Tampereen kaupunki uskoo korkeakoulujen yhdistymiseen

Kuva: lehtikuva / tarja repo
Tampereen uusi yliopisto tarjoaisi tyyssijan 35 000 opiskelijalle.

Tampereen kaupunki ” ilmoittautui” perustajajäseneksi työnimeltään  Uusi yliopisto –säätiöön. Kaupungin lisäksi suurimmat perustajat ovat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Teknologiateollisuus ja sen 100-vuotissäätiö. Kaupunki sijoittaa omistamansa Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeet perustettavan Uusi yliopisto -säätiön pääomaan. Tampere omistaa ”Ammattikorkean” osakkeista 87 prosenttia.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti asiasta maanantaina,  21. marraskuuta.

Valtuusto hyväksyi myös luonnokset Uusi yliopisto -säätiön perustamiskirjaksi ja säännöiksi.

Lisäksi Tampere kaupunki sijoittaa Uusi yliopisto -säätiön peruspääomaan 50 000 euroa. Asiasta päättää myöhemmin kaupunginhallitus.

Näin siitäkin huolimatta, että Uusi yliopisto –säätiön varaan suunniteltu Tampere3 –hanke on telakalla tai tuumaustauolla. Tampereen teknillisen yliopiston  (TTY) hallitus katsoo, että uusi yliopisto voi aloittaa aikaisintaan vuonna 2020. Aikaisemmin startin oli tarkoitus tapahtua vuonna 2018.

Valtuuston päätöksellä kaupunki osoittaa pitävänsä Tampere3 -hanketta eli kolmen korkeakoulun voimien yhdistämistä kaupunkiseudulle, Pirkanmaalle ja koko Suomelle merkittävänä hankkeena.

Uusiakin ratkaisuja voi hakea

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) totesi Tampereen  panostaneen aina  korkeakouluihin. Niinpä kaupungin on hänen mielestään otettava uudessa hankkeessa vahva rooli nytkin. Huolimatta siitä, että hanke  on vaikeuksissa.

Ikosen mukaan kaupungin on vahvistettava korkeakoulurakennettaan. Vaikka TTY:n hallituksen aikalisä harmittaakin Ikosta, hän ei hakisi uusia ratkaisuja, vaan edesauttaisi edelleen Tampere3 –hanketta.

Ikosen mukaan kaupungin korkeakouluilla on paitsi erilaisia osaamisalueita myös erilaisia toimintakulttuureja. Ne haittaavat näkemästä metsää puilta.

Ikonen kysyi, kannattaako hankkeessa hirttäytyä vaikeisiin kotimaisiin hallintomalleihin. Sen sijaan sopisi pohtia sitäkin, löytyisikö ratkaisumalleja muualta.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Pekka Salmi yhtyi Ikosen analyysiin. Hänen mielestään Tampere3 –hankkeen takaamat, osaavat ihmiset ovat  kaupungille ratkaisevassa roolissa.

– Siksi on  tärkeää, että kaupunki tekee päätöksen asiassa nyt. Näin Tampere näyttää koko maalle, että kaupunki on hankkeen takana ja haluaa sen toteutuvan. Toivottavasti osapuolet palaavat pian neuvottelupöytään.

Ulla Kampman  (sd.) vetosin TTY:n  hallitukseen hankkeen loppuunsaattamiseksi. Hänen mielestään se mahdollistaisi paitsi Helsingin kaupunkiseudun myös pääkaupungin korkeakoulujen haastamisen.

Ponsia vai ei?

Miltei koko kaupunginvaltuusto liputti hankkeen puolesta. Ainoastaan perussuomalaiset halusivat palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.   Perussuomalaiset esittivät uutta Tampere2 –hanketta. Se sisältäisi Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston.  Tampereen ammattikorkeakoulu jatkaisi esityksen mukaan toimintaansa itsenäisenä. Palautus torjuttiin selvällä äänten enemmistöllä.

Vasemmistoliiton tekemät muutosesitykset Uusi yliopisto –säätiön sääntöihin herättivät pitkähkön keskustelun.  Vasemmistoliiton puheenvuoroissa perusteltiin muutoksia yliopiston hallinnon demokraattisuuden turvaamisella. Asia koskevia muutosesityksiä oli kaksi. Molemmat muutosesitykset hävisivät äänin 48-18, yksi valtuutettu äänesti tyhjää.

