Tampereen kaupunki uskoo korkeakoulujen yhdistymiseen

Kuva: lehtikuva / tarja repo
Tampereen uusi yliopisto tarjoaisi tyyssijan 35 000 opiskelijalle.

Tampereen kaupunki ” ilmoittautui” perustajajäseneksi työnimeltään  Uusi yliopisto –säätiöön. Kaupungin lisäksi suurimmat perustajat ovat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Teknologiateollisuus ja sen 100-vuotissäätiö. Kaupunki sijoittaa omistamansa Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeet perustettavan Uusi yliopisto -säätiön pääomaan. Tampere omistaa ”Ammattikorkean” osakkeista 87 prosenttia.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti asiasta maanantaina,  21. marraskuuta.

Valtuusto hyväksyi myös luonnokset Uusi yliopisto -säätiön perustamiskirjaksi ja säännöiksi.

Lisäksi Tampere kaupunki sijoittaa Uusi yliopisto -säätiön peruspääomaan 50 000 euroa. Asiasta päättää myöhemmin kaupunginhallitus.

Näin siitäkin huolimatta, että Uusi yliopisto –säätiön varaan suunniteltu Tampere3 –hanke on telakalla tai tuumaustauolla. Tampereen teknillisen yliopiston  (TTY) hallitus katsoo, että uusi yliopisto voi aloittaa aikaisintaan vuonna 2020. Aikaisemmin startin oli tarkoitus tapahtua vuonna 2018.

Valtuuston päätöksellä kaupunki osoittaa pitävänsä Tampere3 -hanketta eli kolmen korkeakoulun voimien yhdistämistä kaupunkiseudulle, Pirkanmaalle ja koko Suomelle merkittävänä hankkeena.

Uusiakin ratkaisuja voi hakea

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) totesi Tampereen  panostaneen aina  korkeakouluihin. Niinpä kaupungin on hänen mielestään otettava uudessa hankkeessa vahva rooli nytkin. Huolimatta siitä, että hanke  on vaikeuksissa.

Ikosen mukaan kaupungin on vahvistettava korkeakoulurakennettaan. Vaikka TTY:n hallituksen aikalisä harmittaakin Ikosta, hän ei hakisi uusia ratkaisuja, vaan edesauttaisi edelleen Tampere3 –hanketta.

Ikosen mukaan kaupungin korkeakouluilla on paitsi erilaisia osaamisalueita myös erilaisia toimintakulttuureja. Ne haittaavat näkemästä metsää puilta.

Ikonen kysyi, kannattaako hankkeessa hirttäytyä vaikeisiin kotimaisiin hallintomalleihin. Sen sijaan sopisi pohtia sitäkin, löytyisikö ratkaisumalleja muualta.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Pekka Salmi yhtyi Ikosen analyysiin. Hänen mielestään Tampere3 –hankkeen takaamat, osaavat ihmiset ovat  kaupungille ratkaisevassa roolissa.

– Siksi on  tärkeää, että kaupunki tekee päätöksen asiassa nyt. Näin Tampere näyttää koko maalle, että kaupunki on hankkeen takana ja haluaa sen toteutuvan. Toivottavasti osapuolet palaavat pian neuvottelupöytään.

Ulla Kampman  (sd.) vetosin TTY:n  hallitukseen hankkeen loppuunsaattamiseksi. Hänen mielestään se mahdollistaisi paitsi Helsingin kaupunkiseudun myös pääkaupungin korkeakoulujen haastamisen.

Ponsia vai ei?

Miltei koko kaupunginvaltuusto liputti hankkeen puolesta. Ainoastaan perussuomalaiset halusivat palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.   Perussuomalaiset esittivät uutta Tampere2 –hanketta. Se sisältäisi Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston.  Tampereen ammattikorkeakoulu jatkaisi esityksen mukaan toimintaansa itsenäisenä. Palautus torjuttiin selvällä äänten enemmistöllä.

Vasemmistoliiton tekemät muutosesitykset Uusi yliopisto –säätiön sääntöihin herättivät pitkähkön keskustelun.  Vasemmistoliiton puheenvuoroissa perusteltiin muutoksia yliopiston hallinnon demokraattisuuden turvaamisella. Asia koskevia muutosesityksiä oli kaksi. Molemmat muutosesitykset hävisivät äänin 48-18, yksi valtuutettu äänesti tyhjää.

