Tampereen kaupunki uskoo korkeakoulujen yhdistymiseen

Kuva: lehtikuva / tarja repo
Tampereen uusi yliopisto tarjoaisi tyyssijan 35 000 opiskelijalle.

Tampereen kaupunki ” ilmoittautui” perustajajäseneksi työnimeltään  Uusi yliopisto –säätiöön. Kaupungin lisäksi suurimmat perustajat ovat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Teknologiateollisuus ja sen 100-vuotissäätiö. Kaupunki sijoittaa omistamansa Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeet perustettavan Uusi yliopisto -säätiön pääomaan. Tampere omistaa ”Ammattikorkean” osakkeista 87 prosenttia.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti asiasta maanantaina,  21. marraskuuta.

Valtuusto hyväksyi myös luonnokset Uusi yliopisto -säätiön perustamiskirjaksi ja säännöiksi.

Lisäksi Tampere kaupunki sijoittaa Uusi yliopisto -säätiön peruspääomaan 50 000 euroa. Asiasta päättää myöhemmin kaupunginhallitus.

Näin siitäkin huolimatta, että Uusi yliopisto –säätiön varaan suunniteltu Tampere3 –hanke on telakalla tai tuumaustauolla. Tampereen teknillisen yliopiston  (TTY) hallitus katsoo, että uusi yliopisto voi aloittaa aikaisintaan vuonna 2020. Aikaisemmin startin oli tarkoitus tapahtua vuonna 2018.

Valtuuston päätöksellä kaupunki osoittaa pitävänsä Tampere3 -hanketta eli kolmen korkeakoulun voimien yhdistämistä kaupunkiseudulle, Pirkanmaalle ja koko Suomelle merkittävänä hankkeena.

Uusiakin ratkaisuja voi hakea

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) totesi Tampereen  panostaneen aina  korkeakouluihin. Niinpä kaupungin on hänen mielestään otettava uudessa hankkeessa vahva rooli nytkin. Huolimatta siitä, että hanke  on vaikeuksissa.

Ikosen mukaan kaupungin on vahvistettava korkeakoulurakennettaan. Vaikka TTY:n hallituksen aikalisä harmittaakin Ikosta, hän ei hakisi uusia ratkaisuja, vaan edesauttaisi edelleen Tampere3 –hanketta.

Ikosen mukaan kaupungin korkeakouluilla on paitsi erilaisia osaamisalueita myös erilaisia toimintakulttuureja. Ne haittaavat näkemästä metsää puilta.

Ikonen kysyi, kannattaako hankkeessa hirttäytyä vaikeisiin kotimaisiin hallintomalleihin. Sen sijaan sopisi pohtia sitäkin, löytyisikö ratkaisumalleja muualta.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Pekka Salmi yhtyi Ikosen analyysiin. Hänen mielestään Tampere3 –hankkeen takaamat, osaavat ihmiset ovat  kaupungille ratkaisevassa roolissa.

– Siksi on  tärkeää, että kaupunki tekee päätöksen asiassa nyt. Näin Tampere näyttää koko maalle, että kaupunki on hankkeen takana ja haluaa sen toteutuvan. Toivottavasti osapuolet palaavat pian neuvottelupöytään.

Ulla Kampman  (sd.) vetosin TTY:n  hallitukseen hankkeen loppuunsaattamiseksi. Hänen mielestään se mahdollistaisi paitsi Helsingin kaupunkiseudun myös pääkaupungin korkeakoulujen haastamisen.

Ponsia vai ei?

Miltei koko kaupunginvaltuusto liputti hankkeen puolesta. Ainoastaan perussuomalaiset halusivat palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.   Perussuomalaiset esittivät uutta Tampere2 –hanketta. Se sisältäisi Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston.  Tampereen ammattikorkeakoulu jatkaisi esityksen mukaan toimintaansa itsenäisenä. Palautus torjuttiin selvällä äänten enemmistöllä.