Äänestyksen voittanut osapuoli perusteli äänestyskäyttäytymistään sillä, että Tampereen kaupungin tehtävä on omalta osaltaan turvata Tampere3 –hanke. Uuden yliopiston hallinnon kehittämisen enemmistö sen sijaan  halusi  jättää uuden yliopiston  hallinnon edustajille. Ratkaisua perusteltiin etenkin yliopistojen autonomialla.  Lisäksi yliopiston itsenäisyyttä turvaavat saattoivat katsoa, että pattitilanteessa olevan hankkeen osapuolien ärsyttämisen olisi – tyhmää.

Näin se lähti liikkeelle

Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen Ammattikorkeakoulun hallitukset tekivät syksyllä 2015 päätökset korkeakoulujen yhdistämisestä 1. tammikuuta 2018 alkaen.

Tavoitteena oli ja kaiketi on vieläkin perustaa Tampereen kahdesta nykyisestä yliopistosta uusi säätiöyliopisto, joka hankkii omistukseensa Tampereen ammattikorkeakoulun osakekannan. Uusi korkeakoulukonserni muodostaisi yhtenäisesti johdetun strategisen kokonaisuuden.

Tässä lienee koko idean ydin.

Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto esittivät  27. huhtikuuta 2016 Tampereen kaupungille lähettämässään kirjeessä, että kaupunki olisi mukana perustamassa mainittua säätiötä ja siirtäisi omistamansa Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeet osaksi säätiöpääomaa.

Kaupungin mielestä Tampere3-nimellä valmisteltava kokonaisuus olisi tai on merkittävin koulutuspoliittinen hanke ei ainoastaan Tampereella vaan koko maassa vuosikymmeniin.

Vastaavanlaisia hankkeita on toki toteutettu tai ollaan toteuttamassa eri puolilla maata. Voimavarojen kokoaminen oli motiivina Aalto yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Taideyliopiston perustamisille sekä Turun yliopiston ja Turun Kauppakorkeakoulun yhdistämiselle.

Ammattikorkeakoulun liittäminen osaksi  korkeakoulukonsernia on Tampereen lisäksi menossa Lappeenrannassa ja Rovaniemellä. Ammattikorkeakoulujen itsenäinen asema on uudistuksissa kuitenkin tarkoitus turvata.

Tasapainottaisi maan kehittämistä

Toteutuessaan Tampere3 – hankkeen on laskettu tuovan Tampereelle vuotuiselta liikevaihdoltaan yli 400 miljoonan euron korkeakouluyhteisön. Opiskelijoita  raamiin mahtuu 35 000 . Opettajia kaikkineen muutama tuhat. Opiskelijamäärältään uusi korkeakoulu on samaa suuruusluokkaa kuin Helsingin yliopisto ja yli kaksi kertaa suurempi kuin esimerkiksi Turun ja Oulun yliopistot.

Aluetalouden näkökulmasta hanketta ja sen vaikutuksia pidetään merkittävinä.

Yliopistojen yhdistämiseksi perustetaan säätiö. Ajankohdaksi on kaavailtu joulukuun 2. päivää tänä vuonna. Tarvittavat lakimuutokset on tarkoitus viedä eduskuntaan ensi keväänä.

Osapuolten neuvotteluissa on sovittu, että kuluvan vuoden joulukuun alussa perustettavan säätiön peruspääomaan Teknologiateollisuus ry, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Tampereen kaupunki sijoittavat kukin tässä vaiheessa 50 000 euroa.

Vuoden 2017 lopussa kaupunki siirtää omistuksessaan olevan ammattikorkeakouluosakeyhtiön osakekannan uuden säätiön omistukseen. Tarkoitus on, että osakekanta sijoitetaan peruspääomaan tai rinnastetaan siihen siten, että säätiön on se säilytettävä.

Aika näyttää.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Sotaveteraanit Tampereen kaupungin juhlalounaalla – uusia palveluja isänmaan puolesta taistelleille

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Sotaveteraaneja on maassamme reippaat 20 000. Heidän keski-ikänsä on yli 90 vuotta.

