Tampereen Hiedanrannan kansainväliseen ideakilpailuun 39 osallistujaa

Kuva: Tampereen kaupunki
Ratikan ja uuden Hiedanrannan kaupunginosan on ajateltu kulkevan käsi kädessä Tamperetta kehitettäessä.

Tampereen Hiedanrantaan rakennettavan uuden kaupunginosan kansainvälisessä ideakilpailussa on mukana 39 työtä. Jokaisesta kilpailutyöstä on nähtävänä sanallinen kuvaus ja havainnekuvia kaupungin verkkosivuilla. Kaikkien kiinnostuneiden toivotaan tutustuvan ideakilpailun ehdotuksiin ja kertovan mielipiteensä verkossa olevalla lomakkeella 1. marraskuuta  mennessä.

Lomakkeen vastaukset ja Facebookin Väliaikainen Hiedanranta -sivulla käytävä keskustelu kootaan tiedoksi tuomaristolle, joka ratkaisee kilpailun tammikuussa 2017.

Merkittävä osa kilpailutehtävää on ratkaista, kuinka uudesta kaupunginosasta muodostetaan houkutteleva alue asumiselle ja työpaikoille. Kilpailussa etsitään myös vastauksia tulevaisuuden kaupunginosakeskustaksi eli miten muun muassa kauppa ja palvelut tulevaisuuden keskustassa ratkaistaan.

Alueen historia, johon kuuluvat etenkin Lielahden kartano, kartanopuisto ja teollisen toiminnan aikaiset rakenteet, sekä sijainti Näsijärven rannalla tarjoavat mahdollisuuden aivan uudenlaisen rantakaupunginosan rakentamiselle.

Kilpailijoiden tehtävänä oli laatia Hiedanrannan alueesta kokonaisvaltainen ideatasoinen suunnitelma – visio alueen tulevaisuudesta. Alueen tulee olla toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen. Alueen kehittämistä ohjataan tulevina vuosina kilpailun tuloksena syntyvän aineiston pohjalta.

Suunnittelualueelle tavoitellaan noin 20 000 – 25 000 asukasta sekä noin 10 000 eri alojen työpaikkaa. Kilpailualueeseen kuuluu Lielahden vanha tehdasalue eli Hiedanranta, osa Lielahtea sekä Näsijärven ranta-aluetta.

Alueella on ajateltu olevan tehokas joukkoliikenne, joten Tampereen raitiotien on suunniteltu kulkevan aikanaan Hiedanrannan kautta. Hyvä joukkoliikenne on toisaalta edellytys isommille asukas- ja työpaikkamäärille.

Vaikuta tulevaisuuden kaupunginosaan

Hiedanrannan alue on Näsijärven rannalla vain neljän kilometrin päässä kaupungin keskustasta länteen. Hyvä sijainti mahdollistaa Hiedanrannan kehittymisen merkittäväksi Länsi-Tamperetta ja kaupunkikeskustaa yhdistäväksi järvenrantakaupunginosaksi.

Hiedanrannan ideakilpailun tavoitteena on kehittää alueesta tulevaisuuden kaupunginosa, joka on kaupunkimaisen tiivis, muuntautumiskykyinen sekä vihreä ja vähähiilinen. Kilpailutöistä odotetaan vastauksia myös aluetason kestävyyden ratkaisuiksi.

Kilpailualue rajoittuu lännessä Lielahdenkatuun, pohjoisessa Niemenrannan alueeseen, lounaassa Porin rataan, etelässä Paasikiventiehen ja Santalahden alueeseen. Lisäksi Santalahden ja Lielahden välillä kilpailualueeseen kuuluu Näsijärven ranta- ja vesialuetta, joille on visioitu osittain täyttömaalle sijoittuvaa täydennysrakentamista.

Lielahti on yksi Tampereen kaupungin viidestä aluekeskuksesta sekä liikenteellinen solmukohta, jossa sijaitsee seudullisesti merkittävää elinkeinotoimintaa.

Kansainvälinen ideakilpailu

Tampereen kaupungin järjestämä yleinen kansainvälinen ideakilpailu alkoi tämän vuoden huhtikuussa EU-hankintailmoituksen julkaisemisella. Kilpailuun osallistuviin suunnitteluryhmiin toivottiin maankäytön ja arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin sekä liikenne-, yhdyskunta-, rakennus- ja energiatekniikan sekä kaupunkien elinvoiman asiantuntijoita.

