyttäneet sosiaali- ja terveyspalveluilta toimenpideohjelmaa siitä, miten talousarviossa pysytään.

Vaikka selkeitä keinoja ja toimia sote -menojen hillisemiseksi ei vielä olekaan, edustajisto edellyttää, että lautakunnan säästöjä ei toteuteta palvelujen tasoa merkittävästi laskemalla. Vaihtoehtona palvelutason pudottamiselle on tarvittaessa mietittävä veroprosentin korottamista.

Edustajisto panee hyväksyen merkille, että talouden tiukkuudesta huolimatta esimerkiksi Ikäihmisten palveluita kehitetään vahvistamalla muun muassa kotihoidon lääkäripalveluja sekä lisäämällä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien vanhusten hoidosta vastaavien osaamista.

Lisäksi tyytyväisyyttä lisää se, että Tampere palkkaa lisää henkilökuntaa esi- ja perusopetukseen sekä investoi uusien päiväkotien ja koulujen rakentamiseen sekä vanhojen remontteihin. Vuonna 2018 varaudutaan peruskoulujen ja päiväkotien talonrakennushankkeisiin lähes 40 miljoonalla eurolla.

Ensi vuonna päiväkodeissa ja kouluissa on kaikkiaan parisenkymmentä työmaata, joilla korjataan muun muassa kaupunkilaisia huolestuttaneita sisäilmaongelmia. Lisäksi kaupunkiin rakennetaan 2 500 uutta asuntoa. Raitiotien rakentaminen ja suunnittelu jatkuvat.

Velkaantuminen pidettävä hallinnassa

Lähivuosien aikana Tampere kasvaa 2 500 – 3 000 uudella asukkaalla vuosittain. Kasvu kaikkineen aiheuttaa suuria investointipaineita.
Tampereella asukasta kohden laskettu lainamäärä on ensi vuonna 3 040 euroa. Taloussuunnitelmakauden lopulla vuonna 2021 noin 4 000 euroa. Edustajiston mielestä kaupungin velkamäärä on vielä siedettävä, joskin velkaantumisen vauhti huolestuttaa. Ensi vuonna investointien tulorahoitusprosentti on vain 47.

Investointimenojen suuruudesta huolimatta edustajisto pitää kaupunkilaisten kannalta hyvänä esimerkiksi lisäpanostuksia kevyeen – ja joukkoliikenteeseen, maauimalan valmistumista, uusia hyvinvointikeskuksia ja remontoidun pääkirjasto Metson aukioloaikojen laajentamista.

Henkilöstöön panostaminen kannattaa

Kaupungin henkilöstön määrä vähenee noin 1 000 työntekijällä. Edustajiston mielestä on hyväksyttävää, että vähentyminen tapahtuu lähinnä eläköitymisen ja kaupungin organisaatiossa tehtävien muutosten kautta. Irtisanomisiin ei ole tarvetta.

Hyvää talousarvioesityksessä on myös se, että henkilöstön työhyvinvointia parannetaan.
Edustajisto toteaa tyydytyksellä, että kaupungin poliittinen johto on aktiivisissa ja osaavissa käsissä. Edustajisto tukee pormestari Lauri Lylyn talousarvioesitystä.

 

Keskustelua aiheesta

Onko vapautta voida ostaa viinipullo kaupasta? – Vapauden museo herättelee pohtimaan vapauden käsitettä

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Vapauden museossa on näytillä myös mielenosoituskuvia. Kalle Kallion ja Leena Ahosen mielestä vaatimus mielekkäästä työstä kaikille on yhä passeli.

Yleisölle ensi tiistaina Tampereen Työväenmuseo Werstaalla avautuva Vapauden museo katsoo satavuotiaan Suomen historiaa vapauden näkökulmasta ja tarkastelee työväenliikkeen roolia vapauden esteiden poistajana.

