Tampereen kaupunki uskoo korkeakoulujen yhdistymiseen

Kuva: lehtikuva / tarja repo
Tampereen uusi yliopisto tarjoaisi tyyssijan 35 000 opiskelijalle.

Tampereen kaupunki ” ilmoittautui” perustajajäseneksi työnimeltään  Uusi yliopisto –säätiöön. Kaupungin lisäksi suurimmat perustajat ovat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Teknologiateollisuus ja sen 100-vuotissäätiö. Kaupunki sijoittaa omistamansa Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeet perustettavan Uusi yliopisto -säätiön pääomaan. Tampere omistaa ”Ammattikorkean” osakkeista 87 prosenttia.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti asiasta maanantaina,  21. marraskuuta.

Valtuusto hyväksyi myös luonnokset Uusi yliopisto -säätiön perustamiskirjaksi ja säännöiksi.

Lisäksi Tampere kaupunki sijoittaa Uusi yliopisto -säätiön peruspääomaan 50 000 euroa. Asiasta päättää myöhemmin kaupunginhallitus.

Näin siitäkin huolimatta, että Uusi yliopisto –säätiön varaan suunniteltu Tampere3 –hanke on telakalla tai tuumaustauolla. Tampereen teknillisen yliopiston  (TTY) hallitus katsoo, että uusi yliopisto voi aloittaa aikaisintaan vuonna 2020. Aikaisemmin startin oli tarkoitus tapahtua vuonna 2018.

Valtuuston päätöksellä kaupunki osoittaa pitävänsä Tampere3 -hanketta eli kolmen korkeakoulun voimien yhdistämistä kaupunkiseudulle, Pirkanmaalle ja koko Suomelle merkittävänä hankkeena.

Uusiakin ratkaisuja voi hakea

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) totesi Tampereen  panostaneen aina  korkeakouluihin. Niinpä kaupungin on hänen mielestään otettava uudessa hankkeessa vahva rooli nytkin. Huolimatta siitä, että hanke  on vaikeuksissa.

Ikosen mukaan kaupungin on vahvistettava korkeakoulurakennettaan. Vaikka TTY:n hallituksen aikalisä harmittaakin Ikosta, hän ei hakisi uusia ratkaisuja, vaan edesauttaisi edelleen Tampere3 –hanketta.

Ikosen mukaan kaupungin korkeakouluilla on paitsi erilaisia osaamisalueita myös erilaisia toimintakulttuureja. Ne haittaavat näkemästä metsää puilta.

Ikonen kysyi, kannattaako hankkeessa hirttäytyä vaikeisiin kotimaisiin hallintomalleihin. Sen sijaan sopisi pohtia sitäkin, löytyisikö ratkaisumalleja muualta.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Pekka Salmi yhtyi Ikosen analyysiin. Hänen mielestään Tampere3 –hankkeen takaamat, osaavat ihmiset ovat  kaupungille ratkaisevassa roolissa.

– Siksi on  tärkeää, että kaupunki tekee päätöksen asiassa nyt. Näin Tampere näyttää koko maalle, että kaupunki on hankkeen takana ja haluaa sen toteutuvan. Toivottavasti osapuolet palaavat pian neuvottelupöytään.

Ulla Kampman  (sd.) vetosin TTY:n  hallitukseen hankkeen loppuunsaattamiseksi. Hänen mielestään se mahdollistaisi paitsi Helsingin kaupunkiseudun myös pääkaupungin korkeakoulujen haastamisen.

Ponsia vai ei?

Miltei koko kaupunginvaltuusto liputti hankkeen puolesta. Ainoastaan perussuomalaiset halusivat palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.   Perussuomalaiset esittivät uutta Tampere2 –hanketta. Se sisältäisi Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston.  Tampereen ammattikorkeakoulu jatkaisi esityksen mukaan toimintaansa itsenäisenä. Palautus torjuttiin selvällä äänten enemmistöllä.

Vasemmistoliiton tekemät muutosesitykset Uusi yliopisto –säätiön sääntöihin herättivät pitkähkön keskustelun.  Vasemmistoliiton puheenvuoroissa perusteltiin muutoksia yliopiston hallinnon demokraattisuuden turvaamisella. Asia koskevia muutosesityksiä oli kaksi. Molemmat muutosesitykset hävisivät äänin 48-18, yksi valtuutettu äänesti tyhjää.

Äänestyksen voittanut osapuoli perusteli äänestyskäyttäytymistään sillä, että Tampereen kaupungin tehtävä on omalta osaltaan turvata Tampere3 –hanke. Uuden yliopiston hallinnon kehittämisen enemmistö sen sijaan  halusi  jättää uuden yliopiston  hallinnon edustajille. Ratkaisua perusteltiin etenkin yliopistojen autonomialla.  Lisäksi yliopiston itsenäisyyttä turvaavat saattoivat katsoa, että pattitilanteessa olevan hankkeen osapuolien ärsyttämisen olisi – tyhmää.