Tampereen kaupunki tarjosi kymmenennen kerran itsenäisyyspäivän juhlalounaan sotaveteraaneille sekä heidän puolisoilleen ja leskilleen. Pispan palvelukeskuksessa maanantaina 5. joulukuuta pidettyihin juhlallisuuksiin kaupungin tervehdyksen veteraaneille toi pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Lounaan järjestelyistä Nekalan, Pappilanpuiston, Pispan ja Pohjolan palvelukeskusten ravintoloissa vastasi Tampereen Voimia.

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen kertoi arvostavansa suuresti veteraanien Suomen hyväksi tekemää työtä. Kyse ei ole ainoastaan sodan taisteluista, vaan maan jälleenrakentamisesta rauhan tultua.

– Moni teistä on saanut nähdä itsenäisen Suomen kaikki vaiheet tasavallan alkutaipaleelta kohtalokkaisiin sotavuosiin. Olette kokeneet myös rauhan ja sen jälkeisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen.

Nyky-Suomessa asiat ovat menneisiin vuosikymmeniin verrattuna hyvin ja Tampereesta on kasvanut yksi Suomen johtavista kaupunkikeskuksista.

Puheessaan pormestari otti kuitenkin esille myös kasvavan kaupungin haasteet, kuten hyvinvoinnin epätasaisen jakautumisen ja ikäihmisten yksinäisyyden ja turvattomuuden.

– Tavoitteenamme on, että kenenkään ei tarvitse asua sairaala- tai laitosympäristössä. Samalla meidän on turvattava, että jokainen saa apua tarvitessaan, pormestari lupasi.

Palvelukeskuksista aineellista ja henkistä hyvää

Pispan palvelukeskuksen palveluvastaava Terhi Koskinen halusi rohkaista yksinäisiä lähtemään kodin seinien sisältä muiden seuraan. Esimerkiksi palvelukeskuksiin voi pistäytyä vain katselemaan, lukemaan lehtiä tai ruokailemaan. Mikäli haluaa osallistua toimintaan, tarjontaa on kuntosalista musiikkihetkiin ja seuraa löytyy varmasti. Uusin palvelukeskus löytyy Pohjolankadulta Tammelan kaupunginosasta.

Pispan palvelukeskuksen ravintolasali oli somistettu sinivalkoiseen teemaan lipuin ja kukin ja lounasta siivitti elävä musiikki. Mummon kammarin vapaaehtoiset avustivat tarvittaessa naulakoilla sekä ruokasalissa. Tunnelma oli lämmin, kun pormestari kiersi keskustelemassa veteraanien ja heidän puolisoidensa kanssa. Tarjolla ollut palapaisti ja mantelilohi maistuivat vieraille ja moni jäi vielä kahvin ja kakun jälkeen hetkeksi nauttimaan juhlatunnelmasta.

Ensi vuonnakin keskitytään veteraaneihin

Tampereen kaupungin TampereSenior-ohjelmassa keskitytään vuosina 2016–2017 vahvistamaan kaikkein iäkkäimpien kuntalaisten kotona asumista ja kehittämään heidän palvelujaan. Keskeisenä ryhmänä ovat sotaveteraanit.

Veteraanien palveluja kehitetään yhdessä valtionhallinnon edustajien ja veteraanijärjestöjen kanssa. Ensisijaista on kuitenkin rohkaista veteraaneja vaikuttamaan omiin palveluihinsa omien tarpeidensa ja toiveidensa pohjalta. Yhteydenpito ja vuorovaikutus on aloitettu kirjeitse, nyt sitä jatketaan myös puhelimen välityksellä. Jatkossa kehitetään kotikäyntejä ja aikaisempaa yksilöllisempää ohjausta ja neuvontaa.

TampereSenior-ohjelma kokoaa yhteen Tampereen kaupungilla käynnissä olevia ikäihmisten palvelujen kehittämiseen liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita, arvioi niiden tuloksia sekä levittää ja jalkauttaa hankkeissa syntyneitä parhaita käytäntöjä.