Vapauden museossa matkataan historian vaiheiden läpi, mutta mitään yhden merkkihenkilön esittelystä seuraavaan kulkevaa tarinaa ei kannata odottaa. Museonjohtaja Kalle Kallion mukaan historiaa ja vapauden teeman käsittelyä on haluttu lähestyä eri tavoin. Luvassa on tarinoita, joita juhlapuheissa harvemmin mainitaan.

– Ei siinä olisi mitään mieltä, että tekisimme tänne yläasteen oppikirjan uudestaan. Ajattelen niin, että koitamme saada ihmiset innostumaan, kiinnostumaan ja löytämään uusia asioita. Siksi emme kerro niitä ihan tavanomaisimpia ja tutuimpia tarinoita, vaan vähän toisenlaisia juttuja, Kallio kuvailee.

Ihminen esiin

Vapauden museossa historia aukeaa pääasiassa aivan tavallisten kansalaisten – ihan oikeiden ihmisten – kautta. Multimediaesityksistä ei kajahda näyteltyjä monologeja, vaan aitoja haastattelupätkiä, jotka on poimittu muun muassa Työväen arkiston muistitietoaineistosta. Monet näytillä olevat esineet on valittu siten, että niiden taustalla oleva yksittäisen ihmisen tarina tunnetaan.

Museon käsikirjoituksesta vastaava projektitutkija Leena Ahonen antaa esimerkiksi veren tahriman Punaisen ristin lipun ja sen taustalla olevan koskettavan kertomuksen. Vuonna 1918 käytiin taistelua itäisellä Suomenlahdella. Valkoiset hyökkäsivät jäätä pitkin punaisten saareen. Saaren valtaus ei onnistunut, ja moni hyökkääjä kuoli jäälle.

– Eräs punaisen puolen nainen tunnisti tuttavaperheen pojan ruumiin ja kävi kertomassa siitä pojan äidille. He kävivät yhdessä hakemassa ruumiin pois jäältä, ja tämä lippu oli ruumiin peittona, jotta heitä ei ammuttaisi. Myöhemmin kaatuneen pojan äiti otti tämän naisen pois vankileirille joutuvien jonosta sanoen, ettei häntä tarvitse tuomita, Ahonen kertoo.

Ahosen mukaan kaikkien esineiden taustalla olevia tarinoita ei avata yksityiskohtaisesti teksteinä, vaan niitä kerrotaan opastetuilla kierroksilla.

Kyse on siitä, mitä me katsomme vapaudeksi ja kenen vapaudesta puhutaan.

Näyttelyssä tarkastellaan, millaisia asioita vapaus on eri aikoina tarkoittanut arjen tasolla. Kahdeksan tunnin työpäivä lisäsi vapaa-aikaa, jolloin työväentaloilla päästiin muun muassa harjoittamaan vapautta sivistyä ja harrastaa. Vapaus on historian saatossa tarkoittanut vapautta nälästä, sananvapautta, vapautta järjestäytyä ja osallistua politiikkaan tai vaikkapa mahdollisuutta viedä lapsi päivähoitoon.

Museo herättelee pohtimaan vapauden käsitettä eri kanteilta. Kalle Kallio nostaa esimerkiksi kieltolain. Sen voi nähdä rajoittavana sääntelynä, mutta lakia ajanut työväenliike ei nähnyt sitä sellaisena. Kieltolailla haluttiin päästää kansa alkoholin kahleista.

– Kyse on siitä, mitä me katsomme vapaudeksi ja kenen vapaudesta puhutaan. Ajattelemmeko esimerkiksi alkoholistiperheiden lasten vapautta hyvään lapsuuteen vai ihmisen oikeutta humaltua, Kallio kuvailee.

– Samantyyppistä keskustelua käydään nyt, kun pohditaan, onko vapautta voida ostaa viinipullo ruokakaupasta. Kun yleinen kontrolli vähenee, ihmisen oma vastuu kasvaa. Osalle se on vaikeampaa kuin toisille, Ahonen jatkaa.