Näin se lähti liikkeelle

Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen Ammattikorkeakoulun hallitukset tekivät syksyllä 2015 päätökset korkeakoulujen yhdistämisestä 1. tammikuuta 2018 alkaen.

Tavoitteena oli ja kaiketi on vieläkin perustaa Tampereen kahdesta nykyisestä yliopistosta uusi säätiöyliopisto, joka hankkii omistukseensa Tampereen ammattikorkeakoulun osakekannan. Uusi korkeakoulukonserni muodostaisi yhtenäisesti johdetun strategisen kokonaisuuden.

Tässä lienee koko idean ydin.

Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto esittivät  27. huhtikuuta 2016 Tampereen kaupungille lähettämässään kirjeessä, että kaupunki olisi mukana perustamassa mainittua säätiötä ja siirtäisi omistamansa Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeet osaksi säätiöpääomaa.

Kaupungin mielestä Tampere3-nimellä valmisteltava kokonaisuus olisi tai on merkittävin koulutuspoliittinen hanke ei ainoastaan Tampereella vaan koko maassa vuosikymmeniin.

Vastaavanlaisia hankkeita on toki toteutettu tai ollaan toteuttamassa eri puolilla maata. Voimavarojen kokoaminen oli motiivina Aalto yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Taideyliopiston perustamisille sekä Turun yliopiston ja Turun Kauppakorkeakoulun yhdistämiselle.

Ammattikorkeakoulun liittäminen osaksi  korkeakoulukonsernia on Tampereen lisäksi menossa Lappeenrannassa ja Rovaniemellä. Ammattikorkeakoulujen itsenäinen asema on uudistuksissa kuitenkin tarkoitus turvata.

Tasapainottaisi maan kehittämistä

Toteutuessaan Tampere3 – hankkeen on laskettu tuovan Tampereelle vuotuiselta liikevaihdoltaan yli 400 miljoonan euron korkeakouluyhteisön. Opiskelijoita  raamiin mahtuu 35 000 . Opettajia kaikkineen muutama tuhat. Opiskelijamäärältään uusi korkeakoulu on samaa suuruusluokkaa kuin Helsingin yliopisto ja yli kaksi kertaa suurempi kuin esimerkiksi Turun ja Oulun yliopistot.

Aluetalouden näkökulmasta hanketta ja sen vaikutuksia pidetään merkittävinä.

Yliopistojen yhdistämiseksi perustetaan säätiö. Ajankohdaksi on kaavailtu joulukuun 2. päivää tänä vuonna. Tarvittavat lakimuutokset on tarkoitus viedä eduskuntaan ensi keväänä.

Osapuolten neuvotteluissa on sovittu, että kuluvan vuoden joulukuun alussa perustettavan säätiön peruspääomaan Teknologiateollisuus ry, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Tampereen kaupunki sijoittavat kukin tässä vaiheessa 50 000 euroa.

Vuoden 2017 lopussa kaupunki siirtää omistuksessaan olevan ammattikorkeakouluosakeyhtiön osakekannan uuden säätiön omistukseen. Tarkoitus on, että osakekanta sijoitetaan peruspääomaan tai rinnastetaan siihen siten, että säätiön on se säilytettävä.

Aika näyttää.

Keskustelua aiheesta

”Tottakai demarit äänestävät omaa ehdokastaan – Tuula Haataista”

Kaapo Asuma tarjoili kuumaa glögiä ihmisille sunnuntaina SDP:n vaalitehtalla.

SDP:n teltta Tammelantorin joulumarkkinoilla sunnuntaiaamuna veti hyvin väkeä. Kaikki paikalla olleet näkivät ja kokivat sen itse. Tarjolla oli paitsi jouluista glögiä ja pipareita myös tietoa puolueen omasta presidenttiehdokkaasta Tuula Haataisesta.

Teltalla  olivat joukolla niin Tampereen kaupunginvaltuuston demarivaltuutetut kuin puolueen pirkanmaalaiset kansanedustajatkin. Heiltä sai lisää tietoa ehdokkaasta, mutta keskustelut polveilivat myös muihin ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin.

Kansanedustaja Jukka Gustafsson kertoi ihmisiä kiinnostaneen muun muassa sinisten puolustusministerin Jussi Niinistön sooloilut Suomessa mahdollisesti järjestettävien suurien sotaharjoitusten suhteen. Niinistön suunnitelmat ovat herättäneet suurta hämmennystä.