Äänestyksen voittanut osapuoli perusteli äänestyskäyttäytymistään sillä, että Tampereen kaupungin tehtävä on omalta osaltaan turvata Tampere3 –hanke. Uuden yliopiston hallinnon kehittämisen enemmistö sen sijaan  halusi  jättää uuden yliopiston  hallinnon edustajille. Ratkaisua perusteltiin etenkin yliopistojen autonomialla.  Lisäksi yliopiston itsenäisyyttä turvaavat saattoivat katsoa, että pattitilanteessa olevan hankkeen osapuolien ärsyttämisen olisi – tyhmää.

Näin se lähti liikkeelle

Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen Ammattikorkeakoulun hallitukset tekivät syksyllä 2015 päätökset korkeakoulujen yhdistämisestä 1. tammikuuta 2018 alkaen.

Tavoitteena oli ja kaiketi on vieläkin perustaa Tampereen kahdesta nykyisestä yliopistosta uusi säätiöyliopisto, joka hankkii omistukseensa Tampereen ammattikorkeakoulun osakekannan. Uusi korkeakoulukonserni muodostaisi yhtenäisesti johdetun strategisen kokonaisuuden.

Tässä lienee koko idean ydin.

Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto esittivät  27. huhtikuuta 2016 Tampereen kaupungille lähettämässään kirjeessä, että kaupunki olisi mukana perustamassa mainittua säätiötä ja siirtäisi omistamansa Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeet osaksi säätiöpääomaa.

Kaupungin mielestä Tampere3-nimellä valmisteltava kokonaisuus olisi tai on merkittävin koulutuspoliittinen hanke ei ainoastaan Tampereella vaan koko maassa vuosikymmeniin.

Vastaavanlaisia hankkeita on toki toteutettu tai ollaan toteuttamassa eri puolilla maata. Voimavarojen kokoaminen oli motiivina Aalto yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Taideyliopiston perustamisille sekä Turun yliopiston ja Turun Kauppakorkeakoulun yhdistämiselle.

Ammattikorkeakoulun liittäminen osaksi  korkeakoulukonsernia on Tampereen lisäksi menossa Lappeenrannassa ja Rovaniemellä. Ammattikorkeakoulujen itsenäinen asema on uudistuksissa kuitenkin tarkoitus turvata.

Tasapainottaisi maan kehittämistä

Toteutuessaan Tampere3 – hankkeen on laskettu tuovan Tampereelle vuotuiselta liikevaihdoltaan yli 400 miljoonan euron korkeakouluyhteisön. Opiskelijoita  raamiin mahtuu 35 000 . Opettajia kaikkineen muutama tuhat. Opiskelijamäärältään uusi korkeakoulu on samaa suuruusluokkaa kuin Helsingin yliopisto ja yli kaksi kertaa suurempi kuin esimerkiksi Turun ja Oulun yliopistot.

Aluetalouden näkökulmasta hanketta ja sen vaikutuksia pidetään merkittävinä.

Yliopistojen yhdistämiseksi perustetaan säätiö. Ajankohdaksi on kaavailtu joulukuun 2. päivää tänä vuonna. Tarvittavat lakimuutokset on tarkoitus viedä eduskuntaan ensi keväänä.

Osapuolten neuvotteluissa on sovittu, että kuluvan vuoden joulukuun alussa perustettavan säätiön peruspääomaan Teknologiateollisuus ry, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Tampereen kaupunki sijoittavat kukin tässä vaiheessa 50 000 euroa.

Vuoden 2017 lopussa kaupunki siirtää omistuksessaan olevan ammattikorkeakouluosakeyhtiön osakekannan uuden säätiön omistukseen. Tarkoitus on, että osakekanta sijoitetaan peruspääomaan tai rinnastetaan siihen siten, että säätiön on se säilytettävä.

Aika näyttää.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Yleisö tyytyväinen puheenjohtajatentin antiin

Johanna Loukaskorpi ja Anneli Kivistö

Yleisön reaktioista päätellen SDP:n puheenjohtajatentin yleisö oli tyytyväinen Tampereen työväentalolla pidettyyn tilaisuuteen ja sen antiin. Sen verran tasaisesti ja yhtä raikuvasti taputuksia jaettiin, ettei ainakaan niiden perusteella vaalin lopputulosta voi ennakoida.

Tilaisuuden aluksi juontajat kertoivat 253:lle SDP:n aktiiville tehdyn kyselyn tulokset. Kyselyssä heiltä tiedusteltiin omaa suosikkia puolueen puheenjohtajaksi. Äänistä 58,5 prosenttia sai Antti Rinne, 27,3 prosenttia Timo Harakka ja 14,2 prosenttia Tytti Tuppurainen.