Vapaudesta ei seuraa yksioikoisesti vain hyvää tai vain huonoa. Kallio muistuttaa, että 1980-luvulla vapautta lisäsi, että pankeista alkoi saada lainaa. Tavallinen työntekijäkin saattoi ostaa asunnon lainarahalla, joten rahamarkkinoiden vapautuminen oli hyvä asia tältä kantilta.

– Tietysti siinä oli se pienoinen ongelma, että Suomi ylivelkaantui. Vapaus velkaantua oli samaan aikaan hyvä ja huono asia, Kallio sanoo.

Vapaus tänään

Näyttelyn viimeisessä osassa pyöreälle lasiseinälle heijastuu videoita ja kuvia, jotka tuovat esiin vapauden teemaan liittyviä puheenaiheita tämän päivän maailmassa.

– Kun on käynyt läpi näyttelyn ja tulee tänne, voi huomata yhtäläisyyksiä historian ja nyt ajankohtaisten asioiden kanssa. Pyrimme päivittämään tätä osiota näyttelyn aikana, kun keskusteluun nousee tähän sopivia asioita, Leena Ahonen kertoo.

Nyt tapetilla ovat muun muassa sananvapaus, #meetoo-kampanja, orjatyöfirmat, työttömyys, naisten asema, siirtolaisuus ja ilmastonmuutos. Viimeksi mainittu herättää pohtimaan, mitä meidän vapautemme merkitsee maapallon kannalta.

– Onko yksilöllä vapaus tuhota myös tulevien sukupolvien elämää, kuten tällä hetkellä tapahtuu, Ahonen kiteyttää.

Vapauden museo

  • Sijaitsee Työväenmuseo Werstaalla (Väinö Linnan aukio 8, Tampere)
  • On Tampereen suurin Suomi 100 -vuoden projekti
  • Näyttelyä on rakennettu Werstaan, Työväen arkiston ja Kansan arkiston yhteistyönä
  • Työväenliikkeen neuvottelukunta on ollut museohankkeen alullepanija
  • Näyttelyn rahoittajina ja kumppaneina ovat SAK, Palkansaajasäätiö, suomalaiset ammattiliitot, Turva, Kansan sivistysrahasto ja Suomi 100
  • Museon avajaisia vietetään maanantaina 27.11., jolloin tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun asetus kahdeksan tunnin työajasta annettiin
  • Yleisölle museo aukeaa tiistaina 28.11.
  • Vapauden museoon on ilmainen sisäänpääsy

Keskustelua aiheesta

Pormestari Lauri Lyly palasi maanantaina Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa Ruotulan golf-kenttää koskeviin suunnitelmiin ja asian uutisointiin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Pormestari Lauri Lyly kertoi kaupungin golf-kenttiä koskevista suunnitelmista maanantaina kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) palasi maanantaina 20. marraskuuta Ylen viikonvaihteen uutiseen, missä pormestarin alustavat ajatukset Ruotulan golf-kentän siirtämisestä Pirkkalaan saivat harvinaisen sävyn.

Yleisradion aikaisemmin luotettaviksi luonnehditut uutiset yhdisti Lylyn halukkuuden Ruotulan golf-kentän siirtoon vähintäinkin hämmentävällä tavalla. Yle uutisoi asian niin, että pormestarin suunnitelmat saivat puhtia siitä, kun hänen vaimonsa, tyttärensä ja tyttären mies pitävät Golf Pirkkalan klubiravintolaa.

Lyly toki kertoi uutisessa osaavansa jäävätä itsensä.

Golf -kentän siirtoa mietitty jo pitkään

Kaikki Tampereella kunnallispolitiikkaa ja  golfia seuranneet tietävät, että ensimmäiset kenttien kehittämistä koskevat keskustelut käytiin vuosia sitten. Samoin ainakin yksi kaupunginvaltuuston hyväksymä ponsi Ruotulan alueen kehittämisestä ja golf-kentän siirrosta on jo hyväksytty. Aikana, jolloin Lylyn valinnasta kaupunginvaltuustoon sen enempää kuin kaupungin pormestariksikaan ei tiedetty yhtään mitään. Joten se siitä.