– Toriväki oli sitä mieltä, että asiasta olisi käytävä laaja keskustelu, missä hankkeeseen liittyviä eri puolia olisi puntaroitava. Sitä pitäisi käydä myös eduskunnassa. Useat kansanedustajat edellyttävätkin, että asia on tuotava eduskunnan käsiteltäväksi.

Gustafssonin mukaan moni torillakävijä oli sitä mieltä, että ensimmäisellä kierroksella demarien tulisi äänestää omaa ehdokastaan Tuula Haataista. Toisella kierroksella asiaa olisi sitten harkittava sen hetken tilanteen mukaan.

– Moni pohti myös Paavo Väyrysen tuloa mukaan vaalikampanjaan. Se voi olla hyväkin asia. Onhan Väyrynen toki kokenut vaikuttaja ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.

Torikansan hyvällä tuulella

Vaikka torilla puhaltelikin aika ajoin viileä tuuli, SDP:n teltalla kävijät olivat Pirkanmaan sosialidemokraattien toiminnanjohtajan Harri Sandellin mukaan hyvällä ja lupsakkaalla tuulella. Olihan torilla vaalitelttojen lisäksi myös myyntikojuja. Niiden pöydät notkuivat paitsi jouluun liittyvistä tuotteista myös joulunvärisistä eli punaisista omenoista ja vaikkapa keräkaaleista.

SDP:n teltta oli pystyssä jo aamuyhdeksältä ja kuumaa glögiä kera pipareiden oli mennyt ennen kello 11:ä jo kolmisensataa mukillista. Puolenpäivän lähestyessä väkimäärä teltalla kasvoi ruuhkaksi asti, ja esitteet Tuula Haataisesta tekivät hyvin kauppansa. Asiaan vaikutti oleellisesti se, että loputkin kansanedustajat ilmestyivät tuolloin paikalle.

Sandellin mukaan ihmiset antoivat maan hallituksen kuulla kunniansa. Onhan se tehnyt päätöksiä, joilla leikataan pienituloisilta ja vähäosaisilta. Kärsijöiksi ovat joutuneet muun muassa eläkeläiset, paljon lääkkeitä tarvitsevat ja työttömät.

Samalla kun hallitus on leikannut neljän miljardin edestä, se on tarjonnut lähinnä hyvätuloisille parin miljardin euron veronkevennykset.

Glögiä ja pipareita oli SDP:n teltalla jakamassa myös 17-vuotias Kaapo Asuma. Yksi nuorimmista tamperelaisista puolueen jäsenistä totesi vaalityön olevan mukavaa, vaikka viileä tuuli vähän kävikin luihin ja ytimiin. Tarjottavia kun olisi ollut vaikea jakaa rukkaset kädessä.

Asuma hymähti, ettei monikaan tahtonut tunnistaa häntä demariksi miehen nuoruuden vuoksi. Suurella yleisöllä ei vielä ole tietoa, että nuoret ovat jälleen hakeutumasa Sosialidemokraattiseen puolueeseen. Esimerkiksi viime vaaleissa SDP:n valtuustoryhmä nuorentui Tampereella selkeästi. Vaalien jälkeen nuoret saivat hoitaakseen myös monia vaativia luottamustehtäviä.

Haataisen teemat

Presidenttiehdokas Tuula Haataisen yksi viesti on se, etteivät valtioiden väliset kiistat ole suurin uhka rauhalle. Suurimmmat vaarat piilevät eriarvoisuudessa, ilmastonmuutoksessa, terrorismissa ja kyberuhkissa.

Haataisen mukaan ihmisten turvallisuudentunne alkaa muodostua jo varhaiskasvatuksessa. Se lisääntyy, jos ihmisten kokemukset koulutuksesta, työelämästä ja vielä eläkevuosistakin ovat positiivisia.

Niinpä terrorismin kitkentäänkin auttaa sen syihin paneutuminen – ajoissa.

Toivottomuus vie nuoria ihmisiä epätoivoisiin tekoihin. Kehitysapua pitäisi nyt antaa esimerkiksi Afrikkaan, jossa muun muassa kuivuus ja työttömyys kuisaavat ihmisiä. Sinne, missä paine alkaa kasvaa, olisi järjestettävä työpaikkoja ja koulutusta. Suomalaisilla on varaa auttaa ihmisiä. On vain mietittävä, miten se tehdään.

Suomessakin on kymmeniätuhansia syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Nuoret eivät pelkää vieraan maan hyökkäystä, mutta eriarvoistumista kyllä.

Presidenttiehdokkaan mukaan tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus on syytä pitää mielessä, jos Suomessa halutaan, että nuoret puolustavat maatamme. Näitä arvoja sekä työtä ja kunnon palkkaa hän haluaa presidenttinä pitää esillä.