Kolme tamperelaista puolueen jäsentä ja vaikuttajaa arvioivat tenttiä näin:

Pauli Eteläniemi antoi tilaisuuden yleisarvosanaksi hyvän. Tentaattoreina toimivat Lännen Median toimittajat, mitä Eteläniemi piti hyvänä ratkaisuna. Hän antoi hyvän arvosanan myös heidän esittämilleen kysymyksille, jotka hänen mielestään olivat asiallisia.

– Parhaana pidin tilaisuuden ulkopolitiikkaa käsittelevää osuutta. Ehkä monien ulkopoliittisten asioiden ajankohtaisuus antoi keskustelun tälle osuudelle lisäpontta. Kaikki puheenjohtajaehdokkaat selvisivät ulkopolitiikkaa koskevista kysymyksistä hyvin, Eteläniemi sanoi.

Hänen mielestään kaikilla ehdokkailla oli hyvät hetkensä. Näkemykset tulevaisuudesta olivat kuitenkin Eteläniemen mielestä vahvimmat Harakalla.

Antti Rinne oli paras

Myös Anneli Kivistön mukaan tentissä puhuttiin oikeista asioista. Kysymyksetkin olivat hyviä.

– Tytti Tuppurainen on hyvä esiintyjä, joskin minun silmissäni hänen oikeistodemariutensa vahvistui. Harakka taas hyökkäsi röyhkeästi Antti Rinnettä vastaan. Hänestä ei irronnut hajuakaan toverihengestä. Hän ei myöskään arvosta vanhempaa sukupolvea eikä siten heidän työtäänkään.

Kivistön mielestä Rinne hallitsi parhaiten asiat. Hän oli myös korrekti muita ehdokkaita kohtaan. Hän ei edes ilmeillään pilkannut muita ehdokkaita.

– Rinne oli myös rehellinen. Hän ei kosiskellut yleisöä vastauksillaan.

Harakan kannattajalta tunnustusta Tuppuraiselle

Johanna Loukaskorpi piti Tytti Tuppuraista loistavana.

– Täytyy Timon kannattajana antaa kunnia sinne, minne kunnia kuluu. Myös Timo ja Antti olivat hyviä.

Loukaskorvenkin mielestä tentissä puhuttiin pääasiassa oikeista asioista. Silti hänen mielestään olisi voinut keskustella enemmän kunnallisvaaleihin liittyvistä asioista. Tulevaisuuden haasteista ja tehtävistä hänen mielestään pitäisi uskaltaa puhua. Nyt niistä puhui lähinnä Timo Harakka.

Kunnallisvaaleista huolimatta kyse on Loukaskorven mukaan siitäkin, että valittavana on myös tuleva Suomen pääministeri. Se kuitenkin edellyttää 100 000 uuden äänestäjän saamista SDP:lle.

– Mistä ne saadaan, Loukaskorpi kysyi.

Tilaisuuden tunnelmaa hän piti hyvänä.

Maailmanpolitiikkaa puitiin pj-tentissä Tampereella – ”Hallituksemme on impivaaralainen smurffi”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
SDP:n puheenjohtajaehdokkaat Timo Harakka, Antti Rinne ja Tytti Tuppurainen tentissä Tampereella.

SDP:n puheenjohtajien tentissä Tampereella pureuduttiin muun muun muassa ulkopoliittisiin kysymyksiin. Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi ja Iso-Britannian erottautuminen EU:sta puhaltavat pyörteitä maailmanpolitiikkaan.

SDP:n puheenjohtajaehdokkaat Antti Rinne, Timo Harakka ja Tytti Tuppurainen arvioivat, millainen rooli sosialidemokratialla – ja mahdollisesti sosialidemokraattisella Suomen pääministerillä on kansainvälisellä kentällä.

SDP on kansainvälinen, eurooppalainen liike.

Rinne luonnehti, että kansalaisten keskuudessa on syntynyt käsitys siitä, ettei EU olisi puolellamme. Hän sanoi, että EU koetaan ”eliitin harrasteluna”. Sosialidemokraattien tehtävänä hän näkee tämän käsityksen oikaisemisen.

– SDP on kansainvälinen, eurooppalainen liike. Meidän intresseissämme on vahvistaa EU:ta siten, että se saa kansalaisten keskuudessa mahdollisimman suuren luottamuksen, hän sanoi.

Suomen etu on turvata vahva Euroopan unioni.