Jo taannoin Ruotulassa pohdittiin kentän siirron mahdollisuuksia muun muassa golfin pelaajien näkökulmasta ja alueen maaperän soveltuvuudesta rakentamiseen. Asia on noussut esiin aika ajoin uudelleen. Nyt suunnitelma on ajankohtainen kaupungin ratikkareittejä mietittäessä.

Ajatusten lähtökohta oli ja on tilanne, missä kaupunki kasvaa ja tarvitsee asuntorakentamiseen soveltuvia alueita läheltä kaupungin keskustaa ja joukko- eli mielellään  ratikkaliikenneverkon varrelta.

Niinpä suunnitelmiin kuului myös Ruotulan golf-kentän siitäminen. Alunperin kenttää ajateltiin Maisansaloon, mutta golffarit eivät innostuneet Teiskosta. Se oli heidän mielestään liian kaukana.

Toukokuussa ajatus sai uutta vauhtia

Toukokuussa 2017 kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin toivomusponsi, jonka mukaan Ruotulan kenttä siirretään pois ja alue kaavoitetaan asuntokäyttöön. Ratkaisun pohjana oli ajatus, että Teiskontie varsi varataan ratikkareitin vuoksi asunnoille. Ratikka veisi Ruotulan ohitse ensin Koilliskeskukseen Linnainmaalle ja mahdollisesti myöhemmin Kangasalle.

Golf-kenttä voisi yhdessä vaihtoehdossa säilyä, mutta se tehtäisiin syvemmälle Kauppiin. Toinen vaihtoehto olisi tehdä toinen 18-reikäinen kenttä Pirkkalaan Golf Oy:n kentän viereen. Suunnitelmiin sisältyi muitakin selvitettäviä ideoita.

Mikäli kenttä siirretään Kaupin puistoon, tämäkin vaihtoehto tarjoaa tilaa uusille asunnoille juuri Teiskontien varresta. Ongelmaksi saattavat kuitenkin nousta Kaupin luonnon säilymisestä huolissaan olevien ihmisten valitukset.

Aikaa valitusten käsittelyyn ja pelikenttien tutkimiseen toki on, koska pelialueen vuoksasopimus päättyy vasta reilun 10 vuoden päästä. Pirkkalan kentän ravintolatoimintakaan ei tänä aikana suuria harppauksia ottane.

Lyly laittoi asialle ammati-ihmiset

Pormestari Lyly nimitti lokakuun puolivälissä Tampereen ja Pirkkalan kuntien yhteisen työryhmän, ”jonka tehtävänä on tehdä esiselvitys sekä Ruotulan golf-kentän mahdollisesta siirtämisestä että golfkentän alueen kehittämismahdollisuuksista”.

Työryhmään nimitettiin seuraavat jäsenet Tampereen kaupungilta: Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm (ryhmän puheenjohtaja), kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaari (työryhmän varapuheenjohtaja) ja yleiskaavapäällikkö Pia Hastio.

Pirkkalan kuntaa edustavat pormestari Marko Jarva, kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen ja hyvinvointijohtaja Harri Rönnholm.

Tammer Golfia edustavat hallituksen puheenjohtaja Pentti Rantala ja toiminnanjohtaja Markus Junni. Golf Pirkkalaa toimitusjohtaja Pasi Kristiansson ja hallituksen puheenjohtaja Torsti Ylijoki.

Työryhmällä on oikeus kuulla asiantuntijoita ja käyttää ulkopuolisia ”tahoja” projektiluonteisissa tehtävissä.

Tampere ja Pirkkala maksava molemmat aluettaan koskevien toimeksiantojen kustannukset.

Työrymän toimikausi päättyy 31. maaliskuuta 2018.

Keskustelua aiheesta

Pekka Salmi veti pois hakemuksensa Tampereen Vuokratalosäätiön toimitusjohtajaksi

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Pekka Salmi vaikuttaa muun muassa Tampereen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajana.