Kilpailu käydään nimimerkkien suojissa, joten vielä ei tiedetä ketä ja mistä päin kilpailun osallistujat ovat. Kilpailun tulleiden 39 työn tekijätiedot sisältävät nimikuoret avataan vasta, kun kilpailu on ratkaistu.

Kilpailussa on viisitoistajäsenisen palkintolautakunta. Kaupungin ulkopuolelta palkintolautakuntaan kuuluu kaksi Suomen Arkkitehtiliiton nimeämää jäsentä. Palkintolautakunta kuulee arvioinnissa lisäksi tarvittaessa erityisalojen asiantuntijoita.

Kilpailun palkintoina jaetaan yhteensä 220 000 euroa, josta ensimmäisen palkinnon osuus on 110 000 euroa lopun jakautuessa muille palkintosijoille ja lunastuksille.

Kilpailun jälkeen edetään varsinaiseen maankäytön suunnitteluun. Jo ennen kilpailun järjestämistä Hiedanrantaan liittyen on järjestetty lukuisa määrä erilaisia tapahtumia kaupunkilaisille ja sidosryhmille. Näistä saatu palaute vaikutti osaltaan siihen ideakilpailun tavoitteisiin.

Tuhannet kiinnostuneet ovat vierailleet aiemmin suljettuna olleella tehdasalueella. Tällä hetkellä osalle Hiedanrannan aluetta, muun muassa Lielahden kartanon ympäristöön pääsee vapaasti.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Kiikassa juhlittiin työväenyhdistyksen 110-vuotista toimintaa

img_9213-640x480-1
Kiikkalaisia järjestöveteraaneja ja osa tulevia sastamalaisia kuntavaaliehdokkaita kerääntyi joulukuusen ympärille.

Kiikan demarien pikkujoulujuhlassa pitkän linjan työväenliikkeen veteraani ja Sastamalan Sosialidemokraattien nykyinen puheenjohtaja Jarmo Metsälä kertoi Kiikan Työväenyhdistyksen 110-vuotisesta historiasta. Kiikan nuorisotalossa pidetyssä juhlassa hän muisteli kuinka yhdistyksen perustamisen aikaan vuonna 1905 köyhien tilanne oli nykyistäkin vaikeampi – nälkä ja puute olivat varsin monella jokapäiväinen koettelemus, mikä pahimmillaan jatkui koko elämän.

Metsälä vertasi tilannetta tähän päivään, jolloin työttömyysluvut ovat jälleen korkeat ja varsinkin pienituloisilla on toimeentulovaikeuksia. Olosuhteita vaikeuttavat vielä entisestään maan hallituksen jatkuvat kiristystoimet.

Kiikan Työväenyhdistyksen jäsenmäärä oli jo toiminnan alkuvaiheessa varsin huomattava. Pian perustamisen jälkeen yhdistykseen kuului 150 jäsentä ja toiminta oli hyvin vilkasta.

– Kiikan alueella yhdistykselle oli hyvät toimintaedellytykset – sosialidemokraatit saivat ensimmäisissä eduskuntavaaleissa Kiikassa 57,8 prosenttia äänistä, kun esimerkiksi naapurikunnassa Tyrväässä puolueen kannatus oli 34,5 prosenttia.

– Yhdistyksen työväentalo rakennettiin Kinnalaan parin kilometrin päähän Kiikan keskustasta. Toiminta oli talon rakentamisen jälkeen 1910-luvulla varsin monipuolista. Yhdistyksessä toimi muun muassa naisjaosto ja työläisnuoriso-osasto. Näytelmätoiminta oli hyvin vilkasta ja vierailuja tehtiin lähiseudun tilaisuuksiin, Metsälä kertoi.

Kansalaissodasta uuteen nousuun

Metsälän mukaan kansalaissodassa ja sen jälkiselvittelyissä Kiikassa sai surmansa 82 työväestöön kuulunutta. Menetyksistä huolimatta toimintaa aloiteltiin uudelleen, vaikka jäsenistö oli vuoteen 1920 mennessä huvennut 15:een.

– Sotavuosien jälkeen yhdistykseen saatiin uutta innostusta, työväentalo kunnostettiin, näytelmä- ja iltamatoiminta vilkastui uudelleen.

