Tampereen menot pienenevät – mutta silti kaupunki kasvaa

Kuva: Kaisa Läärä
Tampereen kolmesta korkeakoulusta rakentuvan Tampere3 -hankkeen odotetaan antavan voimakasta potkua paitsi Tampereen kaupunkiseudulle myös koko maalle.

Tampereen kaupungin talouden sopeuttamista jatketaan tulevinakin vuosina. Menojen kasvu pyritään pitämään tulojen sallimissa rajoissa. Talous on tarkoitus saada tasapainoon taloussuunnitelmakaudella 2017 – 2020. Ensi vuoden talousarvion tulos on 18,8 miljoonaa euroa negatiivinen.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi  kaupungin ensi vuoden  talousarvion maanantaisessa kokouksessaan 14. marraskuuta.

Tampereen nettomenot ovat ensi vuonna arviolta 1,1 miljardia euroa. Talousarviossa kaupungin nettomenot vähenevät kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna 51 miljoonaa euroa (4,4 %).

Muutos ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen, sillä toimeentulotuen siirto vuoden 2017 alusta Kelan hoidettavaksi ja kilpailukykysopimus vähentävät kaupungin toimintakatetta.

Tuloveroprosentti, 19,75, säilyy ennallaan, kiinteistöveroprosentteja korotetaan.

Kaupungin ensi vuoden henkilöstömenoiksi arvioidaan 666,8 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot vähenevät kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen nähden 18,7 miljoonaa euroa (- 2,7 %). Henkilötyövuosien arvioidaan vähenevän 82:lla.

Kilpailukykysopimuksessa sovittu lomarahojen 30 prosentin määräaikainen leikkaus ja työnantajamaksujen 1,44 prosenttiyksikön lasku vähentävät kaupungin henkilöstömenoja ensi vuonna noin 14 miljoonaa euroa.

Lisäksi eläkemenoperusteisen maksun euromäärän ennakoidaan laskevan. Laskennallinen säästö kaupunkitasolla on noin 4,7 miljoonaa euroa. Samaan aikaan kilpailukykysopimus kuitenkin vähentää kaupungin kunnallisverotuloja noin 15 miljoonalla eurolla.

Investointeihin vajaat 200 miljoonaa euroa

Vuonna 2017 kaupungin nettoinvestoinnit ovat 197,3 miljoonaa euroa. Talousarviossa lainamäärän kasvu on 85 miljoonaa euroa.

Ensi vuonna palvelutarpeen lisääntymisen vuoksi etenkin talonrakennukseen kuluu rahaa – 82 miljoonaa euroa. Summasta lähes puolet osoitetaan peruskoulujen ja päiväkotien rakennushankkeisiin.

Kaupunkiympäristön kehittämisen investoinnit ovat 55 miljoonaa euroa, mistä Keskusta-hankkeen osuus on 10,3 miljoonaan euroa ja Rantaväylän tunnelin viimeistelytöiden osuus 9,6 miljoonaa euroa. Tampere Veden osuus on 16,7 miljoonaa euroa.

Raitiotiehankkeeseen talousarviossa varaudutaan 15 miljoonan euron sijoituksella. Vastaavan suuruinen summa on varattu sen investointien rahoitukseen.. Hankkeen toteuttaa perustettava yhtiö. Kaupunki varautuu myös Kannen ja monitoimiareenan rakennustöiden edistämiseen.

Uudet asuinalueet vaativat paljon

Merkittävimpiä investointeja ovat Ranta-Tampellan, Lentävänniemen, Härmälänrannan sekä Taysin kaava-alueiden ja Ratapihankadun rakentaminen. Joukkoon mahtuu myös Viinikan liikenneympyrän uudistaminen.

Erillisiä kevyen liikenteen rakennuskohteita ovat muun muassa Näsijärven rantaväylä Lielahdessa sekä Hatanpään valtatie Suvanto– ja Vuolteenkadun välillä. Lisäksi kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan kaavahankkeiden yhteydessä.

