Tampereen kaupunginhallitus käsittelee Tilakeskuksen yhtiöittämistä maanantaina

JHL vastustaa Tilakeskuksen yhtiöittämistä. Kuvassa aluepäällikkö Nina Heikkilä (oik) ja liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Tampereen kaupungin tiedotteen mukaan ”kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle esitetään, että kaupungin Tilakeskus liikelaitos yhtiöitetään”.

Kaupunginhallitus, joka asiasta tekee esityksen kaupunginvaltuustolle, ei kuitenkaan ole vielä käsitellyt asiaa. Se tapahtuu tiedotteen mukaan ensi maanantaina 18. syyskuuta.

Yhtiöittäminen toteutetaan tiedotteen mukaan siten, että Tilakeskuksen tilaomaisuus jää Tampereen kaupungin Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen vastuulle, ja liikelaitoksen kiinteistönhoitoon liittyvä palvelutuotanto yhtiöitetään Tampereen Tilapalvelut -nimiseksi osakeyhtiöksi.

Esityksen mukaan Tilakeskuksen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella uuden yhtiön palvelukseen nykyisin työehdoin.

Uusi yhtiö toimii In House -yhtiönä ja tuottaa omistajalleen Tampereen kaupungille rakennusten ja tilojen rakennuttamispalveluja, isännöinti-, huolto ja kunnossapitotoimintaa sekä niihin liittyvää suunnittelua, konsultointia ja palvelujen myyntiä.

Uutena käytäntönä esitetään, että perustettavan uuden yhtiön hallituksessa toimisi myös henkilöstön valitsema hallitusjäsen.

– Henkilöstön edustaja toimisi hallituksessa samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin muutkin hallituksen jäsenet, toteaa Tampereen kaupungin pormestari Lauri Lyly.

Uudistuksella halutaan korostaa henkilöstön merkitystä kunnallisen palveluyhtiön voimavarana myös koko yhtiöön liittyvässä päätöksenteossa.

– Luotamme henkilöstön osaamiseen ja henkilöstöön kehittäjänä, Lyly sanoo.

Myös kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtaja Kalervo Kummola pitää uutta kokeilua hyvänä. Yhtiön hallitukseen on näin mahdollista saada ”sekä ulkopuolista että sisäistä henkilöstön asiantuntemusta”. Konsernijaosto vastaa kaupungin omistajaohjauksesta.

– Mikäli kokeilu sujuu hyvin, voidaan henkilöstön edustajia jatkossa valita myös muihin kaupungin In House palveluyhtiöihin, toteaa Kummola.

Tiedossa vakava keskustelu

Tilakeskuksen yhtiöittäminen ei tule olemaan itsestään selvä juttu. Asia jakaa ainakin osaa valtuustoryhmiä. Lisäksi muun muassa Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto (JHL) vastustaa yhtiöittämistä.

Mikäli Tilakeskus yhtiöitetään JHL:n mielestä omistajaohjaus heikkenee eikä palveluiden laatua voida taata. Julkisuuslaki ja hallintolain vaatimukset hyvästä hallintotavasta eivät ulotu ­yhtiöön, minkä vuoksi päätöksistä on hankalampaa saada tietoa.

– Yhtiöittäminen siis heikentää avoimuutta ja demokratiaa. Verovaroilla tuotettu palvelu ei ole enää poliittisten päätöksentekijöiden, kansalaisten tai julkisuuden arvioitavissa, todetaan JHL:n asiasta antamassa kannanotossa.

JHL:n mielestä osakeyhtiömalli vähentää kuntapäättäjien mahdollisuutta saada tietoa (yhtiön) toiminnasta ja toiminnan poliittinen ohjaus katoaa. Päätöksentekijät eivät voi vaikuttaa palveluiden tuottamiseen tai sisältöihin.

-Tavoitteet voidaan määritellä ainoastaan strategiatasolla. Ulkoistamisen jälkeen palveluiden kokonaiskustannusten arviointi on vaikeaa ja tulevia kustannuksia on vaikea ennakoida, JHL:n kannanotossa todetaan.

 

Keskustelua aiheesta

Tampere palkitsi pitkäaikaisimman kaupunginjohtajansa Jarmo Rantasen

Jarmo Rantasta (toinen oik) on juhlittu aikaisemminkin. Tässä hänet kukitetaan alkukesästä työnsä päättäneen vanhan valtuustoryhmän viimeisessä kokouksessa.

Tampereen palkinto myönnettiin tänä vuonna ministeri Jarmo Rantaselle. Palkinto luovutettiin Tampereen pitkäaikaisimmalle kaupunginjohtajalle Tampereen päivän vieton yhteydessä sunnuntaina 1. lokakuuta 2017.

Tampereen kaupunki palkitsee vuosittain Tampereen päivän yhteydessä yhden tai useamman henkilön Tampereen palkinnolla. Perusteena ovat merkittävät ansiot Tampereen kaupungin hyväksi. Tampereen palkinto on jaettu vuodesta 1959 lähtien ja tähän mennessä sen on saanut 75 henkilöä. Palkintona luovutetaan taiteilija Markku Salon teos Tammerkosken kuohu.