– Television tulo suomalaisiin perheisiin 1960-luvulla vaikutti mm. iltamaharrastuksen hiipumiseen maaseudun työväenyhdistyksissä. Sama suuntaus koettiin myös Kiikassa ja taloudellisten sekä toiminnallisten voimavarojen vähentyessä työväentalo jouduttiin myymään 1964.

Lopuksi Metsälä innostui hehkuttamaan kuinka toiminta vilkastui 1970-luvulla, kun keskustelut Kiikan ja Keikyän yhdistämisestä alkoivat. Ja kun se lopulta 1981 toteutui, yhdistyksen toiminta sai uutta puhtia ja kunnallispoliittiset asiat nousivat kokouksissa keskeisesti esille.

Kiikan demarien toiminta on ollut vuosikymmenten mittaan alkuaikojen nousua ja välillä laskua, kunnes kuntaliitosten ja uuden Sastamalan kaupungin perustamisen jälkeen tämän vuoden alusta toiminta yhdistettiin Sastamalan Sosialidemokraatteihin. Nyt valmistaudutaan koko kaupungin yhdistynein voimin sosialidemokratian uuteen nousuun, mistä onkin lupaavia merkkejä näkyvissä.

Luokkayhteiskunta on palaamassa

Kansanedustaja Ilmari Nurminen varoitteli puheessaan kuinka luokkayhteiskunta on palaamassa pikku hiljaa takaisin. Nykyisen hallituksen aikana tuloerot kasvavat entisestään. Pienituloisia rokotetaan ja hyvätuloisia suositaan. Ensi vuoden alusta astuu voimaan uusia heikennettyjä lakeja.

– Kilpailukykysopimuksella siirretään työnantajamaksuja työntekijöiden maksettaviksi, työttömyysturvaa leikataan, koeaikaa pidennetään, tulee ilmainen työnäyte ja työn vastaanottamisen lisäämiseksi työmatka-aikaa pidennetään kolmeen tuntiin saakka.

– Sote-uudistusta viedään yritysten liiketoimintamallilla kohti markkinoita. Uudistus tulisi voimaan kahden vuoden kuluttua. Isot monikansalliset yhtiöt laajentavat parhaillaan toimintaansa. Lisäksi keskeisiä asiantuntijoita palkataan terveysfirmoihin. Samaan aikaan kuntien henkilöstöä määräaikaistetaan ja työehtoja kiristetään, Nurminen sanoi.

Hänen mielestään Suomen pitäisi ottaa oppia Ruotsin virheistä. Siellä on noussut vakavaa kritiikkiä markkinaehtoisuutta vastaan.

– Suomessa soten lisäksi epävarmuutta aiheuttaa myös sotaretoriikka. Meidän ei pidä lähteä tälle uhkausten tielle. Yhdysvalloissa Donald Trump voitti, mutta siellä äänestysaktiivisuus jäi ennätyksellisen alhaiseksi – perinteinen työväestö jäi kotiin.

– Sama oikeistolainen populismi on nousussa myös Euroopassa. Suomessa perussuomalaiset ovat vahvasti hallituksessa ja perustavat politiikkansa pelkästään markkinauskoon.

Nurminen heitti ilmaan kysymyksen: ”Mistä tämä kumpuaa ja miten siihen vastataan?”

Teksti ja Kuva:

Alpo Jokinen

Keskustelua aiheesta

Sotaveteraanit Tampereen kaupungin juhlalounaalla – uusia palveluja isänmaan puolesta taistelleille

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Sotaveteraaneja on maassamme reippaat 20 000. Heidän keski-ikänsä on yli 90 vuotta.

Tampereen kaupunki tarjosi kymmenennen kerran itsenäisyyspäivän juhlalounaan sotaveteraaneille sekä heidän puolisoilleen ja leskilleen. Pispan palvelukeskuksessa maanantaina 5. joulukuuta pidettyihin juhlallisuuksiin kaupungin tervehdyksen veteraaneille toi pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Lounaan järjestelyistä Nekalan, Pappilanpuiston, Pispan ja Pohjolan palvelukeskusten ravintoloissa vastasi Tampereen Voimia.

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen kertoi arvostavansa suuresti veteraanien Suomen hyväksi tekemää työtä. Kyse ei ole ainoastaan sodan taisteluista, vaan maan jälleenrakentamisesta rauhan tultua.