Tärkeimpänä siltahankkeena on Myllysaaren alikulkusillan rakentamisen jatkaminen. Santalahden puiston rakentaminen käynnistyy. Ulkovalaistusverkon peruskorjaamista jatketaan Pyynikinharjun kevyen liikenteen väylillä sekä Hervannan valtaväylällä.

Strategisia muutoksia

Kaupungin merkittävien strategisten muutosten toteuttamista viedään eteenpäin kehitysohjelmilla. Ne ovat laajoja, usein kahta tai kaikkia kolmea kaupungin palvelualuetta yhdistäviä kokonaisuuksia, joissa yhdistyy yhteistyö yritysten ja eri sidosryhmien kanssa.

Ensi vuonna käynnistyvällä Smart Tampere -kehitysohjelmalla tuetaan elinkeinorakenteen uudistamista ja haetaan älykaupungin innovatiivisia ratkaisuja ja uusia työpaikkoja.

Työllisyydenhoidon kuntakokeilussa Tampereella etsitään keinoja työllisyydenhoidon palvelujen tehostamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi.

Hiedanrannan uuden kaupunginosan jatkosuunnittelu käynnistyy ehdotusten pohjalta, ja Viiden tähden keskusta -kehitysohjelma jatkuu vahvistaen keskustan asemaa kaupan ja palvelujen keskittymänä.

Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä kaupunki rakentaa yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. Tampere on mukana toteuttamassa Tampere3-hanketta, jonka tarkoitus on yhdistää kaupungin kolme korkeakoulua.

Tampereen kaupungin talousarvio 2017 lukuina

Asukasluku 31.12.2017 : 230 100
Tuloveroprosentti: 19,75
Toimintakatteen muutos: 4,4 prosenttia
Verorahoituksen muutos: -2,9 prosenttia
Vuosikate: 88 miljoonaa euroa
Tulos: -18,8 miljoonaa euroa
Investoinnit yhteensä (netto): 197,3 miljoonaa euroa
Lainamäärä/asukas: 2506 euroa per asukas

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

JHL:n puheenjohtajan Päivi Niemi -Laineen mielestä sote- ja maakuntauudistus edellyttävät henkilöstön siirtymäajan suojaa

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi Laine (vas) ja Pirkanmaan aluepäällikkö Nina Heikkilä tapasivat torstaina pirkanmaalaisia liiton jäseniä Tampereella ja Ylöjärvellä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine on huolestunut henkilöstön jaksamisesta sekä työsuhdeturvasta sote- ja maakuntauudistuksessa. Valinnanvapaus tuo toteutuessaan suurimman haasteen palvelujen sujuvuuteen ja henkilöstön työsuhteisiin.

Niemi-Laine vieraili torstaina Pirkanmaalla. Tampereella hän tutustui Tampere3 -hankkeeseen Tampereen ammattikorkeakoulussa, jossa hän keskusteli henkilöstön kanssa kaupungin kolmen korkeakoulun yhdistymisen vaikutuksista henkilöstöön – muun muassa sen määrään.

Ammattikorkeakoulun henkilöstö pelkää, että korkeakoulujen yhdistyminen johtaa tukipalveluissa työskentelevien ihmisten vähentämiseen. Ajatus työpaikan menettämisestä takoo työntekijöiden mukaan monen takaraivossa. Se heijastuu työhyvinvointiin ja työmotivaatioon.

Kyynisimmän tai pilke silmäkulmassa esitetyn arvion mukaan ammattikorkeakoulussa pitkällä työkokemuksella on merkitystä erityisesti silloin, kun valitaan irtisanottavia.

Koulutuksen säästökuuri sattuu laajalti

Päivi Niemi-Laineen mukaan JHL seuraa hallituksen koulutusreformin nimissä toteuttamia säästöjä. Miten ne kohdistuvat nimenomaan oppilaitosten tukipalveluihin ja niiden parissa työskenteleviin ihmisiin. Puheenjohtajan mukaan myös digitaalisuus vähentää tukipalveluissa työskentelevien tarvetta.