Keskustelua aiheesta

Professori Pekka Visuri: Hyvinvoinnin romuttaminen voisi tuoda mukanaan arvaamatonta tuhoa

Professori Pekka Visuri puhui täpötäydelle salilliselle yleisöä Sastamalan itsenäisyyspäivän juhlassa.

Itsenäisyyspäivän juhlassa Sastamalassa puhunut professori Pekka Visuri tarkasteli Suomen satavuotista itsenäisyyttä lähinnä poliittisen historian kannalta. Juhlapuhuja käsitteli historian kulkua totutusta poikkeavalla tavalla ja päätyi puolustamaan voimakkaasti hyvinvointiyhteiskuntaa, josta maailmalla Suomea ja muita pohjoismaita arvostetaan.

Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 tuli Visurin mukaan mahdolliseksi Venäjän vallankumouksen myötä, mutta vaarantui heti seuraavan vuoden alussa sisällissodan vuoksi.

Saksa teki huhtikuussa intervention sovittuaan ensin Neuvosto-Venäjän kanssa Brest-Litovskin rauhansopimuksessa, että venäläiset sotilaat poistuvat Suomesta vastarintaa tekemättä. Saksalaiset tulivat sotavoimillaan Etelä-Suomeen ja Ahvenanmaalle kuten myös Baltian maihin, Valko-Venäjälle ja Ukrainaan muodostaakseen itäimperiumin Venäjän keisarikunnan romahduksen jättämään valtatyhjiöön.

– Suomi olisi jäänyt Saksan valtapiiriin reunavaltioksi jonkinasteisena vasallina, ellei länsirintaman romahdus olisi pakottanut saksalaiset suostumaan aselepoon 11. marraskuuta 1918. Saksan antautuminen merkitsi myös Suomelle mahdollisuutta todellisen itsenäisyyden säilyttämiseen.

– Maailmansodan loppuvaihe ja sen jälkeiset vuodet olivat Euroopassa hyvin epävakaata aikaa. Oli vallankumouksia ja sisäisiä taisteluja varsinkin romahtaneiden keisarikuntien alueilla.

Visurin mukaan samaan aikaan Suomen kanssa pyrki Venäjän vallankumouksesta ja bolshevikkihallinnon vaikutuspiiristä eroon myös Ukraina. Sekä Suomi että Ukraina olivat tulleet 1700-luvun kuluessa voimistuneen Venäjän imperiumin rajamaiksi, kun Ruotsi ja Puola joutuivat vetäytymään noilta alueilta.

– Saksalaiset nimittivät keväällä 1918 valtaamansa Ukrainan johtoon oman suosikkinsa, hetmanin arvonimeä käyttäneen Pavel Skoropadskin, joka oli Mannerheimin palvelustoveri Pietarin ajoilta. Pian kuitenkin kahden entisen Venäjän rajamaan tiet erosivat.

– Ukraina koki viime vuosisadalla kovia. Saksan hävittyä sodan Ukraina joutui kohta bolshevikkien valtaan ja liitettiin sisällissodasta pahasti kärsineenä alueena Neuvostoliittoon, kun taas itsenäinen Suomi pääsi verraten nopeasti kehityksen tielle, kertoi Visuri.

Talvisodan aikaan itsenäisyyspäivänä ei juhlittu

Neuvostoliitto lähti marraskuun lopussa 1939 Suomea valloittamaan, ja alkoi talvisota. Silloin itsenäisyyspäivänä ei juhlittu, vaan tilanne koettiin hyvin synkkänä. Pelättyä rintamien romahdusta ei kuitenkaan tullut. Myös kaukaa Ukrainasta, Kiovan sotilaspiiristä, tuli Suomussalmelle taistelemaan 44. divisioona, joka tuhoutui Raatteen tiellä tammikuun pakkasissa.

Talvisodan päättyessä Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle alueita Karjalasta ja Sallasta. Sodasta seurasi katkeruutta, mikä osaltaan selittää sen, että Suomi kesällä 1941 liittyi Saksan hyökkäykseen kohti itää. Syksyllä suomalaiset kuitenkin huomasivat joutuneensa sotaan laajaa liittokuntaa vastaan, joka muodostettiin Saksaa kukistamaan. Se otti nimekseen Yhdistyneet Kansakunnat, totesi professori.

Paasikiven linja kehittyy

Visuri jatkoi, että Neuvostoliiton suurhyökkäyksen jälkeen kesällä 1944 Suomen oli taivuttava rauhaan liittoutuneiden määräämillä ehdoilla. Aselepo saatiin lopulta aikaan 5. syyskuuta, kun tasavallan presidentiksi nimitetty marsalkka Mannerheim oli vakuuttanut hallitukselle ja eduskunnalle, että Saksa ei Suomea enää kykene tukemaan. Tilanteen epävarmuutta kuvaa Mannerheimin lausunto hallituksen kokouksessa, että kyseessä oli ”hyppy tuntemattomaan”, mutta se oli pakko uskaltaa tehdä.