TampereSenior-ohjelma alkoi vuonna 2012 ja sen on tarkoitus kestää vuoteen 2020 saakka.

Lisää palveluita veteraaneille

Kotona asuvat tamperelaiset ja orivesiläiset rintamaveteraanit saavat Valtiokonttorin tuella palveluja kotiinsa. Nyt uutena valittavana palveluna on jalkahoito.
Jalkahoidon lisäksi valittavana on maksutta kotiin siivous-, ateria-, asiointi- ja saattajapalveluja. Tuen voi myös käyttää palvelukeskuksessa lounastamiseen tai henkilökohtaisiin lounasseteleihin, joilla voi maksaa oman lounaansa kaikissa niissä paikoissa, jotka ottavat vastaan lounasseteleitä.

Palveluja saa 600 euron arvosta. Summan voi käyttää yhteen palveluun tai jakaa sen kahden palvelun kesken.

Sekä tamperelaiset että orivesiläiset veteraanit saavat valitsemansa palvelun soittamalla arkisin Kotitorille numeroon 03 5656 5700 viimeistään 31. joulukuuta 2016.
Tukea voi hakea uudestaan, vaikka olisi jo aiemmin tänä vuonna saanut palveluja kotiinsa Valtiokonttorin maksamana.

Valtiokonttorin linjauksen mukaisesti nämä palvelut eivät valitettavasti koske pitkäaikaisessa laitoshoidossa tai tehostetun palveluasumisen piirissä olevia tai yli 10 prosentin elinkorkoa saavia veteraaneja eikä veteraanien puolisoita.

Tänä syksynä Tampereen kaupungilta pyritään soittamaan kaikille niille veteraaneille, jotka eivät ole käyttäneet heille kuuluvaa oikeutta palveluihin.

Keskustelua aiheesta

Ratikka-allianssi ja -yhtiö perustettiin

Kuva: Tampereen kaupunki
Ratikkaa kulkee reitillä, jonka varrella on paljon erilaisia palveluita. Lisääkin on luvassa.

Tampereen kaupunki allekirjoitti tiistaina 29. marraskuuta sopimuksen Raitiotieallianssiin kuuluvien yritysten kanssa. Sopimus koskee raitiotien ensimmäisen vaiheen infrastruktuurin eli muun muassa radan, varikon ja tietojärjestelmien rakentamista.

Raitiotieallianssin muodostavat Tampereen kaupunki tilaajana sekä YIT Rakennus Oy, VR Track Oy ja Pöyry Finland Oy palveluiden tuottajina. Raitiovaunut eivät sisälly allianssin sopimukseen, vaan ne kaupunki hankkii erikseen.

Sopimus koskee Tampereen raitiotien ensimmäistä vaihetta, jossa rakennetaan rata Hervannasta keskustaan ja keskustasta Tampereen yliopistolliselle sairaalalle. Allianssihankkeen osan 2 muodostaa raitiotieradan jatkaminen keskustasta Lentävänniemeen Lielahden ja Hiedanrannan kautta.

Raitiotien rakentaminen alkaa Tampereella ensi keväänä. Raitiotieliikenteen alkamista tavoitellaan vuodelle 2021. Kaupunginvaltuuston asettaman aikataulun mukaan osa 2 suunnitellaan vuosina 2020–21 ja rakennetaan vuosina 2021–24. Liikenne toisella eli läntisellä osalla alkaisi vuonna 2024.

Kaupunginvaltuusto päätti raitiotien rakentamisesta 7.marraskuuta.

Palvelujen saatavuus paranee

Arvioiden perusteella raitiotien myötä kulttuuri- ja vapaa-ajan kohteiden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuus paranee. Iso osa merkittävimmistä käyntikohteista ja julkisista palveluista sijaitsee raitiotiereitin varrella.

Vuosina 2017–2021 rakennettavan raitiotieradan varrella sijaitsevat esimerkiksi Hervannan, Pyynikin ja Kaupin virkistysalueet, Hakametsän hallit, Tammelan stadion, useita kauppakeskuksia, kirkkoja, kirjastoja, viihdekeskuksia, teattereita, keskussairaala, terveyskeskuksia ja Kalevan uintikeskus. Kaupungin tavoitteena on, että julkisia palveluja tullaan sijoittamaan lisää raitiotien keskeisten pysäkkien läheisyyteen.