Jos tai kun säästöt kohdennetaan tukipalveluihin, ne vaikuttavat myös opinahjojen opetukseen. Opettajat joutuvat tekemään aikaisempaa enemmän muita kuin opetukseen kuuluvia tehtäviä. Tämä taas näkyy vääjäämättä opetuksen laadussa ja tasossa.

Jatkuvilla säästöillä on myös laajempaa merkitystä. Ne näkyvät ihmisten rahapusseissa. Kun koko maan talous on pitkään levännyt kotimaisen kysynnän varassa, leikkaukset heijastuvat väistämättä kotimarkkoinoihin kysynnän hiipumisena.

Koulutukseen tehdyt leikkaukset merkitsevät myös opetuksen ja tutkimuksen heikkenemistä, mikä puolestaan näkyy maan kilpailukyvyn rapistumisena.

Kun Tampere3 -hanketta on mainostettu monin tavoin merkittävänä asiana, se on sitä Niemi-Laineen mukaan myös työllisyys -näkökulmasta. Siksi puheenjohtaja katsoi tarpeelliseksi tutustua hankkeeseen ja sen vaikutuksiin paikanpäällä.

Sote- ja maakuntauudistus tosi isoja asioita

JHL:oon kuuluvia työntekijöiden jaksamiseen ja työsuhdeturvaan vaikuttavat myös sote- ja maakuntauudistus. Paljon puhuttu valinnanvapaus tuo toteutuessaan suurimman haasteen palvelujen sujuvuuteen ja henkilöstön työsuhteisiin.

Valinnanvapaus ja maakunnan oma palvelutuotanto organisoidaan käytännössä kokonaan vasta vuoden 2019 jälkeen, ja se tulee kestämään useamman vuoden ajan.

– Henkilöstön osalta on kestämätön ajatus, että voimaanpanolain määräykset liikkeenluovutuksesta loppuisivat jo vuonna 2020, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine huomauttaa.

JHL vaatii, että uudistuksessa asetetaan henkilöstön työsuhteen ehdoille ja lisäeläkkeille suoja-aika, joka kestää valmisteluvaiheen yli.

– Se voisi olla kolme vuotta, kuten esimerkiksi Etelä-Karjalassa on esitetty. Suoja-ajan katsotaan edesauttavan henkilöstöjärjestöjen ja ja työnantajan yhteistä harkittua ja suunnitelmallista valmistelua. Se säilyttäisi myös ihmisten työmotivaation ja tukisi työssä jaksamista.

Hallituksen valmistelu ja vaikutusten arviointi ovat edelleen kesken. Merkittäviä haittoja on pystytty tunnistamaan, mutta ratkaisuja niiden eliminoimiseksi ei ole keksitty.

Hallitus on nostanut esiin riskin siitä, että yksityisen sektorin palveluun hakeutuvat perusterveet henkilöt, samalla kun julkinen sektori huolehtisi sairaimmista ihmisistä. Niemi-Laine katsoo, että valtion ja maakuntien on varmistettava, ettei näin käy. Palveluiden hinnan tulee pysyä kaikille kohtuullisena ja oltava aina sama, olipa kyse yksityisen tai julkisen sektorin ylläpitämästä sote-keskuksesta.

– Julkiset varat ovat uudistuksessa siirtymässä voittoa tekeville yksityisille yrityksille. Voittoa ei jaeta työntekijöiden palkkoihin tai palvelujen kehittämiseen. Yrityksillä ei ole velvoitetta maksaa veroja Suomeen eli ollaanko tässä luomassa veronkiertosysteemiä, Niemi-Laine kysyy.

Sote- ja maakuntauudistuksessakin on kyse tukipalveluiden kohtalosta. Niitä saatetaan yhtiöittää, ulkoistaa tai siirtää pätkätöitä tekeville toiminimen puitteissa työskenteleville.