Vasemmistoliiton tekemät muutosesitykset Uusi yliopisto –säätiön sääntöihin herättivät pitkähkön keskustelun.  Vasemmistoliiton puheenvuoroissa perusteltiin muutoksia yliopiston hallinnon demokraattisuuden turvaamisella. Asia koskevia muutosesityksiä oli kaksi. Molemmat muutosesitykset hävisivät äänin 48-18, yksi valtuutettu äänesti tyhjää.

Äänestyksen voittanut osapuoli perusteli äänestyskäyttäytymistään sillä, että Tampereen kaupungin tehtävä on omalta osaltaan turvata Tampere3 –hanke. Uuden yliopiston hallinnon kehittämisen enemmistö sen sijaan  halusi  jättää uuden yliopiston  hallinnon edustajille. Ratkaisua perusteltiin etenkin yliopistojen autonomialla.  Lisäksi yliopiston itsenäisyyttä turvaavat saattoivat katsoa, että pattitilanteessa olevan hankkeen osapuolien ärsyttämisen olisi – tyhmää.

Näin se lähti liikkeelle

Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen Ammattikorkeakoulun hallitukset tekivät syksyllä 2015 päätökset korkeakoulujen yhdistämisestä 1. tammikuuta 2018 alkaen.

Tavoitteena oli ja kaiketi on vieläkin perustaa Tampereen kahdesta nykyisestä yliopistosta uusi säätiöyliopisto, joka hankkii omistukseensa Tampereen ammattikorkeakoulun osakekannan. Uusi korkeakoulukonserni muodostaisi yhtenäisesti johdetun strategisen kokonaisuuden.

Tässä lienee koko idean ydin.

Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto esittivät  27. huhtikuuta 2016 Tampereen kaupungille lähettämässään kirjeessä, että kaupunki olisi mukana perustamassa mainittua säätiötä ja siirtäisi omistamansa Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeet osaksi säätiöpääomaa.

Kaupungin mielestä Tampere3-nimellä valmisteltava kokonaisuus olisi tai on merkittävin koulutuspoliittinen hanke ei ainoastaan Tampereella vaan koko maassa vuosikymmeniin.

Vastaavanlaisia hankkeita on toki toteutettu tai ollaan toteuttamassa eri puolilla maata. Voimavarojen kokoaminen oli motiivina Aalto yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Taideyliopiston perustamisille sekä Turun yliopiston ja Turun Kauppakorkeakoulun yhdistämiselle.

Ammattikorkeakoulun liittäminen osaksi  korkeakoulukonsernia on Tampereen lisäksi menossa Lappeenrannassa ja Rovaniemellä. Ammattikorkeakoulujen itsenäinen asema on uudistuksissa kuitenkin tarkoitus turvata.

Tasapainottaisi maan kehittämistä

Toteutuessaan Tampere3 – hankkeen on laskettu tuovan Tampereelle vuotuiselta liikevaihdoltaan yli 400 miljoonan euron korkeakouluyhteisön. Opiskelijoita  raamiin mahtuu 35 000 . Opettajia kaikkineen muutama tuhat. Opiskelijamäärältään uusi korkeakoulu on samaa suuruusluokkaa kuin Helsingin yliopisto ja yli kaksi kertaa suurempi kuin esimerkiksi Turun ja Oulun yliopistot.

Aluetalouden näkökulmasta hanketta ja sen vaikutuksia pidetään merkittävinä.

Yliopistojen yhdistämiseksi perustetaan säätiö. Ajankohdaksi on kaavailtu joulukuun 2. päivää tänä vuonna. Tarvittavat lakimuutokset on tarkoitus viedä eduskuntaan ensi keväänä.

Osapuolten neuvotteluissa on sovittu, että kuluvan vuoden joulukuun alussa perustettavan säätiön peruspääomaan Teknologiateollisuus ry, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Tampereen kaupunki sijoittavat kukin tässä vaiheessa 50 000 euroa.

Vuoden 2017 lopussa kaupunki siirtää omistuksessaan olevan ammattikorkeakouluosakeyhtiön osakekannan uuden säätiön omistukseen. Tarkoitus on, että osakekanta sijoitetaan peruspääomaan tai rinnastetaan siihen siten, että säätiön on se säilytettävä.