Tuppuraisen mukaan on tärkeää, että Suomen pääministeri olisi tukemassa yhteistyön ja luottamuksen linjaa ”näinä epävarmoina aikoina”. Tuppurainen on huolissaan siitä, ettei Trump näytä tukevan eurooppalaisen yhteistyön säilymistä.

– Olemme pieni maa ja meille kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälinen rauha ja vakaus on elinehto. Ei ole mitenkään mahdollista, että selviäisimme vaikkapa turvapaikkakriisistä ilman eurooppalaista yhteistyötä. Suomen etu on turvata vahva Euroopan unioni ja eurooppalainen yhteistyö, Tuppurainen sanoi.

Suomen tämän hetkinen hallitus on kansainvälisessä ja europolitiikassa täysi kääpiö.

Myös Harakka pitää ”hämmentävänä ja historiallisena”, että Yhdysvalloissa virkaan astumassa oleva presidentti on romuttamassa pitkää yhteistyötä Yhdysvaltain ja EU:n välillä. Hän sanoi myös olevansa jopa raivoissaan siitä, että ulkoministeri Timo Soini (ps.) on kuitannut linjanmuutoksen toteamalla, ettei Trumpin puheista tarvitse välittää.

– Toistaiseksi en ole kuullut myöskään pääministerin ja presidentin kommentteja tästä uudesta, vakavasta tilanteesta. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen tämän hetkinen hallitus on kansainvälisessä ja europolitiikassa täysi kääpiö. Meidän hallituksemme on impivaaralainen smurffi, hän sivalsi.

Harakan mukaan juuri nyt tarvitaan sosialidemokraattista johtajuutta, jotta Euroopassa maiden alistuminen ”äärioikeiston ja kansalliskiihkoisen populismin valtaan” pysäytetään.

Puheenjohtajaehdokkailta kysyttiin myös, pitäisikö Suomen liittyä Natoon, mikäli Ruotsi liittyy. Rinne ja Harakka painottivat, ettei Ruotsi ole liittymässä, eikä Suomenkaan pidä liittyä. Jos Ruotsi kuitenkin liittyisi Natoon, olisi Tuppuraisen mukaan Suomenkin harkittava.

– Päätösten pitää perustua faktaan, oikeaan tilanneanalyysiin ja hyvään, maltilliseen harkintaan. Siksi kysymys Ruotsin Nato-jäsenyydestä on relevantti. Meidän tulee olla tietoisia Ruotsin linjoista. Se tilanne ei saa toistua, mitä tapahtui 1990-luvulla EU-jäsenyyden suhteen, Tuppurainen sanoi.

JHL:n puheenjohtajan Päivi Niemi -Laineen mielestä sote- ja maakuntauudistus edellyttävät henkilöstön siirtymäajan suojaa

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi Laine (vas) ja Pirkanmaan aluepäällikkö Nina Heikkilä tapasivat torstaina pirkanmaalaisia liiton jäseniä Tampereella ja Ylöjärvellä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine on huolestunut henkilöstön jaksamisesta sekä työsuhdeturvasta sote- ja maakuntauudistuksessa. Valinnanvapaus tuo toteutuessaan suurimman haasteen palvelujen sujuvuuteen ja henkilöstön työsuhteisiin.

Niemi-Laine vieraili torstaina Pirkanmaalla. Tampereella hän tutustui Tampere3 -hankkeeseen Tampereen ammattikorkeakoulussa, jossa hän keskusteli henkilöstön kanssa kaupungin kolmen korkeakoulun yhdistymisen vaikutuksista henkilöstöön – muun muassa sen määrään.

Ammattikorkeakoulun henkilöstö pelkää, että korkeakoulujen yhdistyminen johtaa tukipalveluissa työskentelevien ihmisten vähentämiseen. Ajatus työpaikan menettämisestä takoo työntekijöiden mukaan monen takaraivossa. Se heijastuu työhyvinvointiin ja työmotivaatioon.

Kyynisimmän tai pilke silmäkulmassa esitetyn arvion mukaan ammattikorkeakoulussa pitkällä työkokemuksella on merkitystä erityisesti silloin, kun valitaan irtisanottavia.

Koulutuksen säästökuuri sattuu laajalti

Päivi Niemi-Laineen mukaan JHL seuraa hallituksen koulutusreformin nimissä toteuttamia säästöjä. Miten ne kohdistuvat nimenomaan oppilaitosten tukipalveluihin ja niiden parissa työskenteleviin ihmisiin. Puheenjohtajan mukaan myös digitaalisuus vähentää tukipalveluissa työskentelevien tarvetta.