Nykyisistä JHL:n jäsenistä karkeasti arvioiden puolet jäävät kuntien palvelukseen ja toinen puoli siirtyy maakuntien työtehtäviin.

Keskustelua aiheesta

Hämeenkadun itäpää avataan määräajaksi helpottamaan keskustan ruuhkia

Ensi keväänä saa ajella ainakin tilapäisesti Hämeenkadun itäpäätä ohi Stockmannin.

Rantatunnelin avaamisen myötä Tampereen keskustaan syntyneitä liikenneruuhkia helpotetaan avaamalla Hämeenkadun itäpää kaiken ajoneuvoliikenteen käyttöön ensi kesäkuun alkuun saakka. Katu saataneen auki helmikuun puoliväliin mennessä. Raitiotien rakentamisen aloitusta Hämeenkadulla ja asematunnelissa siirretään kesäkuuhun.

Nyt tehtävät toimet eivät poista ruuhkia, mutta liikennesuunnittelijat uskovat niiden helpottavan tilannetta. Suurempaa apua odotetaan uudelta Naistenlahden eritasoliittymältä, joka valmistunee elokuussa.

– Hämeenkadun määräaikaisen avaamisen toivotaan helpottavan hieman keskustan liikennettä, koska se lisää nykytilanteeseen verrattuna reittivaihtoehtoja. Ratkaisuun liittyy toki myös haasteita. Avaamiseen päädyttiin saadun palautteen perusteella. Palautetta kuunnellaan ja haetaan edelleen ratkaisuja, jotta liikenne sujuisi olosuhteet huomioiden mahdollisimman hyvin keskustassa, apulaispormestari Pekka Salmi sanoo.

Keskustan liikennemäärien arvioidaan vähenevän kesäkuussa muun muassa bussien siirtyessä kesäaikatauluihin. Rantatunneliin liittyvän Naistenlahden eritasoliittymän valmistuminen elokuussa tuo uusia reittejä ajoneuvoille, jolloin Kekkosentien käyttö helpottuu itä-länsi suuntaiselle liikenteelle.

Raitiotien rakentaminen aloitetaan suunniteltua myöhemmin keväällä. Liikenteen kannalta kriittisissä paikoissa asematunnelissa ja Hämeenkadun länsipäässä, Tuulensuun korttelissa, raitiotien rakentaminen aloitetaan kesäkuussa, kun joukkoliikenteen talviaikataulukausi on päättynyt. Aiemmin suunniteltiin töiden aloittamista jo maaliskuussa.

Naistenlahden eritasoliittymä helpottaa

Jokin aika sitten avatulle Ratapihankadulle tehdään keväällä parannuksia, jotka tuovat lisää sujuvuutta etelä – pohjois -suuntaiselle liikenteelle. Merkittävimpinä parannuksena liikennesuunnittelijat pitävät tilapäisen katuyhteyden rakentamista Vellamonkadun ja Väinölänkadun välille, jolloin nykyiset tiukat käännökset Väinölänkadun liittymissä käyvät tarpeettomiksi. Rantatunneliin liittyviin rakenteisiin kuuluva Naistenlahden eritasoliittymä valmistunee elokuussa 2017.

Naistenlahden liittymän kautta syntyy taas reitti Kekkosentieltä ja uudelta Näsijärven rannassa kulkevalta Kekkosenkadun osuudelta Tampellan alueelle sekä pääsy idän suunnasta rampin kautta Ratapihankadulle. Nyt Ratapihankadulle pääsee vain ajettaessa Rantatunnelista lännen suunnasta.

Kaupungin liikenneasiantuntijat suosittelevat, että idän suunnasta keskustan länsiosiin tulevat autoilijat ajaisivat ensin tunnelin läpi, ja tulisivat keskustaan Onkiniemen liittymän kautta. Keskustaan pääsee sitä kautta Sepänkadun ja Mustalahdenkadun liittymästä lännen suunnasta.

Myös lännen suunnasta tuleville autoilijoille suositellaan Rantatunnelia ja Ratapihankadun yhteyttä etelään kaupungin suuntaan.

