Lukijaristeily2017

Tampereen menot pienenevät – mutta silti kaupunki kasvaa

Kuva: Kaisa Läärä
Tampereen kolmesta korkeakoulusta rakentuvan Tampere3 -hankkeen odotetaan antavan voimakasta potkua paitsi Tampereen kaupunkiseudulle myös koko maalle.

Tampereen kaupungin talouden sopeuttamista jatketaan tulevinakin vuosina. Menojen kasvu pyritään pitämään tulojen sallimissa rajoissa. Talous on tarkoitus saada tasapainoon taloussuunnitelmakaudella 2017 – 2020. Ensi vuoden talousarvion tulos on 18,8 miljoonaa euroa negatiivinen.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi  kaupungin ensi vuoden  talousarvion maanantaisessa kokouksessaan 14. marraskuuta.

Tampereen nettomenot ovat ensi vuonna arviolta 1,1 miljardia euroa. Talousarviossa kaupungin nettomenot vähenevät kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna 51 miljoonaa euroa (4,4 %).

Muutos ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen, sillä toimeentulotuen siirto vuoden 2017 alusta Kelan hoidettavaksi ja kilpailukykysopimus vähentävät kaupungin toimintakatetta.

Tuloveroprosentti, 19,75, säilyy ennallaan, kiinteistöveroprosentteja korotetaan.

Kaupungin ensi vuoden henkilöstömenoiksi arvioidaan 666,8 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot vähenevät kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen nähden 18,7 miljoonaa euroa (- 2,7 %). Henkilötyövuosien arvioidaan vähenevän 82:lla.

Kilpailukykysopimuksessa sovittu lomarahojen 30 prosentin määräaikainen leikkaus ja työnantajamaksujen 1,44 prosenttiyksikön lasku vähentävät kaupungin henkilöstömenoja ensi vuonna noin 14 miljoonaa euroa.

Lisäksi eläkemenoperusteisen maksun euromäärän ennakoidaan laskevan. Laskennallinen säästö kaupunkitasolla on noin 4,7 miljoonaa euroa. Samaan aikaan kilpailukykysopimus kuitenkin vähentää kaupungin kunnallisverotuloja noin 15 miljoonalla eurolla.

Investointeihin vajaat 200 miljoonaa euroa

Vuonna 2017 kaupungin nettoinvestoinnit ovat 197,3 miljoonaa euroa. Talousarviossa lainamäärän kasvu on 85 miljoonaa euroa.

Ensi vuonna palvelutarpeen lisääntymisen vuoksi etenkin talonrakennukseen kuluu rahaa – 82 miljoonaa euroa. Summasta lähes puolet osoitetaan peruskoulujen ja päiväkotien rakennushankkeisiin.

Kaupunkiympäristön kehittämisen investoinnit ovat 55 miljoonaa euroa, mistä Keskusta-hankkeen osuus on 10,3 miljoonaan euroa ja Rantaväylän tunnelin viimeistelytöiden osuus 9,6 miljoonaa euroa. Tampere Veden osuus on 16,7 miljoonaa euroa.

Raitiotiehankkeeseen talousarviossa varaudutaan 15 miljoonan euron sijoituksella. Vastaavan suuruinen summa on varattu sen investointien rahoitukseen.. Hankkeen toteuttaa perustettava yhtiö. Kaupunki varautuu myös Kannen ja monitoimiareenan rakennustöiden edistämiseen.

Uudet asuinalueet vaativat paljon

Merkittävimpiä investointeja ovat Ranta-Tampellan, Lentävänniemen, Härmälänrannan sekä Taysin kaava-alueiden ja Ratapihankadun rakentaminen. Joukkoon mahtuu myös Viinikan liikenneympyrän uudistaminen.

Erillisiä kevyen liikenteen rakennuskohteita ovat muun muassa Näsijärven rantaväylä Lielahdessa sekä Hatanpään valtatie Suvanto– ja Vuolteenkadun välillä. Lisäksi kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan kaavahankkeiden yhteydessä.

Tärkeimpänä siltahankkeena on Myllysaaren alikulkusillan rakentamisen jatkaminen. Santalahden puiston rakentaminen käynnistyy. Ulkovalaistusverkon peruskorjaamista jatketaan Pyynikinharjun kevyen liikenteen väylillä sekä Hervannan valtaväylällä.