– Syksyllä 1944 kovin monet Suomessa eivät uskoneet tilanteesta selvittävän itsenäisenä valtiona. Kun liittoutuneiden sanelema välirauhansopimus oli allekirjoitettu Moskovassa 19. syyskuuta, Mannerheim kutsui luokseen valtioneuvos J.K. Paasikiven ja sanoi tälle: ”Sopimuksessa ei puhuta kapitulaatiosta eli antautumisesta, mutta välirauhansopimus merkitsee antautumista. Emme voi puolustaa itseämme.” Hän tarkoitti tällöin erityisesti velvoitetta luovuttaa Helsingin kupeesta Porkkalan alue Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi.

– Tämä näytti niin uhkaavalta, että Mannerheim ehdotti pääkaupungin siirtämistä Tampereelle tai Jyväskylään.

– Mannerheim ja Paasikivi totesivat ainoaksi keinoksi selviytyä tukalasta tilanteesta välirauhanehtojen tunnollisen täyttämisen, tinkimättä kuitenkaan itsenäisyydestä ja kansallisista eduista. Ennen kaikkea venäläiset oli saatava vakuuttuneiksi siitä, ettei Suomi uudelleen anna aluettaan käytettäväksi hyökkäykseen itään. Näistä ajatuksista kehittyi Paasikiven linja.

Kylmän sodan merkkien voimistuessa valtiojohdon oli Visurin mukaan noudatettava toimissaan suurta varovaisuutta, jotta Suomi ei olisi joutunut suurvaltakiistoihin mukaan. Se onnistui, ja Suomi jäi Eurooppaa halkovan blokkijaon pohjoiselle sivustalle Neuvostoliiton vaikutuspiiriin, mutta kuitenkin itsenäisyytensä ja läntiset yhteytensä säilyttäen.

– Selkeä osoitus Suomen puolueettomuuden ja idänsuhteiden vakiintumisesta saatiin syksyllä 1955, kun Neuvostoliitto ilmoitti presidentti Paasikivelle palauttavansa ennenaikaisesti Porkkalan tukikohdan.

Suomen hyvinvointiyhteiskuntaa arvostetaan maailmalla

Yksi tärkeimpiä perusteita Suomen selviytymiselle toisen maailmansodan aiheuttamasta kriisistä oli valtiojohdon määrätietoinen toiminta yhteiskunnan eheyttämiseksi. Siihen kuului aluksi kodeistaan pakenemaan joutuneiden asuttaminen ja sotainvalidien huollon järjestäminen sekä myös sosiaaliturvan rakentaminen. Kuulostaa ehkä vanhanaikaiselta, mutta rintamamiesten sanonta ”Veljeä ei jätetä” toteutui käytännössä melko hyvin.

– Nykyisin kuulee sanottavan, ettei meillä ole enää varaa ylläpitää niin sanottua hyvinvointiyhteiskuntaa. Se on kuitenkin suurin saavutus, mistä maailmalla Suomea muiden pohjoismaiden ohella todella arvostetaan. Suomen sodanjälkeisten vuosikymmenten yhteiskuntapolitiikan luoman vakauden ja hyvinvoinnin romuttaminen voisi tuoda mukanaan arvaamatonta tuhoa.

– Presidentti Urho Kekkonen kysyi aikanaan kirjansa otsikossa, ”Onko maallamme malttia vaurastua?” Nyt on syytä kysyä, onko maallamme malttia estää suurella työllä rakennettujen yhteiskunnan perusrakenteiden rapautuminen? Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen ja sisäpoliittisen vakauden säilyttäminen on paras suoja myös ulkoisia uhkia vastaan.

Esityksensä alkupuolella Visuri vertasin toisiinsa kahta entistä Venäjän keisarikunnan rajamaata, Ukrainaa ja Suomea. Niiden yhteiskunnalliset olot kehittyivät vuosisadan kuluessa aivan eri suuntiin. Ukraina pysyi epävakaana alueena ja kriisiytyi pari vuotta sitten jälleen pahasti.

– Se muistuttaa, kuinka tärkeää on jatkuvasti huolehtia yhteiskunnan vakaudesta, jotta vältettäisiin kansan jakautuminen, sisäiset taistelut ja myös joutuminen ulkoisten hyökkäysten kohteeksi, päätti professori Visuri juhlapuheensa täydelle salilliselle yleisöä.