Uusia ratkaisuja myöhemmin

Uuden kiertoliittymän suunnittelu Satakunnankadun, Lapintien ja Rongankadun risteykseen aloitetaan tämän vuoden alussa. Se saataneen käyttöön syksyllä 2018.

Uusiin suunnitelmiin kuuluvat myös Näsinkallion maanalainen liittymä ja Kunkun parkki. Näsinkallion liittymä tarkoittaa maan alla olevaa yhteyttä kohti keskustaa. Sen rakentamisesta tunnelin teon yhteydessä luovuttiin kustannussyistä. Lliittymän ramppien lähdöt tunnelista sen sijaan louhuttiin.

Näsinkallion maanalaisen liittymän liittäminen katuverkkoon on suunnitteilla. Selvitettäviä asioita ovat muun muassa katuverkkoon liittyvien ramppien sijainti sekä ratkaisun yhteensopivuus Kunkun parkin kanssa. Kunkun parkkia suunnitellaan parhaillaan.

Hämeenkatu muutetaan lähivuosina kokonaisuudessaan joukkoliikenne- ja kävelykaduksi, jossa on pyöräväylä. Raitiotie kulkee Hämeenkadun kautta.

Keskustelua aiheesta

Tampereen uuden kaupunginosan ideakilpailun voittivat ehdotukset Hiedanrannan Innovaatiolahti ja Reflecting TRE

Hiedanrannan alueella on myös vanhoja arvorakennuksia kuten Lielahden kartano ja kuvassa oleva virkailijatalo.

Tampereen Hiedanrannan kansainvälinen ideakilpailun voittajat ovat ehdotukset Hiedanrannan Innovaatiolahti ja Reflecting TRE. Tuomaristo päätyi jakamaan kaksi toista palkintoa ehdotuksille, jotka täyttävät parhaiten kilpailulle asetetut tavoitteet.

Hiedanrannan tulevaan kaupunginosaan kuuluu Näsijärven rantaa ja vanhan sellutehtaan alue. Lisäksi kilpailualueeseen sisältyi osa Lielahtea. Kilpailualueen sijainti Lielahden ja Tampereen keskustan välillä mahdollistaa kaupungin mielestä Hiedanrannan kehittymisen merkittäväksi Länsi-Tamperetta ja kaupunkikeskustaa yhdistäväksi järvenrantakaupunginosaksi. Uuteen kaupunginosaan tavoitellaan noin 20 000 – 25 000 asukasta ja noin 10 000 työpaikkaa.

Tuomariston mukaan kilpailun parhaiden ehdotusten perusteella pystytään muodostamaan hieno ja toimiva kokonaisuus, jossa yhdistyvät kahden parhaan ehdotuksen ansiokkaimmat puolet. Ehdotuksessa Reflecting TRE on onnistuttu parhaalla ja joustavimmalla tavalla esittämään Hiedanrannan keskustan sijoitus ja jäsentäminen. Ehdotus Hiedanrannan Innovaatiolahti tarjoaa parhaat lähtökohdat vaikuttavan ja kaupunkimaisen rakenteen aikaansaamiselle Näsijärven eteläiselle rantavyöhykkeelle.

– Hiedanrannasta tulee Hervannan kokoinen kaupunginosa, läntisen Tampereen keskus. Haimme ideakilpailulla malleja tulevaisuuden älykkäälle ja kestävälle kaupunginosalle, jossa arki on sujuvaa ja ympäristö kaupunkimaista, mutta luonto ja palvelut ovat hyvin saavutettavissa palkintolautakunnan puheenjohtaja, pormestari Anna-Kaisa Ikonen totesi.

Pormestarin mukaan tässä tehtävässä voittajatyöt ovat onnistuneet mainiosti ja ja tarjoavat hyvän pohjan Hiedanrannan kehittämiselle.