Jos tai kun säästöt kohdennetaan tukipalveluihin, ne vaikuttavat myös opinahjojen opetukseen. Opettajat joutuvat tekemään aikaisempaa enemmän muita kuin opetukseen kuuluvia tehtäviä. Tämä taas näkyy vääjäämättä opetuksen laadussa ja tasossa.

Jatkuvilla säästöillä on myös laajempaa merkitystä. Ne näkyvät ihmisten rahapusseissa. Kun koko maan talous on pitkään levännyt kotimaisen kysynnän varassa, leikkaukset heijastuvat väistämättä kotimarkkoinoihin kysynnän hiipumisena.

Koulutukseen tehdyt leikkaukset merkitsevät myös opetuksen ja tutkimuksen heikkenemistä, mikä puolestaan näkyy maan kilpailukyvyn rapistumisena.

Kun Tampere3 -hanketta on mainostettu monin tavoin merkittävänä asiana, se on sitä Niemi-Laineen mukaan myös työllisyys -näkökulmasta. Siksi puheenjohtaja katsoi tarpeelliseksi tutustua hankkeeseen ja sen vaikutuksiin paikanpäällä.

Sote- ja maakuntauudistus tosi isoja asioita

JHL:oon kuuluvia työntekijöiden jaksamiseen ja työsuhdeturvaan vaikuttavat myös sote- ja maakuntauudistus. Paljon puhuttu valinnanvapaus tuo toteutuessaan suurimman haasteen palvelujen sujuvuuteen ja henkilöstön työsuhteisiin.

Valinnanvapaus ja maakunnan oma palvelutuotanto organisoidaan käytännössä kokonaan vasta vuoden 2019 jälkeen, ja se tulee kestämään useamman vuoden ajan.

– Henkilöstön osalta on kestämätön ajatus, että voimaanpanolain määräykset liikkeenluovutuksesta loppuisivat jo vuonna 2020, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine huomauttaa.

JHL vaatii, että uudistuksessa asetetaan henkilöstön työsuhteen ehdoille ja lisäeläkkeille suoja-aika, joka kestää valmisteluvaiheen yli.

– Se voisi olla kolme vuotta, kuten esimerkiksi Etelä-Karjalassa on esitetty. Suoja-ajan katsotaan edesauttavan henkilöstöjärjestöjen ja ja työnantajan yhteistä harkittua ja suunnitelmallista valmistelua. Se säilyttäisi myös ihmisten työmotivaation ja tukisi työssä jaksamista.

Hallituksen valmistelu ja vaikutusten arviointi ovat edelleen kesken. Merkittäviä haittoja on pystytty tunnistamaan, mutta ratkaisuja niiden eliminoimiseksi ei ole keksitty.

Hallitus on nostanut esiin riskin siitä, että yksityisen sektorin palveluun hakeutuvat perusterveet henkilöt, samalla kun julkinen sektori huolehtisi sairaimmista ihmisistä. Niemi-Laine katsoo, että valtion ja maakuntien on varmistettava, ettei näin käy. Palveluiden hinnan tulee pysyä kaikille kohtuullisena ja oltava aina sama, olipa kyse yksityisen tai julkisen sektorin ylläpitämästä sote-keskuksesta.

– Julkiset varat ovat uudistuksessa siirtymässä voittoa tekeville yksityisille yrityksille. Voittoa ei jaeta työntekijöiden palkkoihin tai palvelujen kehittämiseen. Yrityksillä ei ole velvoitetta maksaa veroja Suomeen eli ollaanko tässä luomassa veronkiertosysteemiä, Niemi-Laine kysyy.

Sote- ja maakuntauudistuksessakin on kyse tukipalveluiden kohtalosta. Niitä saatetaan yhtiöittää, ulkoistaa tai siirtää pätkätöitä tekeville toiminimen puitteissa työskenteleville.

Nykyisistä JHL:n jäsenistä karkeasti arvioiden puolet jäävät kuntien palvelukseen ja toinen puoli siirtyy maakuntien työtehtäviin.

Keskustelua aiheesta

Hämeenkadun itäpää avataan määräajaksi helpottamaan keskustan ruuhkia

Ensi keväänä saa ajella ainakin tilapäisesti Hämeenkadun itäpäätä ohi Stockmannin.