Teksti ja kuva:
Alpo Jokinen

Keskustelua aiheesta

Jyrki Koskinen Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi

Jyrki Koskinen on koulutukseltaan insinööri. Tällä hetkellä hän työskentelee Tampereen työvalmennussäätiö Sykkeen toiminnanjohtajana.

Jyrki Koskinen valittiin torstaina Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön uudeksi puheenjohtajaksi vuosille 2018-2019. Koskinen voitti vastaehdokkaansa Pekka Anttilan äänin 21- 17.

Varapuheenjohtajaksi valittiin Ida Piltonen. Hän voitti vastaehdokkaansa Johanna Santaniemen äänin 21-15.

Kunnallisjärjestön muut hallituksen jäsenet valittiin yksimielisesti. Valituiksi tulivat: Alhoniemi Ismo, Anttila Pekka, Dûndar-Järvinen Aila, Herranen Pentti, Kinnunen Katja, Leino Joanna, Leppänen Marjut, Pihlaja Risto, Santaniemi Johanna ja Virolainen Paula.

Koskinen on koulutukseltaan insinööri. Tällä hetkellä hän työskentelee Tampereen työvalmennussäätiö Sykkeen toiminnanjohtajana.

Takana on vankka järjestömiehen kokemus. Koskinen työskenteli 25 vuotta Tampereen insinöörien toiminnanjohtajana. Järjestökokemusta on karttunut myös potilasjärjestöistä. Hän on toiminut myös Hakametsän sosialidemokraattien puheenjohtajana.

Lisää avoimuutta

– Puolueen jäsenille pitää luoda väylät vaikuttaa. Puoleosastojen näkemykset pitää isoissa asioissa tuoda kunnallisjärjestön edustajiston käsittelyyn. Edustajiston pitää merkittävissä kysymyksissä vetää linjaa, jota valtuustoryhmä soveltaa päätöksentekoon. Nyt edustajisto saa käsiteltäväkseen liian vähän asioita, Koskinen sanoo.

Avoimuuden lisääminen tarkoittaa ensinnäkin puolueen näkyvyyden parantamista tiedotusvälineissä ja Facebookissa.

– Meidän on kommentoitava julkisuudessa enemmän ajankohtaisi asioita, mutta myös nostettava esille meille tärkeitä seikkoja ja asiakokonaisuuksia. Kunnallisjärjestön hallituksen työskentelystä tulee antaa avoimemmin tietoa.

Luottamustehtäviä Koskinen jakaisi nykyistä laajemmin eri aktiiveille. Kaksoisroolit on purettava ensi kevään aikana.

Koskinen perustaa kunnallisjärjestöön kolme työryhmää, jotka kootaan työryhmille määritellyistä tehtävistä ja asioista kiinnostuneista ihmisistä. Kysymykseen tulevat viestintä-, vaali- ja ay-työryhmä.

– Jotta puolueosastoista saataisiin enemmän irti ja niiden jäseniä motivoitua, osastojen toimintaa, toiminnan kehittämistä ja puolueosastojen yhteistyötä tulee tukea entistä enemmän, Koskinen sanoo.

Yhteistyöllä hyviin vaalituloksiin

Koskinen tarjosi tiukan äänestyksen jälkeen kilpailijalleen ja häntä tukeneille yhteistyön kättä.

– Kootaan rivit, tehdään yhteistyötä. Sen myötä uskon puolueen jäsenmäärän ja puolueaktiivien määrän kasvavan niin, että se näkyy seuraavien vaalien tuloksissa: SDP on suurin puolue Tampereella maakuntavaaleissa 2018, eduskuntavaaleissa 2019 ja kuntavaaleissa 2021.

Keskustelua aiheesta

Kintulammille ja Hervantaan luonnonsuojelualueet lahjaksi 100-vuotiaalle Suomelle

Kintulammin suojelualue saa kehittyä pääosin luonnontilassa

Tampereelle ollaan perustamassa kaupungin tähän saakka laajinta luonnonsuojelualuetta Teiskoon Kintulammin virkistys- ja retkeilyalueelle. Toinen luonnonsuojelualue perustetaan kantakaupunkiin, Hervantaan Makkarajärven-Viitastenperän alueelle.

Kintulammin luonnonsuojelualueen pinta-ala on 544,5 hehtaaria, ja se rajautuu 61 hehtaarin Vattulan luonnonsuojelualueeseen. Kintulammin luonnosuojelualue on Pirkanmaan kolmannneksi suurin luonnonsuojelualue Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen jälkeen. Tuleva Hervannan Makkarajärven-Viitastenperän luonnonsuojelualue on noin 86 hehtaarin laajuisena kantakaupungin laajin.