Strategisia muutoksia

Kaupungin merkittävien strategisten muutosten toteuttamista viedään eteenpäin kehitysohjelmilla. Ne ovat laajoja, usein kahta tai kaikkia kolmea kaupungin palvelualuetta yhdistäviä kokonaisuuksia, joissa yhdistyy yhteistyö yritysten ja eri sidosryhmien kanssa.

Ensi vuonna käynnistyvällä Smart Tampere -kehitysohjelmalla tuetaan elinkeinorakenteen uudistamista ja haetaan älykaupungin innovatiivisia ratkaisuja ja uusia työpaikkoja.

Työllisyydenhoidon kuntakokeilussa Tampereella etsitään keinoja työllisyydenhoidon palvelujen tehostamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi.

Hiedanrannan uuden kaupunginosan jatkosuunnittelu käynnistyy ehdotusten pohjalta, ja Viiden tähden keskusta -kehitysohjelma jatkuu vahvistaen keskustan asemaa kaupan ja palvelujen keskittymänä.

Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä kaupunki rakentaa yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. Tampere on mukana toteuttamassa Tampere3-hanketta, jonka tarkoitus on yhdistää kaupungin kolme korkeakoulua.

Tampereen kaupungin talousarvio 2017 lukuina

Asukasluku 31.12.2017 : 230 100
Tuloveroprosentti: 19,75
Toimintakatteen muutos: 4,4 prosenttia
Verorahoituksen muutos: -2,9 prosenttia
Vuosikate: 88 miljoonaa euroa
Tulos: -18,8 miljoonaa euroa
Investoinnit yhteensä (netto): 197,3 miljoonaa euroa
Lainamäärä/asukas: 2506 euroa per asukas

Keskustelua aiheesta

Antti Rinne: Ilmastonmuutos saattaa lisätä pakolaisten määrää

Antti Rinne (oik) ja Lauri Lyly saivat vastata moniin kysymyksiin ennen ja jälkeen puheenvuorojensa.

Tampereella maanantaina 22. toukokuuta vierailleen SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan ilmastonmuutos saattaa karkottaa kotoaan kuivuudesta kärsivillä alueilla asuvia ihmisiä. Rinne alusti Tampereen työväentalolla pidetyssä tilaisuudessa Suomen tulevaisuudesta.

Samassa tilaisuudessa SDP:n pormestariehdokas Lauri Lyly arvioi Tampereen tulevaisuutta. Rinne ja Lyly puhuivat täydelle salille, johon oli saapunut reilusti yli sata kuulijaa.

Rinteen mukaan maailmassa on kaikkiaan 60 miljooaa pakolaista, joista pari miljoonaa Euroopassa. Euroopassa olevien pakolaisten määrä ei ole katastrofaalisen suuri, mutta silti pakolaiset ovat saaneet Euroopan sekaisin.

Suomeen pakolaisia ”ryöpsähti” vuonna 2015 noin 32 000.

– Meidän on nähtävä inhimillinen hätä ja annettava maahanmuuttajille mahdollisuus rakentaa suomalaista yhteiskuntaa, Rinne sanoi.

Rinteen mukaan ilmaston muutos lisää suurella todennäköisyydellä pakolaisten määrää.

– Niistäkin ihmisistä meidän on huolehdittava.

Rinne kertoi, että häneltä on kysytty, miksei Suomi huolehdi ensin omista vähäosaisistaan. Hänen mukaansa Suomella on mahdollisuus huolehtia molemmista ihmisryhmistä.

– Se vaatii vain poliittista tahtoa.

Sotilaat vievät Suomea Natoon

Suomen toinen haaste liittyy Rinteen mukaan Itämeren kiristyneeseen sotilaalliseen tilanteeseen.

– Meidän ei pidä tämän vuoksi hötkyillä, vaikka jotkut yrittävät tällä varjolla viedä Suomen Natoon. Sotilaallisilla harjoituksilla Suomea ikään kuin hivutetaan sotilasliiton jäseneksi. Tänä vuonna on noin kymmenen sotaharjoitusta. Tämä ei käy. Asiat vaativat selkeätä läpivalaisua.