Rantatunnelin avaamisen myötä Tampereen keskustaan syntyneitä liikenneruuhkia helpotetaan avaamalla Hämeenkadun itäpää kaiken ajoneuvoliikenteen käyttöön ensi kesäkuun alkuun saakka. Katu saataneen auki helmikuun puoliväliin mennessä. Raitiotien rakentamisen aloitusta Hämeenkadulla ja asematunnelissa siirretään kesäkuuhun.

Nyt tehtävät toimet eivät poista ruuhkia, mutta liikennesuunnittelijat uskovat niiden helpottavan tilannetta. Suurempaa apua odotetaan uudelta Naistenlahden eritasoliittymältä, joka valmistunee elokuussa.

– Hämeenkadun määräaikaisen avaamisen toivotaan helpottavan hieman keskustan liikennettä, koska se lisää nykytilanteeseen verrattuna reittivaihtoehtoja. Ratkaisuun liittyy toki myös haasteita. Avaamiseen päädyttiin saadun palautteen perusteella. Palautetta kuunnellaan ja haetaan edelleen ratkaisuja, jotta liikenne sujuisi olosuhteet huomioiden mahdollisimman hyvin keskustassa, apulaispormestari Pekka Salmi sanoo.

Keskustan liikennemäärien arvioidaan vähenevän kesäkuussa muun muassa bussien siirtyessä kesäaikatauluihin. Rantatunneliin liittyvän Naistenlahden eritasoliittymän valmistuminen elokuussa tuo uusia reittejä ajoneuvoille, jolloin Kekkosentien käyttö helpottuu itä-länsi suuntaiselle liikenteelle.

Raitiotien rakentaminen aloitetaan suunniteltua myöhemmin keväällä. Liikenteen kannalta kriittisissä paikoissa asematunnelissa ja Hämeenkadun länsipäässä, Tuulensuun korttelissa, raitiotien rakentaminen aloitetaan kesäkuussa, kun joukkoliikenteen talviaikataulukausi on päättynyt. Aiemmin suunniteltiin töiden aloittamista jo maaliskuussa.

Naistenlahden eritasoliittymä helpottaa

Jokin aika sitten avatulle Ratapihankadulle tehdään keväällä parannuksia, jotka tuovat lisää sujuvuutta etelä – pohjois -suuntaiselle liikenteelle. Merkittävimpinä parannuksena liikennesuunnittelijat pitävät tilapäisen katuyhteyden rakentamista Vellamonkadun ja Väinölänkadun välille, jolloin nykyiset tiukat käännökset Väinölänkadun liittymissä käyvät tarpeettomiksi. Rantatunneliin liittyviin rakenteisiin kuuluva Naistenlahden eritasoliittymä valmistunee elokuussa 2017.

Naistenlahden liittymän kautta syntyy taas reitti Kekkosentieltä ja uudelta Näsijärven rannassa kulkevalta Kekkosenkadun osuudelta Tampellan alueelle sekä pääsy idän suunnasta rampin kautta Ratapihankadulle. Nyt Ratapihankadulle pääsee vain ajettaessa Rantatunnelista lännen suunnasta.

Kaupungin liikenneasiantuntijat suosittelevat, että idän suunnasta keskustan länsiosiin tulevat autoilijat ajaisivat ensin tunnelin läpi, ja tulisivat keskustaan Onkiniemen liittymän kautta. Keskustaan pääsee sitä kautta Sepänkadun ja Mustalahdenkadun liittymästä lännen suunnasta.

Myös lännen suunnasta tuleville autoilijoille suositellaan Rantatunnelia ja Ratapihankadun yhteyttä etelään kaupungin suuntaan.

Uusia ratkaisuja myöhemmin

Uuden kiertoliittymän suunnittelu Satakunnankadun, Lapintien ja Rongankadun risteykseen aloitetaan tämän vuoden alussa. Se saataneen käyttöön syksyllä 2018.

Uusiin suunnitelmiin kuuluvat myös Näsinkallion maanalainen liittymä ja Kunkun parkki. Näsinkallion liittymä tarkoittaa maan alla olevaa yhteyttä kohti keskustaa. Sen rakentamisesta tunnelin teon yhteydessä luovuttiin kustannussyistä. Lliittymän ramppien lähdöt tunnelista sen sijaan louhuttiin.

Näsinkallion maanalaisen liittymän liittäminen katuverkkoon on suunnitteilla. Selvitettäviä asioita ovat muun muassa katuverkkoon liittyvien ramppien sijainti sekä ratkaisun yhteensopivuus Kunkun parkin kanssa. Kunkun parkkia suunnitellaan parhaillaan.