Molempien luonnonsuojelualueen perustamista esitetään ympäristö- ja rakennusjaoston kokouksessa 5. joulukuuta. Jos jaosto hyväksyy esitykset, ne etenevät vielä kaupunginhallituksen päätettäväksi tämän vuoden puolella. Rauhoittamispäätökset tekee Pirkanmaan ELY-keskus vuoden 2018 alussa.

Luonnonsuojelualueet on ajateltu Tampereen kaupungin luontolahjaksi satavuotiaalle Suomelle. Lahjalla Tampere on mukana ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Luontolahjani satavuotiaalle Suomelle -kampanjassa.

Kintulammi on poikkeuksellisen laaja vanhojen metsien alue

Kintulammin alue sijaitsee Teisko-Aitolahdessa noin 21 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Se on poikkeuksellisen laaja ja yhtenäinen varttuneiden ja vanhojen metsien alue Pirkanmaalla.

Vanhimmat kilpikaarnaiset aihkimännyt lienevät jopa 400-vuotiaita. Suojelualueen lajeista mainittakoon viitasammakko, liito-orava ja valkolehdokki. Alueella viihtyy muun muassa harvinaisia jäkäliä ja sammalia.

Tänä vuonna Ekokumppanit Oy on rakentanut kaupungin liikuntapalveluiden investointirahoituksella kolme uutta laavua, tulipaikan Kaukaloiselle, 15 kilometriä polkureitistöä, kosteilla paikoilla pitkospuineen sekä opasteet.

Kintulammin suojelualue saa kehittyä pääosin luonnontilassa. Hirvieläinten metsästäminen on sallittua. Retkeilykäytön lisääntyessä metsästystä voidaan joutua rajoittamaan.

Monimuotoinen ja vaihteleva Makkarajärvi-Viitastenperä

Makkarajärvi-Viitastenperä sijaitsee Hervannassa, noin 12 kilometriä kaupungin keskustasta kaakkoon, Lempäälän ja Kangasalan rajalla. Alue on maastonmuodoiltaan hyvin vaihtelevaa varttunutta tuoreen kankaan ja kuivan kankaan metsää. Sen arvoa nostavat useat ojittamattoman suoalueet.

Eteläosassa Hervantajärven Viitastenperän lahdenpohjukan ympärillä sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat jylhäpiirteiset kallioalueet. Rauhoituksen ulkopuolelle jää 1,9 hehtaarin laajuinen Makkarajärvi, joka on yhteistä vesialuetta.

Rauhoituksen tavoitteena on suojella luonnon, erityisesti vanhan metsän, soiden ja arvokkaan kallioalueen ominaispiirteitä sekä eliölajistoa. Luonnon monimuotoisuudesta kertoo vanhan metsän kääpälajisto ja linnusto, kallioalueen harvinaiset sammalet ja jäkälät sekä monet harvinaiset hyönteis- ja kasvilajit.

Makkarajärvellä pesii kaakkuri ja siellä viihtyy myös rauhoitettu direktiivilaji sirolampikorento. Metsissä voi tavata kanahaukan, varpus- ja viirupöllön sekä pohjantikan. Nisäkkäistä havaintoja on liito-oravista, karhuista ja ilveksistä.

Keskustelua aiheesta

Jyrki Koskinen parantaisi ja tehostaisi  järjestödemokratiaa sekä lisäisi sen avoimuutta

Jyrki Koskinen on Tampereen työvalmennussäätiö Sykkeen toiminnanjohtaja.

Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi ehdolla oleva Jyrki Koskinen parantaisi SDP:n järjestödemokratiaa Tampereella.

– Puolueen jäsenille pitää luoda väylät vaikuttaa. Se tarkoittaa esimerkiksi keskustelutilaisuuksia kapunginvaltuutettujen kanssa. Toiseksi on rakennettava Facebook-ryhmä, jossa ihmiset voivat tuoda esille mielipiteitään.

– Yleensä puoleosastojen näkemykset pitää isoissa asioissa tuoda kunnallisjärjestön edustajiston käsittelyyn. Edustajiston pitäisi merkittävissä kysymyksissä vetää linjaa, jota valtuustoryhmä soveltaa päätöksentekoon. Nyt edustajisto saa käsiteltäväkseen liian vähän asioita.

Jos kunnallisjärjestön hallitus valmistelee ja tuo nykyistä enemmän asioita edustajistoon, sen rooli muodostuu aikaisempaa merkittävämmäksi. Nyt se hoitaa pääasiassa vain sääntömääräiset kokoukset. Esimerkiksi kaupungin toimintojen yhtiöittäminen olisi Koskisen mielestään pitänyt käsitellä kunnallisjärjestössä.

Puolueosastojen roolia voisi nostaa lausuntopyynnöillä. Puolueen jäsenten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia avoimilla keskustelutilaisuuksilla.