Paljon rakennettavaa

Tampereen väestönkasvun edellyttämästä asuntotuotannosta merkittävä osa suuntautuu tulevina vuosina raitiotiereitin varrelle. Hiedanrantaan rakentuu uusi, 20 000–25 000 asukkaan kaupunginosa, joka tukeutuu joukkoliikenteessä raitiotiehen. Raitiotien varrelle odotetaan syntyvän myös toimistotyöpaikkoja ja palveluliiketoimintaa.

Kiinteistökehityksen näkökulmasta raideliikenne on pysyvää, mikä on myönteinen piirre ennakoitavuutta arvostaville rakennuttajille, sijoittajille ja asukkaille.

Linjaraiteiston yhteispituus on noin 22 kilometriä, josta osan 1 pituus on 15 km. Ensimmäiselle osuudelle rakennetaan muun muassa 7 uutta siltaa ja 23 pysäkkiä, joista 9 toimii vaihtopysäkkeinä bussiliikenteen kanssa. Varikko rakennetaan Hervantaan, Hermiankadun päähän, vaunujen säilytystä ja huoltoa varten.

Raitiotien vuoroväli on kummallakin haaralla 7,5 minuuttia, ja keskustassa alle 4 minuuttia. Vaunun matkustajakapasiteetti on vähintään 240 matkustajaa. Raitiotiestä tavoitellaan esteetöntä ja helppokäyttöistä kaikille.

Raitiotien ensimmäisen osan kustannusarvio on 238,8 miljoonaa euroa. Toisen osan kustannusarvio on edullisimman Hiedanrannan reittivaihtoehdon mukaan noin 44,1 miljoonaa euroa.

Ratikkayhtiökin perustettiin

Maanantaina Tampereen kaupunginhallitus  perusti Tampereen Raitiotie Oy:n. Kaupunginhallitus hyväksyi osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen ja perustamissopimuksen.

Yhtiö vastaa muun muassa raitiotien rahoittamisesta. Kaupunki maksaa yhtiölle vastiketta raitiotieinfrasta ja vuokraa kalustosta.

Investointi toteutetaan merkittävältä osin lainarahoituksella. Kokonaislainamäärä tulee olemaan noin 350 miljoonaa euroa. Rahoituksen järjestämisestä on keskusteltu Euroopan Investointipankin ja Pohjoismaiden Investointipankin kanssa.

Kaupunki tekee kahden miljoonan euron sijoituksen perustettavan yhtiön osakepääomaan. Kaupunki sitoutuu perustettavan yhtiön puolesta vastavakuudetta omavelkaiseen takaukseen enintään 310 miljoonan euron lainan takaisin maksamisesta  30 vuoden laina-ajaksi.

Yhtiö aloittaa heti sopimusneuvottelut ja rahoitusjärjestelyt. Yhtiö osallistuu lisäksi raitiotieallianssin toimintaan rakentamisvaiheessa. Investointivaiheen jälkeen Tampereen Raitiotie Oy keskittyy järjestelmän omistamiseen ja kunnossapidon koordinointiin yhdessä kaupungin kanssa.

 

Keskustelua aiheesta

Siipikarja on pidettävä sisätiloissa joulukuun alusta toukokuun loppuun

Kuva: Lehtikuva
broileri
Siipikarja on pidettävä sisätiloissa lintuinfluenssan vuoksi joulukuun alusta toukokuun loppuun.

Ahvenanmaalla todettu lintuinfluenssavirus on varmistunut korkeapatogeeniseksi H5N8-tyypiksi. Tämän vuoksi maa- ja metsätalousministeriö on antanut määräyksen, että kaikki siipikarja on suojattava kontakteilta luonnonvaraisiin lintuihin 1.12. – 31.5. välisenä aikana.