Aika näyttää.

Keskustelua aiheesta

Suunnitelmat Tampereen Hipposkylän uudeksi asemakaavaksi jakavat tienoon asukkaiden mielipiteitä

Hipposkylän rakennukset huonokultoisuudestaan huolimatta ovat varsin viihtyisän näköisiä.

Kissanmaalla sijaitsevaa Hipposkylän rakennuskantaa aiotaan purkaa ja täydentää. Tätä varten alueelle tarvitaan uusi asemakaava. Uuden asemakaavan valmisteluaineiston nähtävillä olo päättyi viime viikolla. Asemakaavasta on valmisteltu kaksi luonnosvaihtoehtoa. Asukkaaiden mielipiteet esitellyistä vaihtoehdoista jakautuvat pääasiassa kahtia.

Suunnittelualue sijaitsee Itä-Tampereella noin kolmen kilometrin päässä keskustasta. Alueeseen kuuluu asuin- ja liikerakennusten kortteli sekä Hippospuistoa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6,2 hehtaaria. Suunnittelualueella on 14 kaksikerroksista, huonokuntoista puista asuinkerrostaloa sekä tiilirunkoinen entinen saunarakennus.

Tampereen kaupunki rakennutti vuokratalot entisen Kosken maantien varrelle vuosina 1947 – 49. Moni viime sotien rintamilta palannut sotilas aloitti perhe-elämänsä Hipposkylässä. Suuri osa alueen lapsista kuuluu nyt eläkevuosiaan viettäviin suuriin ikäluokkiin. Alueella on kulttuurihistoriallista arvoa. Se on todettu maakunnallisesti arvokkaaksi asuinalueeksi.

Hipposkylän puukerrostalot edustavat sotien jälkeisten Kalevan ja Kissanmaan kaupunginosien vanhinta rakennuskerrostumaa. Alueen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta ovat säilyttäneet hyvin alkuperäisen ilmeensä. Nykyisin alue on Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n vuokra-asuntokohde.

Alueella on valmiina hyvät palvelut ja kunnallistekniikkaa sekä hyvät liikenneyhteydet. Lähimmät raitiotien pysäkit tulevat sijaitsemaan kävelyetäisyydellä suunnittelualueesta.

Kaksi asemakaavaluonnosta

Vaihtoehdossa 1 säilytetään kymmenen vanhaa kaksikerroksista puutaloa ja saunarakennus. Asemakaavan perusteella olisi mahdollista rakentaa kymmenen uutta asuinrakennusta. Näistä viisi korkeaa pistetaloa sijaitsevat Hervannan valtaväylän puolella ja kaksi alueen keskiosassa. Hippoksenkadun puolella on paikat matalammille lamellitaloille.

Uudelle katuliittymälle osoitetaan paikka Hippoksenkadulta Sudenkadun kohdalta. Kadulta jatkuu pyöräilyn ja kävelyn yhteys Hippoksenkadulta Hervannan valtaväylän varteen. Alueen keskellä kulkee virkistysreitti.

Vaihtoehdossa 2 alueella säilytetään viisi vanhaa kaksikerroksista puutaloa ja saunarakennus. Uusia asuinrakennuksia on asemakaavan perusteella mahdollista rakentaa yhdeksän. Hervannan valtaväylän puolella tulisi kolmen lamellikerrostalon kortteli ja alueen keskellä kaksi korkeaa pistetaloa ja kolmea matalampaa lamellikerrostalolle. Hippoksenkadun varrella on rakennuspaikat kahdelle nelikerroksiselle lamellitalolle.

Virkistysreitti kulkee alueen eteläreunalla. Hippoksenkadulta suunnittelualueelle on esitetty uusi tonttikatu hieman eri kohtaan kuin vaihtoehdossa 1. Kadulta jatkuu pyöräilyn ja kävelyn yhteys Hippoksenkadulta Hervannan valtaväylän varteen.