Avoimuuden lisääminen tarkoittaa ensinnäkin puolueen näkyvyyden parantamista tiedotusvälineissä ja Facebookissa. Sosiaalisen median käytöllä aktivoitaisiin nimenomaan nuoria.

– Meidän pitäisi kommentoida julkisuudessa enemmän ajankohtaisi asioita, mutta myös nostaa esille meille tärkeitä seikkoja. Kunnallisjärjestön hallituksen pöytäkirjat pitää jakaa edustajiston jäsenille ja puolueosastoille. Nyt hallituksen työskentelystä ei ole saatavissa tarpeeksi tietoa.

Luottamustehtäviä Koskinen jakaisi nykyistä laajemmin eri aktiiveille painottaen tehtävissä tarvittavaa osaamista. Kaksoisroolit olisi purettava ensi kevään aikana.

Järjestötoiminta tukee poliittista vaikuttamista

– Järjestötoiminta on väline, jolla kunnallisjärjestön strategiset tavoitteet toteutetaan eli järjestötoiminta tukee poliittista vaikuttamista. Henkilöresurssit kunnallisjärjestön johtamiseen ja kehittämiseen kasvavat, kun kunnallisjärjestön puheenjohtaja ei ole keskeisessä poliittisessa asemassa kuten kaupunginhallituksessa tai kaupunginvaltuustossa. Tällainen malli on ollut käytössä aiemminkin – hyvin tuloksin.

Poliittisen työn johtamisen Koskinen jättää valtuustoryhmän puheenjohtajalle.

– Tarkoitukseni ei ole lähteä kilpailemaan hänen kanssaan.

Koskinen perustaisi kunnallisjärjestöön kolme työryhmää, joihin jäsenet kerättäisiin työryhmien käsittelemistä asioista kiinnostuneista ihmisistä. Kysymykseen tulevat viestintä-, vaalityö- ja ay-työryhmä.

– Kunnallisjärjestön viestintää pitää uudistaa voimakkaasti eli kunnallisjärjestön toiminnasta tiedotetaan useammin ja laajemmin eri välineitä käyttäen. Erityisesti sosiaalisen median käyttöä on vahvistettava muiden puolueiden tapaan. Somen käytön edistämisessä on luontevaa saada apua demarinuorilta.

Viestinnän pitäisi kulkea mukana kaikissa asioissa. Ihmisten tulee tietää, mitä milloinkin tehdään ja on menossa. Lisäksi puolueen tulisi antaa lausuntoja ja kannanottoja kulloinkin esillä olevista asioista.

Jotta puolueosastoista saataisiin enemmän irti ja niiden jäseniä motivoitua, niiden toimintaa, sen kehittämistä ja puolueosastojen yhteistyötä tulisi tukea entistä enemmän.

– Perusongelma eli puoluetoiminnan vähäinen kiinnostus ei ratkea puolueosastoja yhdistämällä tai lakkauttamalla vaan toimintaa on uudistettava reippaasti. Vaalien suhteen tutkisin mahdollisuudet toteuttaa pop up toimisto johonkin ydinkeskustan liiketilaan. SDP:n kaupunkipoliittiseen ohjelmatyöhön tamperelaisten pitää lähteä mukaan aktiivisesti.

– Näiden uudistusten ja järjestelyjen myötä Koskinen uskoo puolueen jäsenmäärän ja puolueaktiivien määrän kasvavan niin, että SDP on suurin puolue Tampereella maakuntavaaleissa 2018, eduskuntavaaleissa 2019 ja kuntavaaleissa 2021.

Kolmannen polven demari

Kun Koskiselta kysyy hänestä itsestään, mies hymähtää ja kertoo olevansa isän ja äidin puolelta kolmannen polven sosialidemokraatti – työläiskodin kasvatti. Perhepiirissä muun muassa lasten- ja hammashoitaja sekä kotiapulainen ja sähkömies ovat tuttuja ammmattinimikkeitä.

Itse 50-vuotias puheenjohtajaehdokas on koulutukseltaan insinööri. Tällä hetkellä hän työskentelee Tampereen työvalmennussäätiö Sykkeen toiminnanjohtajana.

Takana on vankka järjestömiehen kokemus. Koskinen työskenteli 25 vuotta Tampereen insinöörien toiminnanjohtajana. Järjestökokemusta on karttunut myös potilasjärjestöistä. Hän on Hakametsän sosialidemokraattien puheenjohtaja.

Vapaa-aika kuluu järjestötoiminnassa ja mökkeillessä. Hän on kiinnostunut myös sisustamisesta ja kotimaisesta grafiikasta.

Keskustelua aiheesta