Hämeenkatu muutetaan lähivuosina kokonaisuudessaan joukkoliikenne- ja kävelykaduksi, jossa on pyöräväylä. Raitiotie kulkee Hämeenkadun kautta.

Keskustelua aiheesta

Tampereen uuden kaupunginosan ideakilpailun voittivat ehdotukset Hiedanrannan Innovaatiolahti ja Reflecting TRE

Hiedanrannan alueella on myös vanhoja arvorakennuksia kuten Lielahden kartano ja kuvassa oleva virkailijatalo.

Tampereen Hiedanrannan kansainvälinen ideakilpailun voittajat ovat ehdotukset Hiedanrannan Innovaatiolahti ja Reflecting TRE. Tuomaristo päätyi jakamaan kaksi toista palkintoa ehdotuksille, jotka täyttävät parhaiten kilpailulle asetetut tavoitteet.

Hiedanrannan tulevaan kaupunginosaan kuuluu Näsijärven rantaa ja vanhan sellutehtaan alue. Lisäksi kilpailualueeseen sisältyi osa Lielahtea. Kilpailualueen sijainti Lielahden ja Tampereen keskustan välillä mahdollistaa kaupungin mielestä Hiedanrannan kehittymisen merkittäväksi Länsi-Tamperetta ja kaupunkikeskustaa yhdistäväksi järvenrantakaupunginosaksi. Uuteen kaupunginosaan tavoitellaan noin 20 000 – 25 000 asukasta ja noin 10 000 työpaikkaa.

Tuomariston mukaan kilpailun parhaiden ehdotusten perusteella pystytään muodostamaan hieno ja toimiva kokonaisuus, jossa yhdistyvät kahden parhaan ehdotuksen ansiokkaimmat puolet. Ehdotuksessa Reflecting TRE on onnistuttu parhaalla ja joustavimmalla tavalla esittämään Hiedanrannan keskustan sijoitus ja jäsentäminen. Ehdotus Hiedanrannan Innovaatiolahti tarjoaa parhaat lähtökohdat vaikuttavan ja kaupunkimaisen rakenteen aikaansaamiselle Näsijärven eteläiselle rantavyöhykkeelle.

– Hiedanrannasta tulee Hervannan kokoinen kaupunginosa, läntisen Tampereen keskus. Haimme ideakilpailulla malleja tulevaisuuden älykkäälle ja kestävälle kaupunginosalle, jossa arki on sujuvaa ja ympäristö kaupunkimaista, mutta luonto ja palvelut ovat hyvin saavutettavissa palkintolautakunnan puheenjohtaja, pormestari Anna-Kaisa Ikonen totesi.

Pormestarin mukaan tässä tehtävässä voittajatyöt ovat onnistuneet mainiosti ja ja tarjoavat hyvän pohjan Hiedanrannan kehittämiselle.

– Näissä kahdessa voittajatyössä ilahduttavaa on sekin, että saamme alueen kehittämiseen sekä kansainvälistä arkkitehtuuriosaamista että paikallisten uuden polven arkkitehtien tuoretta näkemystä, Ikonen sanoi.

Voittajatyöt kehittämisen pohjana

Palkintolautakunta esittää, että Hiedanrannan keskusta aluetta kehitetään ehdotuksen Reflecting TRE tekijöiden toimesta ja Näsijärven eteläistä rantavyöhykettä ehdotuksen Hiedanrannan Innovaatiolahti tekijöiden toimesta. Alueen suunnittelu voidaan käynnistää alkuvuoden aikana.

Hiedanrannan ideakilpailun tavoitteena oli muodostaa alueelle tulevaisuuden kaupunginosa, joka on kaupunkimaisen tiivis, muuntautumiskykyinen sekä vihreä ja vähähiilinen. Kilpailutöiltä odotettiin vastauksia myös aluetason kestävyyden ratkaisuiksi.

Nimikuoret avattiin vasta kilpailun ratkaisun jälkeen. Voittaneiden ehdotusten tekijöiksi paljastuivat työryhmät: Hiedanrannan Innovaatiolahti: Mandaworks AB, Schauman & Nordgren Architects Oy Ab, Kööpenhamina, Tanska / Tukholma, Ruotsi 2. ja Reflecting TRE -ehdotus: Arkkitehtuurityöhuone BUENAVENTURA, Tampere, Suomi. Molemmat saivat palkintosumman 80 000 euroa.