Tampereen Työväenyhdistyksen toimitusjohtaja Pekka Salmi on vetänyt hakemuksensa Tampereen Vuokratalosäätiön (VTS) toimitusjohtajaksi pois. Salmi ilmoitti asiasta Fecebookissa tänään maanantaina 20. marraskuuta.

– Hakuprosessin loppusuoralla osa VTS:n hallituksen jäsenistä alkoi vaatia minua eroamaan kaupunginvaltuuston jäsenyydestä, jos tulisin valituksi. En voinut tähän reunaehtoon suostua. Kaikista muista luottamustehtävistäni olisin voinut erota.

– Elämäni perustuu pitkälti kolmen tukipilarin varaan: perheen ja ystävien, mielekkään työn sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Kaikki nämä kolme asiaa antavat sisältöä ja merkitystä elämääni. Jos jokin puuttuisi, en voisi olla onnellinen Salmi kirjoittaa.

Valtuuston 1. varapuheenjohtaja

Salmi toteaa kunnioittavansa VTS:n hallituksen jäsenten kantaa.

– Olisi tietenkin ollut hyvä, että tällainen reunaehto olisi tullut esille jo hakuprosessin alkuvaiheessa esimerkiksi haastattelun yhteydessä. Erilaiset jääviys- ja kaksoisroolit ovat olleet viime aikoina paljon esillä. Kaiketi tästä oli kysymys. Rivivaltuutetun roolissa näitä ongelmia ei kylläkään ole.

– Olisi täysin eri asia, jos olisin kaupunginhallituksen tai konsernihallituksen jäsen valvomassa tytäryhteisöjen toimintaa. Tai yhdyskuntalautakunnan tai asunto- ja kiinteistölautakunnan jäsenenä valmistelemassa asemakaavoja tai tonttikauppoja. Valtuustossa myöskään kaupungin työntekijät eivät ole jäävejä, Salmi jatkaa.

Salmi kirjoittaa jatkossa keskittyvänsä Työväenyhdistyksen toimitusjohtajan tehtävän ja luottamustoimiensa hoitamiseen.

Salmi on muun muassa Tampereen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja.

Keskustelua aiheesta

Hatanpään alueen asemakaavaehdotus nähtäville Tampereella

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Kaavamuutos mahdollistaa myös sairaalatoimintojen laajentamisen Hatanpäällä.

Tampereen yhdyskuntalautakunta päätti tiistaina 14. marraskuuta asettaa nähtäville Hatanpään sairaala-aluetta, kartanoaluetta ja arboretumia koskevan asemakaavaehdotuksen. Kaava on nähtävillä 16.11.–15.12.2017.

Asemakaavamuutoksen myötä puistoalue laajenee, sairaalan täydennysrakentaminen on mahdollista ja alueelle voidaan rakentaa uusia kerrostaloasuntoja.

Hatanpään sairaalan nykyinen tontti jaetaan erillisiksi tonteiksi kantasairaalalle, puistosairaalalle, Hatanpään kartanon rakennuksille sekä kahdelle pysäköintialueelle. Kaava-alueen pohjoisosaan muodostetaan uusi kortteli sairaalatoimintoja tai asumista varten. Entinen kaupunginpuutarhan tontti jaetaan erillisiksi tonteiksi uutta asuinrakentamista ja pysäköintilaitosta varten. Kaava-alueelle muodostuu kolme uutta katua ja kaksi uutta puistoa.

Rakennusoikeus suunnittelualueella lisääntyy yhteensä noin 72 000 kerrosneliömetriä nykyiseen voimassa olevaan kaavaan nähden. Virkistysalueiden pinta-ala lisääntyy 6,5 hehtaaria.

Puistoaluetta lisätään muuttamalla venesatama-aluetta puistoksi täyttämällä pohjoisessa olevaa Viinikanlahden poukamaa. Suurempi uusi puistoalue muodostuu eteläosaan, kun osa entisestä kaupunginpuutarhan varasto- ja taimistoalueesta muutetaan uudeksi toimintapuistoksi.