Rinne arvioi myös USA:n presidentin Donald Trumpin politiikan vaikutuksia Suomeen.

– Jos USA käpertyy itseensä ja Trumpin toimin vapaakauppa hyytyy, se vaikuttaa Suomeen. Seurauksena on tiukat paikat muun muassa siten, että vapaakaupan hyytyessä emme pääse hyödyntämään globalisaatiota oikein. Vapaakaupan hiipuminen vaikeuttaa köyhien asemaa.

Myös Brexit jättää omat jälkensä. Englannin ero vaikuttaa esimerkiksi Euroopan ja Unioni asemaan. Sen vaikutukset ovat myös taloudellisia. Yhden taloudellisestikin suuren maan poisjäänti Unionista heijastuu muun muassa kustannusten jakoon Unionissa.

Velka kasvanut kaikesta huolimatta

Rinne sivusi myös maan hallituksen politiikkaa. Vaalien jälkeiset hallituksen toimet ovat yllättäneet. Hallitus on perustellut työttömiin, opiskelijoihin, eläkeläisiin ja lapsiperheisiin kohdistaneita leikkauksiaan velan oton pienentämisellä.

– Lainaa on kuitenkin otettu runsaasti. Lisäksi leikkauksin vähävaraisilta otetut varat on jaettu rikkaille veron kevennyksinä. Puhutaan miljardiluokan summasta. Esimerkiksi apteekkarit ovat saaneet suuria verohelpotuksia, kun samanaikaisesti on leikattu ihmisten lääkekorvauksia. Näille toimille hallitus ei vaaleissa hakenut eikä saanut mandaattia, Rinne sanoi.

Myös sote-uudistus ja siihen liittyvä valinnanvapaus merkitsevät uusia rasitteita vähävaraisille. Ennen pitkää kustannukset kasvavat ja rahat niihin otetaan köyhiltä palvelumaksuja korottamalla.

– Kyseessä on suurin puhallus, mitä Suomessa on koskaan tehty.

Työttömyys on ykkösasia

SDP:n pormestariehdokas Lauri Lyly arvioi Tampereen tulevaisuutta esittelemällä pormestariohjelmansa suuria linjoja. Ohjelman ykkösasia on työttömyyden pienentäminen. Tampereella on 17 000 työtöntä ja työttömyysaste 15 prosenttia.

Kaupunki ei voi uusia työpaikkoja yksin taikoa, vaan se vaatii yhteistyötä kaupungin yrittäjien kanssa. Apuna on tarkoitus käyttää myös Tampereen vetovoimaa. Vaikka kaupunki on Suomessa tunnettu, maan rajojen ulkopuolella sen tunnettavuutta on syytä kasvattaa.

Lyly korosti, että sen jälkeen kun sote-uudistus on toteutunut, ja sote-palvelut siirtyneet maakunnalle, Tampereen on toisenlainen kaupunki ainakin työnantajana. 15 000 kaupungin työntekijästä noin 7 000 siirtyy maakunnan palvelukseen.

Uudistuksen jälkeen kaupungin päätehtäväksi jää koulutus varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Se merkitsee, että kaupunki muuttuu suureksi kasvatusorganisaatioksi.

– Työtä tarjoavat myös kaavoitus, kaupungin infrasta huolehtiminen, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, kaupungin talous ja siihen oleellisesti liittyvät elinvoimakysymykset, Lyly sanoi.

Kaikki mukana vieläkin

Lylyn mukaan pormestariohjelmasta neuvoteltaessa kaikki poliittiset ryhmät ovat yksimielisesti etsineet ratkaisuja kaupungin ongelmiin.

– Lähtäkohtana on ollut, että kun mennään asiat edellä, kyllä sopu luottamusmiespaikoistakin syntyy. Jos joku ryhmä jää pois valtapoliittisista syistä, sille ei voi mitään, Lyly totesi.

Lylyn mukaan talouden kuntoon saaminen on tärkeää myös palveluiden kannalta. Kun talous on kunnossa, palveluitakin voidaan tarjota.