Vaihtoehdossa 1 uudisrakennusoikeutta muodostuu 29 000 kerrosneliömetriä. Suojellut rakennukset huomioon ottaen (6580 kerrosneliömetriä) vaihtoehdon kokonaisrakennusoikeus on 35 580 kerrosneliömetriä.

Vaihtoehdossa 2 uudisrakennusoikeutta muodostuu myös 29 000 kerrosneliömetriä. Suojellut rakennukset (3580 kerrosneliömetriä) huomioon ottaen vaihtoehdon 2 kokonaisrakennusoikeus on 32 580 kerrosneliömetriä.

Vaihtoehdosta riippuen alueella voisi tulevaisuudessa asua noin 600 – 700 ihmistä. Nykyisin asukkaita on runsaat kaksisataa.

Asukkaiden mielipiteet kahtia

Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä viime viikon loppuun asti. Syyskuun loppulla järjestetyssä yleisötilaisuudessa asukkaiden mielipiteet alueen tulevaisuudesta jakautuivat kahtia.

Osa alueen asukkaista, etenkin vanhoissa puutaloissa asuvat, kannattaa mahdolliisimman monen vanhan puutalon säilyttämistä. Osa ihmisistä, etenkin puutalojen naapurustossa asuvat, on puolestaan mahdollisimman monen vanhan talon purkamisen kannalta. Osa talojen asukkaista haluaisi palata saneerattuihin taloihin vuokralaisiksi.

Puutaloalueen naapurissa asuvien joukossa toivotaan paitsi mahdollisimman monen rakennuksen purkamista, purettujen tilalle tuleviin uusiin taloihin myös omistusasuntoja. Näin vanhan alueen väestö ” sekoittuisi” ja saisi uutta verta.

Myös uudisrakennusten korkeus jakaa asukkaiden mielipiteitä. Osa katsoo, että näinkin lähellä kaupungin keskustaa sijaisevalle alueelle sopisi varsin korkeitakin rakennuksia. Ja jälleen osa on toista mietä ja tyytyisi matalimpiin ratkaisuihin.

Asukkkaillla oli mahdollisuus jättää valmisteluaineistosta mielipiteensä luonnosvaihtoehtojen nähtävillä olon aikana. Seuraavassa vaiheessa luonnosvaihtoehtojen pohjalta kehitetään asemakaavaehdotus, joka asetetaan myös nähtäville arviolta tämän vuoden lopulla.

Keskustelua aiheesta

Salapoliisioperaatio: Auta Pirkanmaan Demarinaisia selvittämään tämän seinävaatteen tekijä

Kuva: Karoliina Hult
Yksityiskohta seinävaatteesta, jonka tekijää etsitään. Kuva koko seinävaatteesta on jutun lopussa.

Pirkanmaan Demarinaisilla on tänä vuonna 100-vuotisjuhlavuosi, jonka kunniaksi ollaan julkaisemassa myös historiikkia. Naispiirin puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult kertoo, että kirjaa kootessa on tullut vastaan pulma, jonka ratkomiseen hän toivoo pikaista apua Demokraatin lukijoilta.

– Haluaisimme tietää, kuka on tehnyt kuvassa olevan seinävaatteen. Kuva tulee kuvitukseksi kirjan takakanteen ja siihen olisi hyvä saada tekijän nimi, hän kertoo.

Seinävaate on lahjoitettu Petäkoski-Hultin mukaan Työväenmuseo Werstaalle vuonna 2015, oletettavasti silloin, kun SDP muutti Helsingissä pienempiin tiloihin Ympyrätaloon. Seinävaatteessa ei ole merkintöjä tekijästä eikä edes vuodesta, jolloin se on tehty.

– On arvioitu, että seinävaate olisi tehty joskus 1979–2000. Se vaikeuttaa etsintää, kun ei pysty kaventamaan etsintöjä vuoden perusteella siihen joukkoon, joka voisi tietää, Petäkoski-Hult sanoo.

Petäkoski-Hult kertoo kyselleensä seinävaatteen tekijän perään muun muassa Facebookissa yleisesti sekä kohdistamalla viestejä sellaisille sosialidemokraattisen liikkeen ihmisille, joiden hän arveli ehkä tietävän teoksesta. Kalastelu ei ole tuottanut tulosta.