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 40 hehtaaria, josta noin 12 hehtaaria on vesialuetta. Tampereen kaupunki omistaa suunnittelualueen.

Hatanpään puistokujan varteen tulee uutta liike- ja palvelutilaa vähintään 1 600 kerrosneliömetriä. Kartanorakennusten käyttötarkoituksen muutoksen myötä alueelle muodostuu palvelurakennusten rakennusoikeutta noin 7 600 kerroneliömetriä.

Kaavamuutos mahdollistaa sairaalatilojen laajentamisen

Sairaalatoimintoja varten osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 97 000 kerrosneliömetriä. Asemakaavamuutos mahdollistaa kantasairaalan ja puistosairaalan laajentamisen.

Alueen eteläosaan osoitetaan asumisen mahdollistavaa rakennusoikeutta noin 27 000 kerrosneliömetriä, mikä tarkoittaa noin 600 uutta asukasta. Asumisen rakennusoikeuden määrää riippuu valitusta pysäköintiratkaisusta. Asukkaiden autopaikat voidaan sijoittaa joko tonteille robottipysäköintilaitoksiin tai Hatanpään puistokujan varressa olevaan pysäköintilaitokseen, joka palvelee koko aluetta.

Kaupunki vastaa kartanon rakennusten luovutuksesta uusille toimijoille sekä uusien katujen ja puistojen rakentamisesta. Kaupunki järjestää asuintonttien ja pysäköintilaitoksen osalta tontinluovutuksen joko kilpailulla tai muulla menettelyllä.

Asemakaavassa osoitetaan kulttuurihistoriallisia arvoja ja kaupunkikuvaa koskevat suojelumääräykset puistoalueille (Kartanopuisto ja Arboretum), kartanorakennuksille, tonteilla sijaitsevalle arvokkaalle puustolle sekä kantasairaalan vanhimmille rakennusosille.

Asemakaavalla suojellaan puistoalueella sijaitseva lepakoiden ruokailualue sekä lepakoiden mahdolliset lisääntymis- ja levähdyspaikat, jotka sijaitsevat todennäköisesti kartanorakennuksissa.

Luonnosvaiheen palaute mukana

Asemakaavamuutoksesta oli 15.6.–17.8.2016 nähtävillä kaksi luonnosvaihtoehtoa, joista kehitettiin asemakaavaehdotus saatu palaute huomioiden. Kaavaa on täydennetty mm. kulttuurihistoriallisten arvojen osalta.

Kaavakartalle on lisätty Keskuspuhdistamon siirtoviemäri, sähkökaapeli ja tontit puistomuuntamoille. Kantasairaalan kerroslukuja ja sairaalan vanhimpien osien suojelumääräystä on tarkistettu lausuntojen perusteella.

Asuinrakentamista on muokattu ehdotusvaiheessa siten, että E.J. Reinilänpuiston pohjoisen osan eteläreunan akseli on otettu korttelien reunarajaksi, jolloin puistoalueiden välille muodostuu kävelyakseli. Asuinrakennusten ja pysäköintilaitoksen massoittelua on kehitetty.

Keskustelua aiheesta

Erikoinen episodi tapahtui Tampereen kupeessa: Mielisairaalan työntekijät valtasivat koko laitoksen rauhanomaisesti

Kuva: Vapriikin kuva-arkisto
Vallankumoushuuma Tampereellakin päättyi raskaaseen hintaan. Punavankeja vartijoineen Tampereen Keskustorilla 6.4.1918. Käsi taskussa seisova pikkupoika on kahdeksanvuotias Kauko Lindell. Vapriikin kuva-arkisto

Suomen 100-vuotisjuhlintaan kuuluu myös sisällisssodan tapahtuminen muistelu. Eräs erikoisimmista episodeista tapahtui Tampereen kupeessa Nokialla, kun laitoksen omat työntekijät valtasivat Pitkäniemen mielisairaalan. Vallakumouksen huuma ulottui mielisairaalan suljettuun maailmaan saakka

Pitkäniemen keskuslaitoksen työntekijät valtasivat sairaalan tammikuussa 1918. Tästä huolimatta Pitkäniemen keskuslaitos jatkoi toimintaansa läpi sisällissodan, eikä sairaalalla esiintynyt sotaan liittyvää terroria. Tuore tutkielma tarjoaa uutta tietoa paikallistason poliittisesta toimijuudesta vuosina 1917–1918.