– Rikkaat ihmiset eivät välttämättä tarvitse julkisia palveluita, mutta tavalliset ihmiset tarvitsevat.

Lyly esittelee pormestariohjelmansa tiistaina 23. toukokuuta.

Keskustelua aiheesta

Pormestariohjelma julki ensi viikon alussa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lauri Lylyn johdolla neuvoteltu pormestarisopimus julkistetaan ensi viikon alussa..

Tampereen pormestariohjelmaa laatineiden kolmen työryhmän tuotokset ovat valmiit. Ryhmien työn tuloksia käsiteltiin tiistaina. Seuraavassa vaiheessa työryhmien aikaansaannokset kootaan yhteen pormestariohjelman luonnokseksi. Luonnos pyritään jakamaan valtuustoryhmille keskiviikkona 17. toukokuuta.

Valtuustoryhmillä on keskiviikko ja torstai aikaa käsitellä luonnosta. Suuria muutoksia sen sisältöön ei liene tulossa.

Lyly odottaa valtuustoryhmien kommentteja luonnoksesta perjantaiaamuna. Perjantain aikana pidetään pormestariohjelmasta myös valtuustoryhmien yhteinen neuvottelu, jossa käsitellään ohjelmaan tulevia mahdollisia muutosesityksiä.

Perjantaina on tarkoitus sopia pormestariohjelman lopullisesta sisällöstä niin, että se voidaan julkistaa viimeistään tiistaina 23. toukokuuta.

Pormestariohjelman allekirjoitus ajoittunee heti kesäkuun alkuun, jolloin puolueille jää parisen viikkoa aikaa sulatella ja pohtia ohjelmaa. Sopiva allekirjoituspäivä lienee perjantai 2. kesäkuuta.

Vielläkin kaikki mukana

Neuvotteluja vetävän, SDP:n pormestariehdokkaan Lauri Lylyn mukaan ryhmät ovat työskennelleet hyvässä hengessä ja erittäin yksituumaisesti. Kaikki valtuustoryhmät ovat edelleen mukana pormestariohjelman työstämisessä.

– Tärkeimmistä asioista ei ole erimielisyyttä. Ne ovat työllisyyden parantaminen ja talouden tasapainottaminen, tamperelaisten sujuvat palvelut ja Tampereen vetovoimaisuudesta huolehtiminen, Lyly sanoo.

Heti kuntavaalien tuloksen selvittyä useammat tahot arvioivat nykyisen valtakoalition jatkavan yhteistyötään Tampereella. Se vahvistunee ainakin porvarilliseen valtuustoryhmään sulautuneilla kristillisdemokraateilla. Myös keskustalaisten on arveltu liittyvän joukkoon.

Valtuuston pienryhmien veikataan lopulta jäävän oppositioon. Pienryhmät ovat pysyneet neuvotteluissa mukana muun muassa siksi, että ryhmät yrittävät näin maksimoida paikkansa kaupungin luottamuselimissä.

Keskustelua aiheesta

Työnsä päättänyt Tampereen kaupunginvaltuusto halusi Ruotulan golf-kentälle asuntoja

Demariryhmä kukitti valtuustotyön jättäneet Heini Lehtokankaan, Tarja Jokisen, Jarmo Rantasen ja Seppo Salmisen.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi viimeisessä kokouksessaan kantakaupungin yleiskaavan. Kaava sai valtuutetuilta paljon kiitosta ja yksimielisen siunauksen lukuunottamatta Ruotulan golf-kenttäalueen tulevaa käyttöä.

Sosialidemokraatit esittivät kenttäalueesta toivomusponnen, jonka mukaan ”Ruotulan golf-kentän maa-alueen jatkosuunnittelussa lähtökohtana on golf-kentän siirtäminen pois alueelta, ja alueen kaavoittaminen asumiskäyttöön Kaupin luontoarvot huomioiden.”

Golf-kenttä sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa. Lisäksi ratikan reitin jatkaminen Keskussairaalalta Ruotulan alueelle ja aina Linnainmaalle asti antaa hyvät mahdollisuudet alueen liikenneyhteyksien kehittämiselle ja liittämiselle kaupungin keskustaan.