– Näissä kahdessa voittajatyössä ilahduttavaa on sekin, että saamme alueen kehittämiseen sekä kansainvälistä arkkitehtuuriosaamista että paikallisten uuden polven arkkitehtien tuoretta näkemystä, Ikonen sanoi.

Voittajatyöt kehittämisen pohjana

Palkintolautakunta esittää, että Hiedanrannan keskusta aluetta kehitetään ehdotuksen Reflecting TRE tekijöiden toimesta ja Näsijärven eteläistä rantavyöhykettä ehdotuksen Hiedanrannan Innovaatiolahti tekijöiden toimesta. Alueen suunnittelu voidaan käynnistää alkuvuoden aikana.

Hiedanrannan ideakilpailun tavoitteena oli muodostaa alueelle tulevaisuuden kaupunginosa, joka on kaupunkimaisen tiivis, muuntautumiskykyinen sekä vihreä ja vähähiilinen. Kilpailutöiltä odotettiin vastauksia myös aluetason kestävyyden ratkaisuiksi.

Nimikuoret avattiin vasta kilpailun ratkaisun jälkeen. Voittaneiden ehdotusten tekijöiksi paljastuivat työryhmät: Hiedanrannan Innovaatiolahti: Mandaworks AB, Schauman & Nordgren Architects Oy Ab, Kööpenhamina, Tanska / Tukholma, Ruotsi 2. ja Reflecting TRE -ehdotus: Arkkitehtuurityöhuone BUENAVENTURA, Tampere, Suomi. Molemmat saivat palkintosumman 80 000 euroa.

Palkintoluokkaan sijoittuvat myös kolmannen palkinnon 30 000 saanut ehdotus FRENCH LINE, jonka tekijät olivat HELT Arkkitehdit Oy, Helsinki, Suomi sekä 15 000 eurolla lunastetut kaksi työtä eli Hiedanranta Watermarks ja Tampere Bay City. Kunniamaininnan sai kolme ehdotusta: Hybrid City, C-duuri ja There’s a New Town in the City.
Kilpailuun osallistui yhteensä 39 työryhmää, joista huomattava osa oli kansainvälisiä. Tuomariston työskentelyn tueksi kaupunki teetti asiantuntija-arvioita arvostelun eri osa-alueista ja näkökulmista.

Kilpailuehdotukset olivat yleisön nähtävillä ja kommentoitavissa verkossa ja kaksipäiväisessä näyttelyssä. Yleisön palaute koostettiin tuomariston käyttöön. Ehdotus Reflecting TRE keräsi kehuja erityisesti tehtaan läpi kulkevan raitiotiestä ja omaleimaisesta kaupunkitilan käytöstä. Ehdotusta Hiedanrannan Innovaatiolahti arvioitiin useissa yleisöpalautteissa moderniksi ja selkeäksi. Palautteita jätettiin yhteensä 185 kpl.

Hiedanrannan suunnittelu jatkuu

Hiedanrannan uuden kaupunginosan suunnittelua jatketaan yhdessä kilpailun kahden voittajan kanssa. Tavoitteena on vuosien 2017–2018 aikana laatia koko alueesta yleissuunnitelma.

Suunnittelutyötä tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden ja yritysten kanssa. Ideasuunnittelukilpailu ei tuonut täysin valmiita ratkaisuja, mutta tuotti hyvän lähtökohdan jatkosuunnittelulle ja vuorovaikutukselle.

Tuomaristo ohjaa kehittämään Hiedanrannan keskusta-aluetta ehdotuksen Reflecting TRE ratkaisun mukaan. Aluetta kehitetään pääasiassa keskustamaisena ja kävelypainotteisena kaupunkina, jonka yhteyteen palvelut pyritään pääosin sijoittamaan. Keskustaa kehitetään jatkossakin järvellisyyttä korostaen.

Järvikaupungin aluetta kehitetään ehdotuksen Hiedanrannan Innovaatiolahti pohjalta. Tuomaristo suosittelee kanava-alueen tutkimista monimuotoisemmaksi ja uittotunnelin suuaukko tulee tuomariston mukaan huomioida ratkaisun kehittämisessä. Alueen kehittämisessä huomioidaan muun muassa aluerakentamisen taloudellisuus, raitiotien toteuttaminen ja Paasikiventien liikenne.