Venäjän vallankumouksen vanavedessä Pitkäniemen keskuslaitoksen työntekijät perustivat oman ammattiosastonsa maaliskuussa 1917.

– Pitkäniemen työntekijät näkivät olevansa osa historiallista mullistusta. Vallankumouksen huumassa he kokivat pystyvänsä vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa ennennäkemättömällä tavalla, taustoittaa poliittista toimijuutta tutkinut yhteiskuntatieteiden maisteri Teemu Siltanen.

Siltasen Tampereen yliopiston valtio-opin pro gradu ”Pitkäniemen keskuslaitoksen työntekijöiden poliittinen toimijuus vuosina 1917–1918” tarjoaa kurkistusaukon kansalaisyhteiskunnan muotoutumisen historiaan itsenäisyyden alkuaikoina.

Pitkäniemen työntekijät – kuten suuri osa suomalaisista – osallistuivat itsenäisyyden mullistuksiin paikallistasolla. Pitkäniemeläisille tärkeitä tavoitteita oli lyhyempi työaika, palkankorotus ja sorrettujen työkavereiden puolustaminen epäoikeudenmukaisuuksilta. Sen sijaan Suomen kansallisvaltion itsenäistyminen tai ideologiset pohdinnat sosialismista eivät kiinnostaneet työntekijöitä.”

Sairaala pysyi toiminnassa sisällissodan ajan

Pitkäniemen sairaalan johdon ja järjestäytyneiden työntekijöiden välit kiristyivät vuoden 1917 mittaan.

– Suhteen viilentyminen kulminoitui ammattiosaston puheenjohtajan irtisanomiseen lokakuussa 1917. Sairaalan johto perusteli irtisanomista ammattitaidottomuudella, kun ammattiosasto piti tapahtunutta poliittisena vainona, Siltanen kertoo.

Sisällissodan myötä Pitkäniemen palveluskunnan osasto valtasi sairaalan ja ajoi työpaikalla haluamiaan muutoksia, jolloin Pitkäniemessä muun muassa siirryttiin kahdeksan tunnin työaikaan.

– Vallanvaihto sairaalalla sujui verettömästi. Ammattiosastolle oli tärkeää, että Pitkäniemi pysyi toimintakykyisenä myös kriisin aikana. Tämä tavoite meni jopa punakaartin sotaponnistusten edelle, sillä ammattiosasto rajoitti jäsentensä liittymistä kaartiin.

Valkoisen armeijan miehitettyä Pitkäniemen ammattiosaston toiminta kiellettiin ja sen omaisuus takavarikoitiin. Useita ammattiosaston jäseniä irtisanottiin ja työaika palautettiin sisällissotaa edeltäneeksi.

– Sairaalan johto ei kuitenkaan ulottanut kostotoimenpiteitä vallankumoukseen osallistuneille. Ylilääkäri jopa kirjoitti suosituskirjeen kansanvaltuuskunnan määräämälle Pitkäniemen komisaarille, mikä on mielestäni poikkeuksellista.

Pitkäniemen keskuslaitoksen tapahtumat osoittavat, ettei sisällissotakaan johtanut aina väkivaltaan, vaan yhteiskunnallisen murroksen keskellä oli mahdollista vaalia dialogia, Teemu Siltanen sanoo.

Teemu Siltanen, FM & YTM:  Tutkielma: Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Politiikan tutkimuksen opintosuunta: Pitkäniemen keskuslaitoksen työntekijöiden poliittinen toimijuus vuosina 1917–1918”.