Ilpo Sirniön (sd) esittämä toivomusponsi hyväksyttiin äänin 43-22, yksi valtuutettu äänesti tyhjää.

Kentän vuokra-aika jatkuu reilut 10 vuotta, minkä jälkeen sen valmistelu asuntojen rakentamiseksi voi käynnistyä. Sunnittelu toki voi alkaa aikaisemmin. Kentäalueelle mahtuu asuntoja tuhansille asukkaille. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi nykyisen Hervannan asukasmäärän tarpeisiin.

Golf-kentän siirtämistä vastusti voimakkaimmin Kokoomus. Kentän puolesta pidetyissä puheenvuoroissa kenttäalue katsottiin muun muassa liian kosteaksi paikaksi asuntojen rakentamiseen.

Alueen rakentamista vastustettiin myös kentän pitkillä perinteillä ja sen katsottiin olevan vahva vetovoimatekijä Tampereelle.

Harri Airaksinen (kok) kertoi maailmalla kaupungin keskustassa sijaitsevan golf-kentän olevan harvinaisuus.

Kaupungin talouskin puhutti

Myös Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja kaupungin tilinpäätös vuodelta 2016 puhuttivat kaupunginvaltuustoa.

Arviointikertomuksen mukaan kaupungin talous ei ole edelleenkään tasapainossa. Talouden tasapainottaminen on lautakunnan mukaan yksi heikoimmin onnistuneista strategisista tavoitteista toukokuun lopussa päättyvällä valtuustokaudella.

Kaupungin lainamäärä on lautakunnan mukaan aiemmin pysynyt maltillisena merkittävästä investointimäärästä huolimatta, mutta vuonna 2016 sekä kaupungin että koko kaupunkikonsernin lainamäärä kasvoi voimakkaasti.

Tampereen kaupungin vuoden 2016 tilikauden tulos on 8,1 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempi. Tilinpäätös on 21,3 miljoonaa euroa alijäämäinen ja tilikauden alijäämä 17,0 miljoonaa euroa. Nettomenojen 1,9 prosentin kasvu oli kaupungin talousmiesten mielestä hyvin maltillista.

Nettomenojen kasvun hillinnässä on viime vuosina onnistuttu talousmiesten mukaan kiitettävästi. Verotulojen ja valtionosuuksien vaisun kehityksen vuoksi viime vuoden tulos painui selvästi alijäämäiseksi.

Tarkastuslautakunnan mukaan kaupunki ei saavuttanut tavoitettaan pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden vähentämisessäkään. Se toteaa kertomuksessaan, että työllisyyttä edistävien toimien kokonaisuus on monitoimijajärjestelmä, jota mikään yksittäinen taho ei johda.

Työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin osallistuu paitsi kaupunki, myös sen omistamat tytäryhteisöt ja valtionkin toimijat. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan toimintoja tulisi kehittää ja selkeyttää siten, että kokonaisuutta johtaisi yksi strateginen toimija.

Asia oli toki tiedossa

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) totesi, että kaupungin taloudellinen tilanne on ollut toki tiedossa. Silti kaupungissa on toteutettu ja toteutetaan merkittäviä hankkeita aina rantatunnelista ratikkaan ja uusista asuinalueista Kansi ja Areena -hankkeeseen. Lisäksi kaupungissa on tehty merkittävä toimintamallin uudistus.

Ikosen mukaan kaupungin nettomenot on kaikesta huolimatta saatu kuriin. Talouden ongelmat ovat seurausta valtionosuuksien ja verotulojen pienenemisestä. Ilman tätä kehityskulkua kaupungin tulos olisi ylijäämäinen.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmikin totesi, että uutta alijäämää ei ole tehty, mutta sen sijaan saatu aikaan paljon hyvää. Salmenkin mielestä kaupungin talouden ahdinkoon syynä on tulopohjan pettäminen.

– Emme kuitenkaan ole leikanneet kaupunkilaisten palveluista, emmekä kiristäneet verotusta. Alijäämä on näin ollen ollut harkittu ratkaisu. Seuraavalla valtuustokaudella kaupungin talous on kuitenkin tasapainottettava.

Salmen mukaan kiinnittämällä huomiota lasten huostaanoton, sairauspoissaolojen ja ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen kaupungilla on mahdollisuus 100 miljoonan euron säästöihin.