Lielahtea ja sen keskuksen aluetta tuomaristo suosittelee tarkasteltavaksi yhteyksiltään ja toiminnoiltaan Hiedanrannan keskustaan liittyväksi.

Ideakilpailun parhaista näyttely

Ideakilpailun palkitut ja kunniamaininnan saaneet työt ovat esillä heti keskiviikkona 11. tammikuuta alkaen Lielahden kartanossa, Hiedanrannassa. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Selailtavana ovat myös muut kilpailuun saapuneet ehdotukset.

Yleisöopastuksia vetää tuomaristossa Suomen Arkkitehtiliiton nimeämänä jäsenenä toiminut arkkitehti Tuomas Seppänen keskiviikkoina 11. ja 18. tammikuuta. Hän esittelee palkittuja töitä ja kertoo niiden valintaperusteista ja tuomariston työskentelystä.

Lisäksi Hiedanrannassa järjestetään kevään aikana tilaisuuksia, joissa kerätään yleisön ja sidosryhmien näkemyksiä alueen jatkosuunnitteluun. Perusteilla on myös kaikille avoin kansalaisraati, joka pääsee arvioimaan ja kehittämään töitä eri teemojen ympärillä yhdessä suunnittelijoiden ja voittajaehdotusten tekijöiden kanssa.

Hiedanrannan ideakilpailun parhaiden töiden näyttely on avoinna kartanossa (os.Lielahdenkatu 10) ke–pe 11.–13.1. klo 12–18, la 14.1. klo 10–15, ke 18.1. ja 25.1. klo 12–18 sekä la 21.1. ja 28.1. klo 10–15.

Arkkitehti Tuomas Seppäsen vetämät yleisöopastukset ovat keskiviikkona 11.1. ja 18.1. klo 16 ja 17.

Keskustelua aiheesta

Werstaan ja Lenin-museon kävijämäärät kasvoivat reilulla neljänneksellä

Kuva: Jari Soini
Lenin-museo uudistettiin Stalinin kuva takana näkyvän museonjohtaja Kalle Kallion johdolla.

Työväenmuseo Werstaalla ja Lenin-museossa vieraili viime vuonna yhteensä 55 503 henkilöä. Museoiden yhteenlaskettu kävijämäärä kasvoi huikeat 28 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Molemmat museot ylittivätkin kävijätavoitteensa.

Werstaalla vieraili vuoden 2016 aikana 43 585 henkilöä. Kävijämäärä nousi edellisestä vuodesta yli 7 500:llä vierailijalla. Asiakaspalautteen perusteella museokävijät olivat erityisen tyytyväisiä Höyrykonemuseoon, Paperiduunarit-näyttelyyn sekä museon tapahtumatarjontaan.

Kesäkuussa avattu Lenin-museo houkutteli puolessa vuodessa 11 918 kävijää. Uudistetussa museossa vieraili yli 4 600 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Museon vetovoimaisuutta matkailukohteena kuvastaa erityisesti se, että ulkomaalaisten vieraiden osuus kaikista museokävijöistä oli merkittävä.

Kulunut vuosi oli suomalaisten museoiden kannalta ylipäätään mainio. Maksuttomiin museokäynteihin oikeuttavaa Museokorttia rekisteröitiin vuoden loppuun mennessä lähes 100 000 kappaletta. Kortin kysyntä oli suurta myös Werstaan ja Lenin-museon myymälöissä.

Keskustelua aiheesta

Tampereen kaupunki uskoo kirineensä lasten ja nuorten sote-palveluissa

Tampere uskoo, että lasten ja nuorten sote-palvelut ovat parantuneet kaupungissa viime vuosien aikana.