Epidemiatilanteiden varalta on erittäin tärkeää, että valvontaviranomaisella on ajantasainen lista kaikista alueen siipikarjanpitäjistä. Kaikkien siipikarjanpitäjien, myös yksittäisten kanojen omistajien, on siis syytä varmistaa olevansa asianmukaisesti rekisteröityneinä oman alueensa maaseutuasiamiehelle. Lisätietoja rekisteröitymisestä: https://www.evira.fi/elaimet/elainsuojelu-ja-elainten-pito/merkitseminen-ja-rekisterointi/siipikarja/

Ihmiset eivät ole sairastuneet

Nyt leviävä H5N8 korkeapatogeeninen lintuinfluenssakanta ei ole aiheuttanut ihmisten sairastumisia. Muutkaan lintuinfluenssakannat eivät ole tarttuneet ihmiseen kananmunien tai siipikarjan lihan kautta, vaan tartunnat ovat vaatineet tiiviin kontaktin sairaan elävän linnun kanssa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan H5N8 -tartunnan riski ihmisille on hyvin pieni.

Lintuinfluenssaan viittaavista oireista siipikarjassa tai luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista on ilmoitettava viipymättä kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille. Virkaeläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Eviraan.

Tampereen ympäristöterveydenhuollon alueella (Tampere, Orivesi, Juupajoki, Kangasala, Pälkäne, Valkeakoski, Akaa ja Urjala) ensisijaisesti yhteydenotot valvontaeläinlääkäreille:
Heljä Laukkanen 040 133 6266, helja.laukkanen@tampere.fi
Sanna Jyrävänkoski 040 133 6384, sanna.jyravankoski@tampere.fi

https://www.evira.fi/elaimet/elainsuojelu-ja-elainten-pito/merkitseminen-ja-rekisterointi/siipikarja/

Lisätietoja rekisteröitymisestä Eviran sivuilla

https://www.evira.fi/elaimet/elainsuojelu-ja-elainten-pito/merkitseminen-ja-rekisterointi/siipikarja/

Evira www.evira.fi

Eläinlääkintähuolto Tampereen ympäristöterveydenhuollon alue

 

Keskustelua aiheesta

Tampereen kaupunki, Mehiläinen ja Barona solmivat allianssisopimuksen Tesoman hyvinvointipalveluista

Kuva: Roope Permanto
Tampereen Tesomalla kokeillaan allianssisopimuksen varaan rakentuvaa hyvinvointipalvelujen tarjontaa.

Tampereen kaupungin Tesoman hyvinvointikeskuksen palveluita koskeva allianssisopimus on allekirjoitettu Tampereen kaupungin, Mehiläisen ja Baronan välillä. Mehiläinen toimii hyvinvointikeskuksen palveluiden päävastuullisena allianssikumppanina. Barona tähtää hankkeessa työllisyyden hoidon palveluiden tuottamiseen.

Allianssin toiminta käynnistyy sopimuksen solmimisen jälkeen noin vuoden kestoisella kehitysvaiheella. Kehitysvaiheen aikana allianssikumppaneiden kesken täsmennetään allianssin tavoitteet ja tavoitekustannus sekä suunnitellaan palvelut. Samalla päätetään siitä, mitä palveluita kukakin tekee ja miten. Päätökset tehdään yhdessä ja vastuu allianssin onnistumisesta on jaettu.

Tampereen kaupungin Oma Tesoma –hankkeen projektijohtaja Tanja Koivumäen mukaan Tesoman hyvinvointikeskuksessa kumppanuusajattelu ja yhteistyö sidotaan  hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Palvelukokonaisuuden kehittämiseen on hänen mukaansa haettu parhaat ja kyvykkäimmät yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat, jotka sitoutuvat julkisen palvelutuotannon kanssa yhteisiin tavoitteisiin ja budjettiin.

-Kumppanuudella haetaan ennen kaikkea tesomalaisten hyvinvoinnin lisääntymistä, palvelutuotannon tuloksellisuutta ja oppimista toinen toiselta. Parhaat ja toimivat käytännöt hyödyttävät myöhemmin kaikkia tamperelaisia.