– Moni teistä on saanut nähdä itsenäisen Suomen kaikki vaiheet tasavallan alkutaipaleelta kohtalokkaisiin sotavuosiin. Olette kokeneet myös rauhan ja sen jälkeisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen.

Nyky-Suomessa asiat ovat menneisiin vuosikymmeniin verrattuna hyvin ja Tampereesta on kasvanut yksi Suomen johtavista kaupunkikeskuksista.

Puheessaan pormestari otti kuitenkin esille myös kasvavan kaupungin haasteet, kuten hyvinvoinnin epätasaisen jakautumisen ja ikäihmisten yksinäisyyden ja turvattomuuden.

– Tavoitteenamme on, että kenenkään ei tarvitse asua sairaala- tai laitosympäristössä. Samalla meidän on turvattava, että jokainen saa apua tarvitessaan, pormestari lupasi.

Palvelukeskuksista aineellista ja henkistä hyvää

Pispan palvelukeskuksen palveluvastaava Terhi Koskinen halusi rohkaista yksinäisiä lähtemään kodin seinien sisältä muiden seuraan. Esimerkiksi palvelukeskuksiin voi pistäytyä vain katselemaan, lukemaan lehtiä tai ruokailemaan. Mikäli haluaa osallistua toimintaan, tarjontaa on kuntosalista musiikkihetkiin ja seuraa löytyy varmasti. Uusin palvelukeskus löytyy Pohjolankadulta Tammelan kaupunginosasta.

Pispan palvelukeskuksen ravintolasali oli somistettu sinivalkoiseen teemaan lipuin ja kukin ja lounasta siivitti elävä musiikki. Mummon kammarin vapaaehtoiset avustivat tarvittaessa naulakoilla sekä ruokasalissa. Tunnelma oli lämmin, kun pormestari kiersi keskustelemassa veteraanien ja heidän puolisoidensa kanssa. Tarjolla ollut palapaisti ja mantelilohi maistuivat vieraille ja moni jäi vielä kahvin ja kakun jälkeen hetkeksi nauttimaan juhlatunnelmasta.

Ensi vuonnakin keskitytään veteraaneihin

Tampereen kaupungin TampereSenior-ohjelmassa keskitytään vuosina 2016–2017 vahvistamaan kaikkein iäkkäimpien kuntalaisten kotona asumista ja kehittämään heidän palvelujaan. Keskeisenä ryhmänä ovat sotaveteraanit.

Veteraanien palveluja kehitetään yhdessä valtionhallinnon edustajien ja veteraanijärjestöjen kanssa. Ensisijaista on kuitenkin rohkaista veteraaneja vaikuttamaan omiin palveluihinsa omien tarpeidensa ja toiveidensa pohjalta. Yhteydenpito ja vuorovaikutus on aloitettu kirjeitse, nyt sitä jatketaan myös puhelimen välityksellä. Jatkossa kehitetään kotikäyntejä ja aikaisempaa yksilöllisempää ohjausta ja neuvontaa.

TampereSenior-ohjelma kokoaa yhteen Tampereen kaupungilla käynnissä olevia ikäihmisten palvelujen kehittämiseen liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita, arvioi niiden tuloksia sekä levittää ja jalkauttaa hankkeissa syntyneitä parhaita käytäntöjä.

TampereSenior-ohjelma alkoi vuonna 2012 ja sen on tarkoitus kestää vuoteen 2020 saakka.

Lisää palveluita veteraaneille

Kotona asuvat tamperelaiset ja orivesiläiset rintamaveteraanit saavat Valtiokonttorin tuella palveluja kotiinsa. Nyt uutena valittavana palveluna on jalkahoito.
Jalkahoidon lisäksi valittavana on maksutta kotiin siivous-, ateria-, asiointi- ja saattajapalveluja. Tuen voi myös käyttää palvelukeskuksessa lounastamiseen tai henkilökohtaisiin lounasseteleihin, joilla voi maksaa oman lounaansa kaikissa niissä paikoissa, jotka ottavat vastaan lounasseteleitä.

Palveluja saa 600 euron arvosta. Summan voi käyttää yhteen palveluun tai jakaa sen kahden palvelun kesken.