Palkintoluokkaan sijoittuvat myös kolmannen palkinnon 30 000 saanut ehdotus FRENCH LINE, jonka tekijät olivat HELT Arkkitehdit Oy, Helsinki, Suomi sekä 15 000 eurolla lunastetut kaksi työtä eli Hiedanranta Watermarks ja Tampere Bay City. Kunniamaininnan sai kolme ehdotusta: Hybrid City, C-duuri ja There’s a New Town in the City.
Kilpailuun osallistui yhteensä 39 työryhmää, joista huomattava osa oli kansainvälisiä. Tuomariston työskentelyn tueksi kaupunki teetti asiantuntija-arvioita arvostelun eri osa-alueista ja näkökulmista.

Kilpailuehdotukset olivat yleisön nähtävillä ja kommentoitavissa verkossa ja kaksipäiväisessä näyttelyssä. Yleisön palaute koostettiin tuomariston käyttöön. Ehdotus Reflecting TRE keräsi kehuja erityisesti tehtaan läpi kulkevan raitiotiestä ja omaleimaisesta kaupunkitilan käytöstä. Ehdotusta Hiedanrannan Innovaatiolahti arvioitiin useissa yleisöpalautteissa moderniksi ja selkeäksi. Palautteita jätettiin yhteensä 185 kpl.

Hiedanrannan suunnittelu jatkuu

Hiedanrannan uuden kaupunginosan suunnittelua jatketaan yhdessä kilpailun kahden voittajan kanssa. Tavoitteena on vuosien 2017–2018 aikana laatia koko alueesta yleissuunnitelma.

Suunnittelutyötä tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden ja yritysten kanssa. Ideasuunnittelukilpailu ei tuonut täysin valmiita ratkaisuja, mutta tuotti hyvän lähtökohdan jatkosuunnittelulle ja vuorovaikutukselle.

Tuomaristo ohjaa kehittämään Hiedanrannan keskusta-aluetta ehdotuksen Reflecting TRE ratkaisun mukaan. Aluetta kehitetään pääasiassa keskustamaisena ja kävelypainotteisena kaupunkina, jonka yhteyteen palvelut pyritään pääosin sijoittamaan. Keskustaa kehitetään jatkossakin järvellisyyttä korostaen.

Järvikaupungin aluetta kehitetään ehdotuksen Hiedanrannan Innovaatiolahti pohjalta. Tuomaristo suosittelee kanava-alueen tutkimista monimuotoisemmaksi ja uittotunnelin suuaukko tulee tuomariston mukaan huomioida ratkaisun kehittämisessä. Alueen kehittämisessä huomioidaan muun muassa aluerakentamisen taloudellisuus, raitiotien toteuttaminen ja Paasikiventien liikenne.

Lielahtea ja sen keskuksen aluetta tuomaristo suosittelee tarkasteltavaksi yhteyksiltään ja toiminnoiltaan Hiedanrannan keskustaan liittyväksi.

Ideakilpailun parhaista näyttely

Ideakilpailun palkitut ja kunniamaininnan saaneet työt ovat esillä heti keskiviikkona 11. tammikuuta alkaen Lielahden kartanossa, Hiedanrannassa. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Selailtavana ovat myös muut kilpailuun saapuneet ehdotukset.

Yleisöopastuksia vetää tuomaristossa Suomen Arkkitehtiliiton nimeämänä jäsenenä toiminut arkkitehti Tuomas Seppänen keskiviikkoina 11. ja 18. tammikuuta. Hän esittelee palkittuja töitä ja kertoo niiden valintaperusteista ja tuomariston työskentelystä.

Lisäksi Hiedanrannassa järjestetään kevään aikana tilaisuuksia, joissa kerätään yleisön ja sidosryhmien näkemyksiä alueen jatkosuunnitteluun. Perusteilla on myös kaikille avoin kansalaisraati, joka pääsee arvioimaan ja kehittämään töitä eri teemojen ympärillä yhdessä suunnittelijoiden ja voittajaehdotusten tekijöiden kanssa.

Hiedanrannan ideakilpailun parhaiden töiden näyttely on avoinna kartanossa (os.Lielahdenkatu 10) ke–pe 11.–13.1. klo 12–18, la 14.1. klo 10–15, ke 18.1. ja 25.1. klo 12–18 sekä la 21.1. ja 28.1. klo 10–15.

Arkkitehti Tuomas Seppäsen vetämät yleisöopastukset ovat keskiviikkona 11.1. ja 18.1. klo 16 ja 17.

Keskustelua aiheesta