– Onkeen ei ole tarttunut yhtään kalaa. Ne, joille olen kuvan laittanut, ovat kehuneet seinävaatetta upeaksi. Heistäkin olisi kiva tietää sen tekijä tai tekijät. Sitäkään ei tiedä, onko se tehty vaikkapa ryhmätöinä.

Pirkanmaan Demarinaisten historiikki julkaistaan 25.11. ja se lähtee painoon viikon, parin sisällä. Voi siis olla, ettei mysteeri siihen mennessä selviä.

– Kyllä se jää askarruttamaan mieltä, jos tietoa ei saada. Voihan siinä käydä niinkin, että tekijä löytyy, kun kirja on jo julkaistu. Parempi tietysti sekin kuin ettei se selviäisi ollenkaan, Petäkoski-Hult sanoo.

Jos tiedät jotain seinävaatteesta tai sen tekijästä, ota yhteyttä Tuula Petäkoski-Hultiin (tuula.petakoski-hult(a)lempaala.fi). Seinävaate on villaa, juuttia, puuvillaa ja samettia. Sen mitat ovat 149 x 194 cm.

Jos tiedät seinävaatteen tekijän, ota yhteys Tuula Petäkoski-Hultiin (tuula.petakoski-hult(a)lempaala.fi).

Keskustelua aiheesta

Pormestari Lauri Lyly: Tampereen ratikkavaunujen tilaus piristää Suomen kansantaloutta

Kuva: Tampereen kaupunki
Pormestari Lauri Lylyn mukaan Tampereen ratikkahankinnat piristävät koko maan taloutta.

Tampereen kaupunki ja Transtech Oy allekirjoittivat maanantaina 16. lokakuuta raitiotievaunujen toimitussopimuksen. Sopimuksen arvo on noin 104 miljoonaa euroa. Kauppasopimukseen sisältyy 19 raitiovaunun lisäksi vaunujen kunnossapito kymmeneksi vuodeksi.

– On hienoa, että kilpailutuksen on voittanut suomalainen toimija. Sopimus on merkittävä koko kansantaloudelle. Tämä on hieno päivä Tampereelle ja Kajaanille, sanoo pormestari Lauri Lyly.

– Valitsimme Tampereelle modernin, koeteltuun tekniikkaan perustuvan ja pohjoisen vaikeisiin olosuhteisiin soveltuvan ratkaisun yhdistettyä kilpailukykyisiin kaupallisiin ehtoihin. Tampereen raitiovaunut perustuvat ratkaisuihin, joita käytimme Helsingin raitiovaunujen kehittämisessä, Transtechin toimitusjohtaja Lasse Orre kertoo.

Transtech Oy:n valmistamat raitiotievaunut ovat 37 metriä pitkiä. Ensimmäisen erän hankinnassa yhden vaunun hinta on noin 3,8 miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan ensimmäinen vaunu toimitetaan Tampereelle alkuvuonna 2020. Raitiotieliikenteen Hervannasta Taysille arvioidaan alkavan keväällä 2021.

Esteetön kulku

Tampereen kaupugin asiasta kertovassa tiedotteessa kerrotaan, että kahteen suuntaan ajettava, kolmiosainen vaunu rakennetaan ns. normaalille raideleveydelle.

-Raitiovaunussa on kauttaaltaan matala lattia ja tilaa yhteensä 264 matkustajalle. Raitiovaunuun on myös esteetön pääsy pyörätuolilla ja lastenvaunuilla. Kestävä teli- ja pyöräkertarakenne, jossa kaikki pyörät ovat vetäviä, mahdollistaa ongelmattoman liikennöinnin vaativissa ilmasto-olosuhteissa, tiedotteessa luvataan.

Raitiotiellä tavoitellaan liikennettä, jolla voidaan tukea kaupunkirakenteen tiivistämistä

Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous

Tampereen raitiovaunuhankintaan ilmoittautui määräaikaan 13. helmikuuta 2015 mennessä 12 tarjoajaa, joista kaupunginhallitus valitsi 11 ehdokasta tarjouskilpailuun.

