Kaupunginhallitus, joka asiasta tekee esityksen kaupunginvaltuustolle, ei kuitenkaan ole vielä käsitellyt asiaa. Se tapahtuu tiedotteen mukaan ensi maanantaina 18. syyskuuta.

Yhtiöittäminen toteutetaan tiedotteen mukaan siten, että Tilakeskuksen tilaomaisuus jää Tampereen kaupungin Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen vastuulle, ja liikelaitoksen kiinteistönhoitoon liittyvä palvelutuotanto yhtiöitetään Tampereen Tilapalvelut -nimiseksi osakeyhtiöksi.

Esityksen mukaan Tilakeskuksen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella uuden yhtiön palvelukseen nykyisin työehdoin.

Uutena käytäntönä esitetään, että perustettavan uuden yhtiön hallituksessa toimisi myös henkilöstön valitsema hallitusjäsen.

– Henkilöstön edustaja toimisi hallituksessa samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin muutkin hallituksen jäsenet, toteaa Tampereen kaupungin pormestari Lauri Lyly.

Uudistuksella halutaan korostaa henkilöstön merkitystä kunnallisen palveluyhtiön voimavarana myös koko yhtiöön liittyvässä päätöksenteossa.

– Luotamme henkilöstön osaamiseen ja henkilöstöön kehittäjänä, Lyly sanoo.

Myös kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtaja Kalervo Kummola pitää uutta kokeilua hyvänä. Yhtiön hallitukseen on näin mahdollista saada “sekä ulkopuolista että sisäistä henkilöstön asiantuntemusta”. Konsernijaosto vastaa kaupungin omistajaohjauksesta.

– Mikäli kokeilu sujuu hyvin, voidaan henkilöstön edustajia jatkossa valita myös muihin kaupungin In House palveluyhtiöihin, toteaa Kummola.

Tiedossa vakava keskustelu

Tilakeskuksen yhtiöittäminen ei tule olemaan itsestään selvä juttu. Asia jakaa ainakin osaa valtuustoryhmiä. Lisäksi muun muassa Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto (JHL) vastustaa yhtiöittämistä.

Mikäli Tilakeskus yhtiöitetään JHL:n mielestä omistajaohjaus heikkenee eikä palveluiden laatua voida taata. Julkisuuslaki ja hallintolain vaatimukset hyvästä hallintotavasta eivät ulotu ­yhtiöön, minkä vuoksi päätöksistä on hankalampaa saada tietoa.

– Yhtiöittäminen siis heikentää avoimuutta ja demokratiaa. Verovaroilla tuotettu palvelu ei ole enää poliittisten päätöksentekijöiden, kansalaisten tai julkisuuden arvioitavissa, todetaan JHL:n asiasta antamassa kannanotossa.

JHL:n mielestä osakeyhtiömalli vähentää kuntapäättäjien mahdollisuutta saada tietoa (yhtiön) toiminnasta ja toiminnan poliittinen ohjaus katoaa. Päätöksentekijät eivät voi vaikuttaa palveluiden tuottamiseen tai sisältöihin.

-Tavoitteet voidaan määritellä ainoastaan strategiatasolla. Ulkoistamisen jälkeen palveluiden kokonaiskustannusten arviointi on vaikeaa ja tulevia kustannuksia on vaikea ennakoida, JHL:n kannanotossa todetaan.