Sääntöjä ja ohjeita

Kaupunginvaltuuston kokouksen esityslistalla oli maanantaina myös Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohje. Se pitää sisällään kaupunkikonsernin ohjausta, valvomista ja johtamista koskevia ”pykäliä”.

Konserniohjeesta käytiin pitkähkö keskustelu ja ohjeeseen tehtiin myös kolme muutosehdotusta, joista yksi hyväksyttiin.

Sen sijaan kaupungin omistajaohjauksen periaatteet valtuusto jätti pöydälle. Tämä johtui siitä, että valtuusto haluaa tarkastaa pari erilaisia mielipiteitä herättänyttä kohtaa.

Omistajaohjauksen periaatteista päättää uusi valtuusto.

Keskustelua aiheesta

Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi Areenayhtiön osakassopimuksen

Tämä maisema muuttuu parhaassa tapauksessa muutamassa vuodessa paljon. Kansi ja Areena rakennetaan molemmin puolin Sorin siltaa.

Tampereen kaupunki ja hankkeen sijoittajaryhmä julkistivat 11. toukokuuta 2017 Areenayhtiön osakassopimuksen. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti osakassopimuksen 15. toukokuuta.

Hankkeen pääosakas on SRV:n, LähiTapiola-ryhmän ja OP Ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöjen yksityinen sijoittajaryhmä ja vähemmistöosakkaana Tampereen kaupunki. Kaupungin rooli Areenayhtiössä täyttää kaupunginvaltuuston asettamat edellytykset vähemmistöosakkuudesta ja sijoittajien tasaveroisesta asemasta. Lähtökohtana on, että kaupunki saa sijoituksensa takaisin tuottoineen.

Tavoitteena on, että rakentaminen voi alkaa vielä 2017 syksyllä, jolloin ensimmäinen vaihe Sorinsillan eteläpuolella valmistuisi 2020 vuoden loppuun mennessä. Hankkeen käynnistymisen ehtona on areenayhtiön investointipäätös loppujen toteutusedellytysten, muun muassa valtionosuuden varmistumisen jälkeen.

Koko Kansi ja areena -hankkeen kokonaisarvo on yli 500 miljoonaa euroa, josta Areenan ja harjoitushallin osuus on noin 100 miljoonaa euroa.

Keskustelua aiheesta

Onkiniemen tehdaskiinteistöä ei voi käyttää

Onkiniemen tehdaskiinteistön käyttöä ei voida jatkaa. Sen sijaa voimala on käytettävissä siivouksen ja remontin jälkeen.

Onkiniemen asbestikartoituksen loppuraportit tehdaskiinteistön ja voimalarakennuksen osalta ovat valmistuneet. Tehdaskiinteistön käyttöä ei voida jatkaa. Sen sijaan voimalarakennuksen käyttö voi asbestipuhdistuksen ja korjaustoimien jälkeen tämänhetkisen tiedon mukaan jatkua toistaiseksi.

Kartoituksen kohteena oli Onkiniemenkatu 2:ssa sijaitsevat rakennukset, jotka ovat alun perin toimineet Suomen Trikoon tehtaana ja lämpövoimalana. Tehdastoiminta loppui vuonna 1992. Tiloja on vuokrattu kulttuurin, taiteen, vapaa-ajan ja yritysten käyttöön.

Tehdasrakennuksessa on huonokuntoisia magnesiamassalattioita noin 9000 neliötä. Lisäksi asbestia on rakennuksen putkieristeissä. Kiinteistön käytön jatkaminen edellyttäisi tehdaskiinteistön peruskorjausta ja asbestitöitä.

Voimalarakennuksessa asbestilähteet ovat olleet yksittäisiä, eikä rakennuksessa ole magnesiamassalattioita. Voimalan käyttö voi jatkua asbestisiivouksen ja korjaustoimenpiteiden jälkeen toistaiseksi. Tampereen Tilakeskus sopii siivouksesta ja korjaustoimista jokaisen vuokralaisen kanssa erikseen. Tiloissa toimii muun muassa Tampereen työväenopisto.

Keskustelua aiheesta