Tampereella on neljänä viime vuonna saatu aikaan parannuksia lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluissa. Esimerkiksi lastensuojelutarpeen selvitykset saadaan kaupungin mukaan nyt tehtyä lain säätämässä määräajassa ja opiskeluterveydenhuollossa lääkäriajan saa viikon sisällä.

Asiasta julkaisemassaan tiedotteessa kaupunki toteaa, että tilannetta on verrattu valtuustokauden 2013–2016 alkuun. Silloin esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen menot olivat kasvaneet hälyttävästi usean vuoden ajan ja lastensuojeluselvityksistä vain 74 prosenttia valmistui lain säätämässä ajassa. Lisäksi neuvoloiden resurssit alkoivat jäädä jälkeen lasten määrän kasvaessa voimakkaasti, ja perheneuvolaan joutui kiireettömässä asiassa jonottamaan useita kuukausia.

Opiskeluterveydenhuollossa lääkärin vastaanotolle pääsy oli  ”vaikeaa”.

Vuonna 2013 valtuustokauden painopisteiksi asetettiin perheiden varhaisempi tukeminen sekä lasten ja nuorten perusterveydenhuollon vahvistaminen. Lisäksi lastensuojelussa painopistettä haluttiin edelleen siirtää sijaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuollon sisällä laitoshoidosta perhehoitoon.

Sijaisperheiden osuus kasvanut

Kaupungin mukaan lastensuojelutarpeen selvitykset tehdään Tampereella nykyisin lain säätämässä määräajassa ja perhehoidon osuus sijaishuollon vuorokausista on valtuustokauden aikana noussut 54,6 prosentista 66,8 prosenttiin.

Lisäksi lastensuojelun sijaishuollossa ostopalvelujen kustannukset on saatu hallintaan, minkä myötä perheille suunnattua varhaista tukea on voitu lisätä. Perhepalveluja on vahvistettu ja otettu käyttöön uusia toimintamalleja ja palveluja. Näitä ovat esimerkiksi lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli, neljä Icehearts-joukkuetta sekä lasten mielenterveysongelmien ehkäisemiseen tarkoitettu Turun yliopiston Voimaperheet-toimintamalli.

Perheneuvolassa jonot ovat kaupungin mukaan lyhentyneet. Perheet saavat apua ongelmiin varhaisemmassa vaiheessa, kun vuonna 2015 käyttöön otettiin palveluseteli parisuhdeterapiaan sekä kasvatukselliseen ohjaukseen ja neuvontaan.

Neuvoloita vahvistettu

Neuvolapalvelussa työskentelee kaupungin mukaan nyt yhdeksän terveydenhoitajaa ja yksi neuvolapsykologi enemmän kuin kauden alussa. Uusista terveydenhoitajista kaksi tekee päätoimisesti kotikäyntejä. Pieniä neuvoloita on koottu vähitellen isommiksi yksiköiksi, jolloin niiden toimintamahdollisuudet ovat parantuneet.

Hyvinvointineuvolan toimintamallia Keinua on laajennettu ja sen kattavuus kaupungin neuvoloista on noussut 83 prosentista (v. 2012) 96 prosenttiin. Muun muassa astmaa sairastavien lasten hoitoa on parannettu perusterveydenhuollossa, ja palveluihin on saatu lastentautien erikoislääkärin ja terveydenhoitajan ohella lisää lasten ja nuorten kuntoutuksen ja sosiaalityön ammattilaisia.

Tampereen kaupungin opiskeluterveydenhuollossa hoidon saatavuus on parantunut, kun lääkärien ja psykologien määrää on lisätty. Vuonna 2016 opiskelija saa lääkärinajan viikon sisällä, kun aiemmin kiireetöntä aikaa joutui odottamaan pisimmillään yli kuukauden.

Jatkossa Tampereen kaupungin lasten ja nuorten palvelujen haasteena on muun muassa lasten ja nuorten mielenterveystyö. Lastensuojelussa kiireellisiä sijoituksia tehdään paljon, ja hoitovuorokausien määrä on vuonna 2016 noussut.

Keskustelua aiheesta