Sekä tamperelaiset että orivesiläiset veteraanit saavat valitsemansa palvelun soittamalla arkisin Kotitorille numeroon 03 5656 5700 viimeistään 31. joulukuuta 2016.
Tukea voi hakea uudestaan, vaikka olisi jo aiemmin tänä vuonna saanut palveluja kotiinsa Valtiokonttorin maksamana.

Valtiokonttorin linjauksen mukaisesti nämä palvelut eivät valitettavasti koske pitkäaikaisessa laitoshoidossa tai tehostetun palveluasumisen piirissä olevia tai yli 10 prosentin elinkorkoa saavia veteraaneja eikä veteraanien puolisoita.

Tänä syksynä Tampereen kaupungilta pyritään soittamaan kaikille niille veteraaneille, jotka eivät ole käyttäneet heille kuuluvaa oikeutta palveluihin.

Keskustelua aiheesta

Ratikka-allianssi ja -yhtiö perustettiin

Kuva: Tampereen kaupunki
Ratikkaa kulkee reitillä, jonka varrella on paljon erilaisia palveluita. Lisääkin on luvassa.

Tampereen kaupunki allekirjoitti tiistaina 29. marraskuuta sopimuksen Raitiotieallianssiin kuuluvien yritysten kanssa. Sopimus koskee raitiotien ensimmäisen vaiheen infrastruktuurin eli muun muassa radan, varikon ja tietojärjestelmien rakentamista.

Raitiotieallianssin muodostavat Tampereen kaupunki tilaajana sekä YIT Rakennus Oy, VR Track Oy ja Pöyry Finland Oy palveluiden tuottajina. Raitiovaunut eivät sisälly allianssin sopimukseen, vaan ne kaupunki hankkii erikseen.

Sopimus koskee Tampereen raitiotien ensimmäistä vaihetta, jossa rakennetaan rata Hervannasta keskustaan ja keskustasta Tampereen yliopistolliselle sairaalalle. Allianssihankkeen osan 2 muodostaa raitiotieradan jatkaminen keskustasta Lentävänniemeen Lielahden ja Hiedanrannan kautta.

Raitiotien rakentaminen alkaa Tampereella ensi keväänä. Raitiotieliikenteen alkamista tavoitellaan vuodelle 2021. Kaupunginvaltuuston asettaman aikataulun mukaan osa 2 suunnitellaan vuosina 2020–21 ja rakennetaan vuosina 2021–24. Liikenne toisella eli läntisellä osalla alkaisi vuonna 2024.

Kaupunginvaltuusto päätti raitiotien rakentamisesta 7.marraskuuta.

Palvelujen saatavuus paranee

Arvioiden perusteella raitiotien myötä kulttuuri- ja vapaa-ajan kohteiden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuus paranee. Iso osa merkittävimmistä käyntikohteista ja julkisista palveluista sijaitsee raitiotiereitin varrella.

Vuosina 2017–2021 rakennettavan raitiotieradan varrella sijaitsevat esimerkiksi Hervannan, Pyynikin ja Kaupin virkistysalueet, Hakametsän hallit, Tammelan stadion, useita kauppakeskuksia, kirkkoja, kirjastoja, viihdekeskuksia, teattereita, keskussairaala, terveyskeskuksia ja Kalevan uintikeskus. Kaupungin tavoitteena on, että julkisia palveluja tullaan sijoittamaan lisää raitiotien keskeisten pysäkkien läheisyyteen.

Paljon rakennettavaa

Tampereen väestönkasvun edellyttämästä asuntotuotannosta merkittävä osa suuntautuu tulevina vuosina raitiotiereitin varrelle. Hiedanrantaan rakentuu uusi, 20 000–25 000 asukkaan kaupunginosa, joka tukeutuu joukkoliikenteessä raitiotiehen. Raitiotien varrelle odotetaan syntyvän myös toimistotyöpaikkoja ja palveluliiketoimintaa.

Kiinteistökehityksen näkökulmasta raideliikenne on pysyvää, mikä on myönteinen piirre ennakoitavuutta arvostaville rakennuttajille, sijoittajille ja asukkaille.

Linjaraiteiston yhteispituus on noin 22 kilometriä, josta osan 1 pituus on 15 km. Ensimmäiselle osuudelle rakennetaan muun muassa 7 uutta siltaa ja 23 pysäkkiä, joista 9 toimii vaihtopysäkkeinä bussiliikenteen kanssa. Varikko rakennetaan Hervantaan, Hermiankadun päähän, vaunujen säilytystä ja huoltoa varten.