– Raitiovaunuhankinnan valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus, jota vertailtiin raitiovaunujen ja kunnossapitopalvelun laadun sekä vertailuhinnan perusteella. Vertailussa kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous saatiin Transtech Oy:ltä. Tarjous oli paras sekä laatu- että hintavertailussa, tiedotteessa todetaan.

Transtech on Pohjoismaiden suurin kiskokalustovalmistaja, jonka päätuotteisiin kuuluvat kaksikerroksiset matkustajavaunut, raitiovaunut sekä alihankkijana valmistettavat konepajatuotteet.

Sopimus raitiovaunutoimittajan ja kaupungin välillä on tarkoitus siirtää kaupungilta Tampereen Raitiotie Oy:n vastuulle myöhemmin hyväksyttävän erillisen sopimuksen periaatteiden mukaisesti. Siirtosopimus tuodaan erikseen Tampereen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

 

Keskustelua aiheesta

Tampereen Voimia liikelaitos In house-yhtiöksi?

Kuva: Kari Hulkko
Voimia on erikoistunut muun muassa ateriapalveluiden järjestämiseen.

 

Tampereen Voimia liikelaitoksesta valmistellaan ensi vuoden aikana In house -yhtiö. Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti asiasta tiistaina 10. lokakuuta. Uuden yhtiön omistaisivat Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) sekä myöhemmin Pirkanmaan maakunta. Voimian yhtiöittämisestä päätetään vielä erikseen konsernijaostossa ensi vuoden aikana. Yhteisyrityksen perustamisella on PSHP:n johdon tuki.

Voimian yhtiöittämisestä ja organisoinnista on tehty selvitys sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi. Uudistus aiheuttaa muutoksia tukipalvelujen organisointiin ja volyymeihin.

Tampereen kaupungin mukaan Voimian liiketoiminnan kannattavuus on parempi yhtiöitettynä yhteisyritykseksenä (In house) kuin liikelaitoksena tai pelkästään Tampereen kaupungin omistamana In house -yhtiönä.

– Yhteisyrityksessä toiminnan volyymi ja liikevaihto kasvavat, mikä mahdollistaa skaalaetujen entistä paremman hyödyntämisen muun muassa tuotannossa, tuotannonohjauksessa ja ostoissa, sekä toiminnan edellenkehittämisessä, kaupungin asiaa koskevassa tiedotteessa todetaan.

Työntekijöiden asema ei ”pääsääntöisesti” muutu

Yhteisyrityksessä kaikki Voimian 610 työntekijää ja 100 PSHP:n työntekijää siirtyisivät In house -yhtiöön. Voimian nykyinen sote-toiminta säilyisi In house -konsernissa. Tampereen kaupunki ja maakunta voivat tällöin hankkia yhtiön palveluja kilpailuttamatta.

– Työntekijöiden asema ei In house -yhtiössä pääsääntöisesti muutu. Yhteisyritykseen siirryttäessä voidaan neuvotella henkilöstön siirtosopimus ja henkilöstön edustaja hallitukseen, kuten tehtiin Tilakeskus liikelaitoksen yhtiöittämisessä.

– Jos In house -vaihtoehdon sijaan Voimia jatkaa liikelaitoksena, liikelaitoksen sote-toiminta siirtyy maakuntaan ja siitä aiheutuu henkilöstövaikutuksia. Maakunta ei voi ostaa tukipalveluita kuntaomisteiselta toimijalta ilman kilpailutusta. Liikelaitos ei myöskään voi hankintalain mukaan myydä palveluita markkinoille (esimerkiksi maakunnalle) kuin viisi prosenttia liikevaihdostaan ja enintään 500 000 euron arvosta, tiedotteessa todetaan.

Keskustelua aiheesta

Pirkanmaan Demarinaisilta tuki Tuula Haataiselle

Pirkanmaan Demarinaiset ilmaisivat tukensa Tuula Haataiselle lauantaina.

