Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi  kaupungin ensi vuoden  talousarvion maanantaisessa kokouksessaan 14. marraskuuta.

Tampereen nettomenot ovat ensi vuonna arviolta 1,1 miljardia euroa. Talousarviossa kaupungin nettomenot vähenevät kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna 51 miljoonaa euroa (4,4 %).

Muutos ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen, sillä toimeentulotuen siirto vuoden 2017 alusta Kelan hoidettavaksi ja kilpailukykysopimus vähentävät kaupungin toimintakatetta.

Kaupungin ensi vuoden henkilöstömenoiksi arvioidaan 666,8 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot vähenevät kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen nähden 18,7 miljoonaa euroa (- 2,7 %). Henkilötyövuosien arvioidaan vähenevän 82:lla.

Kilpailukykysopimuksessa sovittu lomarahojen 30 prosentin määräaikainen leikkaus ja työnantajamaksujen 1,44 prosenttiyksikön lasku vähentävät kaupungin henkilöstömenoja ensi vuonna noin 14 miljoonaa euroa.

Lisäksi eläkemenoperusteisen maksun euromäärän ennakoidaan laskevan. Laskennallinen säästö kaupunkitasolla on noin 4,7 miljoonaa euroa. Samaan aikaan kilpailukykysopimus kuitenkin vähentää kaupungin kunnallisverotuloja noin 15 miljoonalla eurolla.

Investointeihin vajaat 200 miljoonaa euroa

Vuonna 2017 kaupungin nettoinvestoinnit ovat 197,3 miljoonaa euroa. Talousarviossa lainamäärän kasvu on 85 miljoonaa euroa.

Ensi vuonna palvelutarpeen lisääntymisen vuoksi etenkin talonrakennukseen kuluu rahaa – 82 miljoonaa euroa. Summasta lähes puolet osoitetaan peruskoulujen ja päiväkotien rakennushankkeisiin.

Kaupunkiympäristön kehittämisen investoinnit ovat 55 miljoonaa euroa, mistä Keskusta-hankkeen osuus on 10,3 miljoonaan euroa ja Rantaväylän tunnelin viimeistelytöiden osuus 9,6 miljoonaa euroa. Tampere Veden osuus on 16,7 miljoonaa euroa.

Raitiotiehankkeeseen talousarviossa varaudutaan 15 miljoonan euron sijoituksella. Vastaavan suuruinen summa on varattu sen investointien rahoitukseen.. Hankkeen toteuttaa perustettava yhtiö. Kaupunki varautuu myös Kannen ja monitoimiareenan rakennustöiden edistämiseen.

Uudet asuinalueet vaativat paljon

Merkittävimpiä investointeja ovat Ranta-Tampellan, Lentävänniemen, Härmälänrannan sekä Taysin kaava-alueiden ja Ratapihankadun rakentaminen. Joukkoon mahtuu myös Viinikan liikenneympyrän uudistaminen.

Erillisiä kevyen liikenteen rakennuskohteita ovat muun muassa Näsijärven rantaväylä Lielahdessa sekä Hatanpään valtatie Suvanto– ja Vuolteenkadun välillä. Lisäksi kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan kaavahankkeiden yhteydessä.

Tärkeimpänä siltahankkeena on Myllysaaren alikulkusillan rakentamisen jatkaminen. Santalahden puiston rakentaminen käynnistyy. Ulkovalaistusverkon peruskorjaamista jatketaan Pyynikinharjun kevyen liikenteen väylillä sekä Hervannan valtaväylällä.

Strategisia muutoksia

Kaupungin merkittävien strategisten muutosten toteuttamista viedään eteenpäin kehitysohjelmilla. Ne ovat laajoja, usein kahta tai kaikkia kolmea kaupungin palvelualuetta yhdistäviä kokonaisuuksia, joissa yhdistyy yhteistyö yritysten ja eri sidosryhmien kanssa.

Ensi vuonna käynnistyvällä Smart Tampere -kehitysohjelmalla tuetaan elinkeinorakenteen uudistamista ja haetaan älykaupungin innovatiivisia ratkaisuja ja uusia työpaikkoja.

Työllisyydenhoidon kuntakokeilussa Tampereella etsitään keinoja työllisyydenhoidon palvelujen tehostamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi.

Hiedanrannan uuden kaupunginosan jatkosuunnittelu käynnistyy ehdotusten pohjalta, ja Viiden tähden keskusta -kehitysohjelma jatkuu vahvistaen keskustan asemaa kaupan ja palvelujen keskittymänä.

Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä kaupunki rakentaa yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. Tampere on mukana toteuttamassa Tampere3-hanketta, jonka tarkoitus on yhdistää kaupungin kolme korkeakoulua.

Tampereen kaupungin talousarvio 2017 lukuina

Asukasluku 31.12.2017 : 230 100
Tuloveroprosentti: 19,75
Toimintakatteen muutos: 4,4 prosenttia
Verorahoituksen muutos: -2,9 prosenttia
Vuosikate: 88 miljoonaa euroa
Tulos: -18,8 miljoonaa euroa
Investoinnit yhteensä (netto): 197,3 miljoonaa euroa
Lainamäärä/asukas: 2506 euroa per asukas