Raitiotien vuoroväli on kummallakin haaralla 7,5 minuuttia, ja keskustassa alle 4 minuuttia. Vaunun matkustajakapasiteetti on vähintään 240 matkustajaa. Raitiotiestä tavoitellaan esteetöntä ja helppokäyttöistä kaikille.

Raitiotien ensimmäisen osan kustannusarvio on 238,8 miljoonaa euroa. Toisen osan kustannusarvio on edullisimman Hiedanrannan reittivaihtoehdon mukaan noin 44,1 miljoonaa euroa.

Ratikkayhtiökin perustettiin

Maanantaina Tampereen kaupunginhallitus  perusti Tampereen Raitiotie Oy:n. Kaupunginhallitus hyväksyi osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen ja perustamissopimuksen.

Yhtiö vastaa muun muassa raitiotien rahoittamisesta. Kaupunki maksaa yhtiölle vastiketta raitiotieinfrasta ja vuokraa kalustosta.

Investointi toteutetaan merkittävältä osin lainarahoituksella. Kokonaislainamäärä tulee olemaan noin 350 miljoonaa euroa. Rahoituksen järjestämisestä on keskusteltu Euroopan Investointipankin ja Pohjoismaiden Investointipankin kanssa.

Kaupunki tekee kahden miljoonan euron sijoituksen perustettavan yhtiön osakepääomaan. Kaupunki sitoutuu perustettavan yhtiön puolesta vastavakuudetta omavelkaiseen takaukseen enintään 310 miljoonan euron lainan takaisin maksamisesta  30 vuoden laina-ajaksi.

Yhtiö aloittaa heti sopimusneuvottelut ja rahoitusjärjestelyt. Yhtiö osallistuu lisäksi raitiotieallianssin toimintaan rakentamisvaiheessa. Investointivaiheen jälkeen Tampereen Raitiotie Oy keskittyy järjestelmän omistamiseen ja kunnossapidon koordinointiin yhdessä kaupungin kanssa.

 

Keskustelua aiheesta

Siipikarja on pidettävä sisätiloissa joulukuun alusta toukokuun loppuun

Kuva: Lehtikuva
broileri
Siipikarja on pidettävä sisätiloissa lintuinfluenssan vuoksi joulukuun alusta toukokuun loppuun.

Ahvenanmaalla todettu lintuinfluenssavirus on varmistunut korkeapatogeeniseksi H5N8-tyypiksi. Tämän vuoksi maa- ja metsätalousministeriö on antanut määräyksen, että kaikki siipikarja on suojattava kontakteilta luonnonvaraisiin lintuihin 1.12. – 31.5. välisenä aikana.

Epidemiatilanteiden varalta on erittäin tärkeää, että valvontaviranomaisella on ajantasainen lista kaikista alueen siipikarjanpitäjistä. Kaikkien siipikarjanpitäjien, myös yksittäisten kanojen omistajien, on siis syytä varmistaa olevansa asianmukaisesti rekisteröityneinä oman alueensa maaseutuasiamiehelle. Lisätietoja rekisteröitymisestä: https://www.evira.fi/elaimet/elainsuojelu-ja-elainten-pito/merkitseminen-ja-rekisterointi/siipikarja/

Ihmiset eivät ole sairastuneet

Nyt leviävä H5N8 korkeapatogeeninen lintuinfluenssakanta ei ole aiheuttanut ihmisten sairastumisia. Muutkaan lintuinfluenssakannat eivät ole tarttuneet ihmiseen kananmunien tai siipikarjan lihan kautta, vaan tartunnat ovat vaatineet tiiviin kontaktin sairaan elävän linnun kanssa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan H5N8 -tartunnan riski ihmisille on hyvin pieni.

Lintuinfluenssaan viittaavista oireista siipikarjassa tai luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista on ilmoitettava viipymättä kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille. Virkaeläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Eviraan.