Ministeri Jarmo Rantanen aloitti Tampereen viidentenä kaupunginjohtajana vuonna 1985. Hän on sekä Suomen isojen kaupunkien että Tampereen historian pitkäaikaisin kaupunginjohtaja. Hänen kautensa päättyi vuoden 2006 lopulla kestäen yli 20 vuotta. Tästä ajasta Rantanen toimi neljä vuotta sisäasiainministerinä Harri Holkerin hallituksessa.

Palkinnon perusteluissa todetaan, että Jarmo Rantasen toimiessa kaupunginjohtajana Tampere kävi läpi monia vaiheita, uudistui ja kehittyi. Tampereen elinkeinoelämä koki perusteellisen rakennemuutoksen, kun Tampere uudistui suurteollisuuteen nojaavasta kaupungista uuden teknologian, tutkimuksen ja tuotekehityksen kansainväliseksi kaupungiksi. Rantanen vaikutti myös Tampere-talon rakentamiseen ja Nokian tuotekehitysyksikön perustamiseen Tampereelle 1980-luvun lopulla.

Ansiomitalit itsenäisyyden eteen tehdystä työstä

Tampereen kaupunki myönsi myös neljä Tampereen kaupungin 1. luokan kultaista ansiomitalia.

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna Tampereen kaupunki haluaa kiittää kaikkia sotiemme veteraaneja ja kotirintamalla toimineita itsenäisyytemme eteen tehdystä työstä myöntämällä ansiomitalit sotaveteraani Kaarle Matti Anttilalle sekä lotta Aida Yli-Orvolalle.

Ansiomitali myönnettiin myös Honkalamedia Oy:n toimitusjohtaja Mikko Honkalalle, joka on perustanut Suomen suurimmaksi rekrytointi- ja koulutustapahtumaksi kasvaneen Rekrytorin. Vuonna 2008 alkunsa saanut tapahtuma on vuosien mittaan kerännyt yli 100 000 kävijää.

Rekrytorilla kohtaavat työnhakijat ja työnantajien avoimet työpaikat. Tänä syksynä Rekrytori teki jälleen historiaa houkuttelemalla arviolta 17 000 kävijää yhden päivän aikana Tullintorilla järjestettyyn tapahtumaan.

Moomin Characters -yhtiön taiteellinen johtaja Sophia Jansson palkittiin ansiomitalilla hänen ansioistaan tamperelaisen kulttuurielämän hyväksi. Jansson on muumien luojan Tove Janssonin veljen tytär.

 

Keskustelua aiheesta

SDP haluaa varmistaa Tampere3:n aloituksen

Kuva: Jukka-Pekka Flander
SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson.

Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu valmistelevat yhdessä uutta mallia suomalaiseen korkeakoulutukseen.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on tehnyt talousarvioaloitteen Tampere3-hankkeen käynnistymisen varmistamiseksi vuonna 2018.

Eduskuntaryhmä esittää 10 miljoonan euron määrärahaa hankkeen käynnistämiseen ja tukemiseen. SDP:n pirkanmaalaiset kansanedustajat ovat tyytyväisiä Tampere3:n nostamisesta yhdeksi puolueen ensi vuoden koulutuspoliittisten tavoitteiden kärjistä.

– On tärkeää, että Tampere3-hanke saa riittävät resurssit käyttöönsä heti alussa. Näin taataan valtakunnallisesti merkittävän korkeakoulufuusion onnistuminen parhaalla mahdollisella tavalla alusta lähtien. Suomi saadaan nousuun panostamalla nuoriin, koulutukseen ja tutkimukseen, sanoo ex-opetusministeri, kansanedustaja Jukka Gustafsson.

Uusi korkeakouluyhteisö aloittaa 1.1.2019. Yhteisössä kohtaavat talouden, tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimus. Tampere3:n tavoitteena on luoda tieteenalojen rajapinnoista ammentavan monialaisen, innostavan ja globaalisti kiinnostavan tutkimus- ja oppimisympäristön.

– Tampereen alueen korkeakouluilla on ollut viime vuosikymmeninä keskeinen rooli seudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Alueella on vahva koulutusinfrastruktuuri. Vahvoja aloja ovat mm. ICT-, ohjelmisto- ja tuotantoteknologia. VTT on keskittämässä valmistavan teollisuuden osaamisensa ja tutkimustoimintansa Tampereelle.

– Tampereen kolmen korkeakoulun, erityisesti TAMKin ja TTY:n painoaloilla ja profiloitumistoimilla on selkeä yhteys alueen osaamiskärkiin. Osaamisen uudistaminen ja hyödyntäminen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn kehittyminen edellyttävät kuitenkin uudenlaisia rakenteita.

– Perinteiset korkeakoulujen erillisyyteen perustuvat rakenteet eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla uuden tiedon tuottamisessa, tieteen ja tutkimuksen harjoittamisessa tai tutkimustulosten hyödyntämisessä.

Keskustelua aiheesta