Pitkäaikaistyöttömät kohderyhmänä

– Hyvinvointikeskus tulee olemaan asiakkaalle parhaimmillaan paitsi paikka avun, tuen ja palvelun saamiseksi, myös olohuone, jonne voi tulla matalalla kynnyksellä. Mehiläinen on erittäin sitoutunut ja innoissaan luomassa uusia toimintamalleja Tampereen Tesomalle, Mehiläisen allianssin vastaava johtaja Lasse Männistö toteaa.

– Hyvinvointipalveluallianssilla on mahdollisuudet nousta kustannusvaikuttavaksi ja asiakaslähtöiseksi tavaksi julkisten hyvinvointipalveluiden tuottamiseen koko Suomessa. Jaetut tavoitteet, aito kumppanuus toimijoiden kesken ja joustava toimintamalli ovat erinomaisia lähtökohtia onnistumiselle, Männistö jatkaa.

– Barona haluaa tuoda allianssin toimintaan erityisesti uudenlaisen tavan toteuttaa työllistämistä ja työllisyyden hoitoa vaikuttavuusinvestointimallilla. Erityisenä kohderyhmänämme tulevat olemaan pitkäaikaistyöttömät. Vaikuttavuus työllisyyden hoidossa tukee koko allianssin onnistumista, toteaa Baronan hyvinvointihankkeesta vastaava Paavo Voutilainen.

Hyvinvointipalveluallianssiin haetaan parhaillaan Mehiläisen puolen projektipäällikköä toimimaan yhdessä kaupungin projektipäällikön kanssa. Valinta on määrä tehdä vielä vuoden 2016 puolella.

Keskustelua aiheesta

Tampere haluaa puurakentamisen keskukseksi – startti Vuoreksessa

wp_20161124_014
Tästä se lähtee. Vuoreksen puutaloalue rakentuu kaupungin keskustan ja Särkijärven ylittävän sillan väliin

Tampereen kaupungin Vuokratalosäätiön (VTS) aloittama kahden puukerrostalon rakentaminen Koukkurannassa käynnistää Vuoreksen alueen puukerrostalorakentamisen. Kaupunki pitää starttia merkittävänä virstanpylvänä Tampereen puurakentamisen edistämisohjelman toteutuksessa. Kahden ensimmäisen kerrostalon hanke on ensimmäinen suomalaiseen puuhun perustuva CLT-tilaelementtikerrostalo.

Tampereen kaupunki haluaa  edistää puurakentamista, koska se tukee kaupungin ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteita, biotalouden laajentumista ja asumisen moni-ilmeisyyttä. Kaupunki on solminut puurakentamisen edistämisestä vuosille 2016–2020 yhteistyösopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön, Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Yhteistyön tavoitteena on lisätä merkittävästi puurakentamisen ja puutuoteratkaisujen käyttöä Suomessa. Pyrkimyksenä on  edistää myös puurakentamiseen liittyvää vientiä ja vähähiilisyyteen tähtäävää energiatehokasta puurakentamista. Yhteistyöllä lisätään alan opetus- ja tutkimustoimintaa sekä täydennyskoulutusta ja osaamista. Tavoitteena on tehdä Tampereesta maamme johtava, kansainvälisesti tunnettu puurakentamisen ja alan koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan keskus.

Isokuusesta urbaani puukaupunki

Tampereen kaupungin tavoitteena on edistää puurakentamista ja toteuttaa erityisesti Vuoreksen Isokuuseen Suomen suurin puusta rakennettu aluekokonaisuus. Isokuusen puukaupunkiin rakennetaan puukerrostaloja, uudenlaisia urbaaneja puusta toteutettuja pientalokonsepteja, omakoti- ja rivitaloja sekä puinen koulu- ja päiväkotirakennus. Lisäksi puuta käytetään infrarakentamisessa kuten tori-, silta-, puisto- ja piharakenteissa.

Tampereen kaupungin tavoitteena on toteuttaa Vuoreksesta 13 000 asukkaan kaupunginosa, jossa energiatehokkuus, energiajärjestelmät, materiaalitehokkuus, elinkaariajattelu ja ekologiset elämäntavat otetaan huomioon. Isokuusi profiloituu uudenlaisen teollisen puurakentamisen, uusiutuvan energian ja älykkäiden ratkaisujen mallialueena Suomessa.

 

Keskustelua aiheesta