Tampereen ympäristöterveydenhuollon alueella (Tampere, Orivesi, Juupajoki, Kangasala, Pälkäne, Valkeakoski, Akaa ja Urjala) ensisijaisesti yhteydenotot valvontaeläinlääkäreille:
Heljä Laukkanen 040 133 6266, helja.laukkanen@tampere.fi
Sanna Jyrävänkoski 040 133 6384, sanna.jyravankoski@tampere.fi

https://www.evira.fi/elaimet/elainsuojelu-ja-elainten-pito/merkitseminen-ja-rekisterointi/siipikarja/

Lisätietoja rekisteröitymisestä Eviran sivuilla

https://www.evira.fi/elaimet/elainsuojelu-ja-elainten-pito/merkitseminen-ja-rekisterointi/siipikarja/

Evira www.evira.fi

Eläinlääkintähuolto Tampereen ympäristöterveydenhuollon alue

 

Keskustelua aiheesta

Tampereen kaupunki, Mehiläinen ja Barona solmivat allianssisopimuksen Tesoman hyvinvointipalveluista

Kuva: Roope Permanto
Tampereen Tesomalla kokeillaan allianssisopimuksen varaan rakentuvaa hyvinvointipalvelujen tarjontaa.

Tampereen kaupungin Tesoman hyvinvointikeskuksen palveluita koskeva allianssisopimus on allekirjoitettu Tampereen kaupungin, Mehiläisen ja Baronan välillä. Mehiläinen toimii hyvinvointikeskuksen palveluiden päävastuullisena allianssikumppanina. Barona tähtää hankkeessa työllisyyden hoidon palveluiden tuottamiseen.

Allianssin toiminta käynnistyy sopimuksen solmimisen jälkeen noin vuoden kestoisella kehitysvaiheella. Kehitysvaiheen aikana allianssikumppaneiden kesken täsmennetään allianssin tavoitteet ja tavoitekustannus sekä suunnitellaan palvelut. Samalla päätetään siitä, mitä palveluita kukakin tekee ja miten. Päätökset tehdään yhdessä ja vastuu allianssin onnistumisesta on jaettu.

Tampereen kaupungin Oma Tesoma –hankkeen projektijohtaja Tanja Koivumäen mukaan Tesoman hyvinvointikeskuksessa kumppanuusajattelu ja yhteistyö sidotaan  hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Palvelukokonaisuuden kehittämiseen on hänen mukaansa haettu parhaat ja kyvykkäimmät yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat, jotka sitoutuvat julkisen palvelutuotannon kanssa yhteisiin tavoitteisiin ja budjettiin.

-Kumppanuudella haetaan ennen kaikkea tesomalaisten hyvinvoinnin lisääntymistä, palvelutuotannon tuloksellisuutta ja oppimista toinen toiselta. Parhaat ja toimivat käytännöt hyödyttävät myöhemmin kaikkia tamperelaisia.

Pitkäaikaistyöttömät kohderyhmänä

– Hyvinvointikeskus tulee olemaan asiakkaalle parhaimmillaan paitsi paikka avun, tuen ja palvelun saamiseksi, myös olohuone, jonne voi tulla matalalla kynnyksellä. Mehiläinen on erittäin sitoutunut ja innoissaan luomassa uusia toimintamalleja Tampereen Tesomalle, Mehiläisen allianssin vastaava johtaja Lasse Männistö toteaa.

– Hyvinvointipalveluallianssilla on mahdollisuudet nousta kustannusvaikuttavaksi ja asiakaslähtöiseksi tavaksi julkisten hyvinvointipalveluiden tuottamiseen koko Suomessa. Jaetut tavoitteet, aito kumppanuus toimijoiden kesken ja joustava toimintamalli ovat erinomaisia lähtökohtia onnistumiselle, Männistö jatkaa.

– Barona haluaa tuoda allianssin toimintaan erityisesti uudenlaisen tavan toteuttaa työllistämistä ja työllisyyden hoitoa vaikuttavuusinvestointimallilla. Erityisenä kohderyhmänämme tulevat olemaan pitkäaikaistyöttömät. Vaikuttavuus työllisyyden hoidossa tukee koko allianssin onnistumista, toteaa Baronan hyvinvointihankkeesta vastaava Paavo Voutilainen.

Hyvinvointipalveluallianssiin haetaan parhaillaan Mehiläisen puolen projektipäällikköä toimimaan yhdessä kaupungin projektipäällikön kanssa. Valinta on määrä tehdä vielä vuoden 2016 puolella.

Keskustelua aiheesta