Pirkanmaan Demarinaiset ilmaisivat lauantaina piirikokouksessaan tukensa SDP:n presidenttiehdokkaalle Tuula Haataiselle. Piirikokouksen julkilausumassa todetaan, että Haataisella on monipuolinen poliittinen kokemus presidentin tehtävään. Haatainen on hankkinut poliittista pääomaa niin Demarinaisten pääsihteerinä kuin ministerinäkin.

– Tuulan sairaanhoitajan ja valtiotieteen maisterin koulutus antaa hyvän pohjan myös presidentin tehtävään. Hän sopii hyvin seuraamaan presidentti Tarja Halosen ja muiden sosialidemokraattisista lähtökohdista presidenteiksi nousseiden henkilöiden jalanjälkiä. Tuula Haatainen tekee jäljistä omansa ja antaa kokemuksensa ja näkemyksensä kaikkien suomalaisten käyttöön, julkilausumassa todetaan.

Lisäksi Haatainen tuntee Pirkanmaan Demarinaisten mukaan tavallisen suomalaisen arjen ja on vankka lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä puolestapuhuja.

Huolta vanhuksista

Pirkanmaan Demarinaiset mukaan Suomessa on asetettu tavoitteeksi merkittävä vanhusten laitoshoitopaikkojen vähentäminen. Perinteisen laitokseksi tilastoitavan vanhainkotihoidon korvaamiseksi on haluttu tuottaa palvelut kotiin ja kodinomaiseen ympäristöön niin pitkään kuin mahdollista.

– Vanhainkodissa ja tehostetussa palveluasumisessa asiakasmaksut määräytyvät eri perustein, joista yhtenä konkreettisena esimerkkinä mainittakoon lääkkeet. Vanhainkodissa lääkkeet sisältyvät hoitoon, mutta tehostetussa palveluasumisessa lääkkeet maksetaan itse ja ovat maksuttomia vasta Kelan seuraaman maksukaton ylittymisen jälkeen. Näin kustannuksia on saatu siirrettyä kunnilta asukkaalle ja Kelalle, kun useat kunnat ovat muuttaneet vanhainkotihoidon tehostetun palvelun yksiköiksi, demarinaiset sanovat.

Piirikokouksen julkilausumassa todetaan, että vanhainkotiasumisen kustannuksia ohjataan asiakasmaksulailla, mutta tehostetun palveluasumisen kustannuksia ei ole niin tarkasti määritelty. Vanhainkotihoitoa koskevassa asiakasmaksulaissa on otettu huomioon yhteiseen kotiin jäävän puolison taloudellinen tilanne, mutta vastaavaa lainsäädäntöä ei ole tehostetun palveluasumisen puolella.

Pirkanmaan Demarinaiset pitävät tärkeänä ja välttämättömänä, että THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) tehostetun palveluasumisen asiakasmaksujen tasoa pohtiva työryhmä ottaa huomioon yhteiseen kotiin jäävän puolison toimeentulon, jos toimeentulo on asiakasmaksujen vuoksi uhattuna.

– Ei ole syytä ajaa yksin asumaan jäävää puolisoa toimeentulotukiluukulle, jos puoliso siirtyy asumaan tehostetun palveluasumisen yksikköön., demarinaiset toteavat.

Petäkoski-Hult jatkaa puheenjohtajana

Pirkanmaan Demarinaisten puheenjohtajaksi valittiin edelleen Tuula Petäkoski-Hult. Varapuheenjohtajana jatkaa Kyllikki Lahtinen. Hallitukseen valittiin Kiminki Anneli, Kinnunen Katja, Koskinen Elsa, Leino Joanna, Lepola Anne, Leppänen Marjut, Päivärinta Merja, Päivö Sinikka, Tienari Pirkko ja Vuori Raija.

Pirkanmaan Demarinaisilla on juhlavuosi. 100-vuotista toimitaansa järjestö juhlistaa myös historiikillaan. Niin järjestöt kuin yksityiset ihmisetkin voivat osallistua juhlakirjan kustannuksiin lahjoituksin.

Keskustelua aiheesta